Se kolmas taivas

Vaikka fokstrotissa haaveillaan lemmen seitsemännestä taivaasta, niin raamattu ei tunnista kuin kolme taivasta. Vaikka islamissa uskotaan seitsemään päällekkäiseen taivaskerrokseen, niin raamattu kertoo meille kolmesta – ei päällekkäisestä – vaan ajallisesti peräkkäisestä taivaasta.

Mitä taivaalla sitten raamatussa tarkoitetaan? Vanhassa kreikassa on taivasta tarkoittava sana ouranos, mikä sanaelementteihin purettuna tarkoittaa NÄHDÄ-YLÄPUOLELLA. Se esiintyy sekä yksikkö- että monikkomuodossa ja tarkoittaa yleensä kaikkea Maan ulkopuolella olevaa Universumia. Yksikkömuodossa se toisinaan tarkoittaa Maata ympäröivää ilmakehää. Kirjoituksissa esiintyy myös termi epouranos, joka taas selvästi viittaa ilmakehän ulkopuolella olevan maailmankaikkeuden alueeseen ”ylitaivaalliseen”, esim. 1. Kor. 15:40.

Ensimmäiset taivaat paljastetaan 2. Pietarin kirjeestä, jossa mainitaan niiden olleen jo ”ikivanhastaan olemassa”.
Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta (2. Piet. 3:5)
Kyse täytyy olla alkuluomisesta, siitä kun “Alussa jumala loi tavaan ja maan” (1. Moos. 1:1).

Toiset taivaat mainitaan taas nykyisinä, siis tänään olemassa olevina taivaina, ne tuodaan esiin heti kaksi jaetta myöhempänä.
Mutta nykyiset taivaat ja maa ovat samalla sanalla talletetut tulelle, säästetyt jumalattomain ihmisten tuomion ja kadotuksen päivään. (2. Piet. 3:7)

Taivaat ja Maa luodaan pareittain ja peräkkäin. Johannes vietiin Hengessä kolmannen Maan päälle näkemään ja ihmettelemään sen siunauksia.
Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää oleJa pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna niinkuin morsian, miehellensä kaunistettu. (Ilm. 21:1-2)

Edellisessä jakeessa käännössanan ”ensimmäinen” takaa löytyy kreikan protos, joka voidaan kääntää myös sanalla ”edellinen”.
Johannes siis vietiin Hengessä – ei ainoastaan näkemään Herran päivän tapahtumia – vaan vielä kauemmaksi: uuden, kolmannen Maan päälle.

Entäpä sitten Paavali. Hänelle ylösnoussut Herra puolestaan paljasti ilmestyksensä kautta kolmannen taivaan.
Minun täytyy kerskata; se tosin ei ole hyödyllistä, mutta minä siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen miehen, joka on Kristuksessa: neljätoista vuotta sitten hänet temmattiin kolmanteen taivaaseen – oliko hän ruumiissaan, en tiedä, vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää.  Ja minä tiedän, että tämä mies – oliko hän ruumiissaan vai poissa ruumiista, en tiedä, Jumala sen tietää – temmattiin paratiisiin ja kuuli sanomattomia sanoja, joita ihmisen ei ole lupa puhua. (2. Kor. 12:1-4)

Tämä Paavalin kokema Herran ilmestys tapahtui ilmeisesti silloin, kun juutalainen teloituskomppania oli hänet kivittänyt ja todennut kuolleeksi.
Mutta sinne tuli Antiokiasta ja Ikonionista juutalaisia, ja he suostuttivat kansan puolellensa ja kivittivät Paavalia ja raastoivat hänet kaupungin ulkopuolelle, luullen hänet kuolleeksi. (Apt. 14:19)

On hyvä huomata, että Johannekselle näytettiin ainoastaan uuden Maan siunauksia, koska Israelille annetut lupaukset paikantuvat nykyisen ja uuden Maan päälle. Paavalille taas näytettiin uuden taivaan siunauksia, koska kansojen uskovien lupaukset kohdistuvat taivaalliselle sektorille. Näitä asioita hän myös välittää meille viimeisissä kirjeissään. Paavali tahtoo korostaa tämän toivon eli odotuksen erilaisuuden /tästä tarkemmin/ ja suunnan merkityksen tärkeyttä tämän päivä uskoville sanoessaan:

Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä. (Kol. 3:2)

Ja siksi hän ylistää Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää näistä ”ylitaivaallisista” siunauksista, jotka ovat osaksemme tulleet:

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, (Ef. 1:3)
(CLV) Eph 1:3
Blessed be the God and Father of our •Lord Jesus Christ, •Who blesses us iwith every spiritual blessing among the celestials, in Christ,

Se, että “kolmannesta taivaasta” irrotetaan aikajärjestys-elementti (vaikka em. kohdat selkeästi puhuvat ajallisista peräkkäisyyksistä) ja käsitetään se tila-järjestyksessä himmentää Jumalan  suunnitelmallisen toiminnan ja sen päämäärän. Ajattomuuden ajatus on mielestäni tässäkin mukana. Ajattomuuden käsite on raamatulle kuitenkin täysin vieras. Se harhauttaa ja hämmentää ihmisen luottamusta Jumalaan ja Hänen suunnitelmalliselle toiminnalleen Kristuksen Jeesuksen kautta. Suunnitelma, mikä tahansa, perustuu aina aikataulutukseen ja sen aikasarjaiseen peräkkäisyyteen. Ajattomuuden legenda on lähtöisin kreikkalaisesta mytologiasta ja sinne se saisi jäädäkin.,

 

 

 

35total visits,2visits today

Yksi kommentti artikkeliin ”Se kolmas taivas”

Jätä kommentti

Ota yhteyttä