Jumalan tahto vai tarkoitus?

Ihmisen tahdosta raamattu toteaa mm. että vaikka ihmisen ajatus ja mieli tahtoo toteuttaa hyvää, Jumalan tahdon mukaista elämää, niin monesti joudumme kokemaan vastoinkäymisiä ja riittämättömyyttä elää sitä todeksi.
Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
(Room. 7:21)

Jumalan tahdosta kansoja kohtaan taas on kirjoitettu, että Paavali on niille Jumalan valinnan mukainen apostoli, niin kuin hän kirjeittensä alussa toteaa.
Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, (2. Kor. 1:1)

Jumalan tahto on myös uskosta pelastuvien takana.
joka antoi itsensä alttiiksi meidän syntiemme tähden, pelastaaksensa meidät nykyisestä pahasta maailmanajasta meidän Jumalamme ja Isämme tahdon mukaan! (Gal. 1:4)

Seurakunnan jäsenten paikat, sijoittumiset Kristuksen ruumiiseen eli hengelliseen organisaatioon (eikä tässä tarkoiteta kirkollisia vakansseja) toteutuvat Jumalan tahdosta käsin.
Mutta nyt Jumala on asettanut jäsenet, itsekunkin niistä, ruumiiseen, niinkuin hän on tahtonut.  (1. Kor. 12:18)

Jumalan pelastustahto ilmenee kaikkia ihmisiä koskevana.
joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. (1. Tim. 2:4)

Alkukielessä ei tässä esiinny ehdollista ilmaisua “pelastuisivat”, vaan siinä ilmoitetaan selkeästi Jumalan pelastustahto koskemaan kaikkia ihmisiä; myös tahtoa kuvaava verbi on luokaltaan keskeneräistä (käynnissä, mutta vielä vailla täyttymystä olevaa) toimintaa ilmaiseva termi. Konkordanttinen käännös ilmaisee asian näin:

Who |wills that all =mankind be saved and |come into a realization of the truth.

Nyt siihen tarkoitukseen. Kun alkukielessä puhutaan tahdosta, niin sen lähtökohtana on ilmaisu thelema, kun taas puhutaan tarkoituksesta, niin takaa löytyy sana boulema. Tarkoituksen takaa löytyy aina suunnitelma tai ajatus viedä asiaa eteenpäin päämäärän saavuttamiseksi. Shakissa tämä voisi tarkoittaa sommitelmaa, joka ensinäkemältä vaikuttaa hurjalta ja uhrauksia vaativalta siirtokombinaatiolta, mutta joka lopulta johtaa pelin voittamiseen eli maaliin pääsemiseen.

Roomalaiskirjeen 9. luvussa puhutaan tästä tarkoituksesta, kun Paavali kertoo Jumalan tahdon vaikutuksesta ihmisten ja kansojen kohtaloissa, siis siitä miten ihmisen tahdon mukainen toiminta ei kuitenkaan mene yli Jumalan tarkoituksellisen, ison kuvan mukaisen toiminnan.  Kun hän sitten toteaa:

Sinä kaiketi sanot minulle: “Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa? (Room. 9:19)

niin tässä kohtaa ei alkutekstissä suinkaan puhuta Jumalan tahdosta, vaan tarkoituksesta (boulema), tarkoituksellisesta toiminnasta osana päämääriensä saavuttamiseksi! Nyt voidaankin kysyä: kumpi on suurempi, kumpi tahto lopulta voittaa: ihmisen vai Jumalan tahto?

You will be protesting to me, then, “aWhy, then, is He still blaming~? for awho has withstood His •intention?

 

Ensimmäinen maailmankausi – yhdessä jakeessa

Kun raamatun ensimmäisessä jakeessa puhutaan alkuluomisesta, niin jo toisessa jakeessa luotu maailma on kärsinyt katastrofin.

1. Alussa Jumala loi taivaan ja maan.
2. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.

Konkordanttinen käännös tuo toisen jakeen esiin seuraavasti:

+As for the earth, it came to be a chaos and vacant, and darkness was over the surface of the abyss.  And the spirit of Elohim was vibrating over the surface of the waters.

Loiko Jumala sitten Maan alunperin autioksi ja tyhjäksi? Hepreassa löytyy tässä jakeessa verbin “oli” takaa hayah, joka voidaan kääntää “tuli”. Edelleen “autio ja tyhjä” takaa löytyy hepran tohuwabohu, mikä tarkoittaa “kaoottista ja sekasoroista” tilaa. Joten kuvataanko tässä ensimmäisen maailmankauden (aionin) päättymistä katastrofiin? Useat kohdat tukevat jälkimmäistä tapahtumaa.

Ensinnäkin raamatusta löytyy kohtia, jotka vahvistavat sen, että alkuluomisen tulos oli hyvä, iloittava ja asumiskelpoinen.

Missä sinä olit silloin kun minä laskin maan perustukset? Kerro, miten se tapahtui, jos osaat!  Kuka määräsi maan mitat? Tiedätkö sen? Kuka veti mittanuoran sen yli? Mihin laskettiin sen peruspylväät? Kuka pani paikoilleen sen kulmakiven, kun aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat huusivat ääneen iloaan? (Job. 38: 4-7)
Näin sanoo Herra, Jumala, joka loi taivaan ja muovasi ja valmisti maan, joka asetti sen perustuksilleen, ei luonut sitä tyhjäksi vaan teki sen asumista varten, (Jes. 45: 18)

Mielestäni eräs merkittävä syy tämän asiantilan epämääräisyyteen löytyy epäjohdonmukaisista käännöksistä. Kun UT:n kreikka puhuu perustamisesta, niin se käyttää termiä themelios, kun se taas puhuu oikeastaan vastakkaisesta tapahtumasta (hajottaminen, kukistaminen) niin se käyttää sanaa katabole. Nämä kummatkin on kuitenkin käännetty yleisiin käännöksiin samalla ilmauksella perustaminen! Esimerkiksi Ef. 1:4 puhuu valinnasta ennen Maailman hajottamista, ja viitannee aikaan ennen raamatun toisen jakeen katastrofaalista olotilaa.
Raamatun ensimmäisen jakeen ilmoittama ensimmäinen maailmankausi saattoi olla hyvinkin pitkä; kukoistava ja elämää täynnä oleva, kunnes tapahtui jotain – ja aioni päättyi kosmiseen katastrofiin.

Mitäpä tiede on viime vuosina löytänyt, ainakin seuraavia havaintoja olen ruksannut esille. Teorioita näyttävää ainakin menevän tarkistettaviksi ja ehkäpä jopa uusittaviksi.

Perinteisen näkemyksen mukaan Aurinkoa ympäröi alussa kaasusta ja pölystä koostuva kiekko, josta myös planeetat (ja siis myös planeetta Maa) myöhemmin muodostuivat. Mutta näyttää siltä, että Maapallon vesi saattaa olla vanhempaa kuin aurinko:

http://www.hs.fi/tiede/art-2000002817939.html
https://www.avaruus.fi/uutiset/maa-ja-lahiavaruus/laehes-puolet-maan-vedestae-on-aurinkoa-vanhempaa.html

Maan uumenista on löydetty valtavat vesivarannot:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014061718415904_uu.shtml

Pyrstötähden (siis avaruusperäinen) vesi on erilaista kuin Maan vesi:

https://www.avaruus.fi/uutiset/aurinkokunnan-pienkappaleet/churyumov-gerasimenko-pyrstotahden-vesi-on-odotettua-raskaampaa.html

 

 

 

Ota yhteyttä