Miksi Pietari hämmentyi Johanneksesta?

Pietari hämmentyi? Mistähän oikein oli kysymys? Tapaus liittyy Johanneksen evankeliumin loppukohtaukseen. Pietari oli aiemmin saanut vahvan nimityksen Jeesukselta tulevan seurakunnan johtajaksi. Johannes taas mainitaan erityisesti Jeesuksen rakkaana opetuslapsena. Molemmat olivat Jeesuksen läheisimpiä opetuslapsia. Heille Jeesus valtuutti aivan erityiset tehtävät. Miten nuo tehtävät erosivat toisistaan? Menivätkö nuo tehtävät sitten päällekkäin vai peräkkäin? Olivatko tehtävät ristiriidassa toisiinsa nähden?

Kun Jeesus aikanaan Maan päällä eläessään lupasi Pietarille:
Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa. (Matt. 16:19)
(CLV) Mt 16:19
I will be giving you the keys of the kingdom of the heavens, and whatsoever you should be binding on the earth shall be those things having been bound~ in the heavens, and whatsoever you should be loosing on the earth, shall be those having been loosed~ in the heavens.”

niin Jeesus ilmoittaa tässä luovuttavansa (kreik. didomi, futuuri-aikaluokka) Pietarille tulevaisuudessa avaimet taivasten Kuningaskunnan (kreik. basileia) porttien avaamiseksi. Tuo Israelille luvattu Kuningaskunta oli tullut jo tuolloin (Jeesuksen maanpäällisen elämisen aikana) lähelle: aivan edessä avattavien porttien taakse (Matt. 10:7). Ihmeet ja tunnusteot olivat tästä merkkeinä ja enteinä. Tulevan maailmanajan (kreik. aion) voimat olivat alkaneet vaikuttaa (Hepr. 6:5).

Tämä kaikki em. toistui ja toteutui sitten ns. Helluntain hallinnon aikana /tästä tarkemmin/. Pietari alkoi julistaa selkeänä opetuslasten johtajana Israelille lähelle tulleesta taivasten Kuningaskunnasta. Hän alkoi avata – Jeesukselta aiemmin saamallaan valtakirjalla – kansalle ovia tuolloin – edelleen lähellä olevaan – Kuningaskuntaan.

Niin Pietari astui esiin niiden yhdentoista kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: “Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvaiset, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani korviinne… (Apt. 2:14-36)

Edelleen Pietari jatkoi porttien avaamista (Apt. 3:12-25; jne.). Ihmeitä ja tunnustekoja (tulevan maailmanajan voimia) tapahtui hänen kättensä kautta.
Pietari toi esiin saarnassaan myös Jeesuksen toisen tulemisen taivaalta Kuninkaiden Kuninkaana, kunhan valittu kansa tulisi valmiiksi astumaan porteista sisään (Apt. 3:21).

Jeesus oli myös luvannut Pietarille vallan Tuonelan voimien yli:
sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. (Matt. 16:18)
Tämäkin toteutui Helluntain talouskauden aikana Pietarin herätettyä Tabitan kuolleista ja vapautettuaan hänet näin Tuonelan (kreik. hades) kahleista (Apt. 9:36-41).

Mutta mitä oikein on tapahtunut aiemmin – ennen Apostolien teon alkutapahtumia – Johanneksen evankeliumin lopussa?
Jeesushan oli tuolloin noussut kuolleista ja eli kuolleista herätettynä, mutta ei vielä taivaalle nousseena, Maan päällä.

Pietarille Hän oli aiemmin (ennen uhrikuolemaansa antanut em. Jumalan Kuningaskunnan tulemisen valmisteluun liittyvät tehtävät), mutta nyt Jeesus yhtäkkiä viestittääkin Pietarille tiedon hänen väkivaltaisesta kuolemisestaan?
Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: kun olit nuori, niin sinä vyötit itsesi ja kuljit, minne tahdoit; mutta kun vanhenet, niin sinä ojennat kätesi, ja sinut vyöttää toinen ja vie sinut, minne et tahdo.” Mutta sen hän sanoi antaakseen tietää, minkä kaltaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. (Joh. 21:18-19)

Ja Pietari joutui hämilleen, tietenkin, kukapa ei olisi tuossa tilanteessa joutunut?  Hänellehän Jeesus oli jo luvannut valtuudet ja avaimet avata ovet Israelille luvatun Kuningaskunnan sisään tulolle ja valtuudet jopa Tuonelan porttien yli. Mutta Jumalan suunnitelma näyttikin nyt toteutuvan noudattaen toisenlaista polkua. Vai noudattiko sittenkään?

Ja tässä kohden astuu esiin sitten Johannes!

Jotain oli varmaan puhuttu, puhuttu sellaistakin, mitä kaikkea ei Johannes ole evankeliumiinsa voinut kirjata ylös, niin kuin hän myös kertomuksensa lopussa toteaakin (Joh. 21:25). Pietarille oli äskettäin ennustettu väkivaltainen kuolemantuomio, mutta Johannekselle näytti samalla vielä olevan aikaa ja jotain tehtävää. Ihmetellen Pietari sitten kysyikin Jeesukselta viitaten juuri Johannekseen.

Niin Pietari kääntyi ja näki sen opetuslapsen seuraavan, jota Jeesus rakasti ja joka myös oli aterioitaessa nojannut hänen rintaansa vasten ja sanonut: “Herra, kuka on sinun kavaltajasi?” Kun Pietari hänet näki, sanoi hän Jeesukselle: “Herra, kuinka sitten tämän käy?” (Joh. 21:20-21)

Jeesus sanoi hänelle: “Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee? Seuraa sinä minua.” Niin semmoinen puhe levisi veljien keskuuteen, ettei se opetuslapsi kuole; mutta ei Jeesus sanonut hänelle, ettei hän kuole, vaan: “Jos minä tahtoisin, että hän jää tänne siihen asti, kunnes minä tulen, mitä se sinuun koskee?” (Joh. 21:22-23)
Vastatessaan Pietarille Jeesus antoi ymmärtää, että Johannekselle oli varattuna jotain erityistä koskien Hänen toista tulemistaan. Samalla Jeesus heti blokkasi Pietarin utelun Johanneksen tulevan tehtävän suhteen toteamalla: ”mitä se sinuun koskee?”. Ja huhut Johanneksen kuolemattomuudesta aina Jeesuksen tulemiseen asti saivat opetuslasten keskuudessa tuulta siipien alle.

Mutta mitä Jeesus tässä oikein tarkoitti? Puhuiko Hän omiaan, kun tilanne Pietarin ja Johanneksen välillä näytti ristiriitaiselta?
Ei puhunut! Jeesus eli ja toimi Isän Jumalan suunnitelmassa (suunnitelmien suunnitelmassa); oikeastaan Hän oli johtamassa sitä eli viemässä Jumalan suurta suunnitelmaa määrätietoisesti eteenpäin.

Sitten takaisin Apostolin tekoihin.
Pietari ei kuitenkaan saanut avaimillaan juutalaista kansaa avautumaan evankeliumilleen. Jumalan Kuningaskunnan avatuille porteille ei syntynyt kansallista ruuhkaa. Jumalan suunnitelman seuraava vaihe astui voimaan: siirryttiin ns. Siirtymäkauden hallintoon, jonka tunnusmerkkinä oli se, että Paavalin evankeliumi kansoille alkoi astua etualalle, kun taas Pietarin julistama evankeliumi Israelille alkoi väistyä taka-alalle. Aivan Apostolien tekojen lopussa oltiin sitten jo siirrytty nykyiseen Jumalan Armon hallintokauteen, joka oli ollut Jumalan suunnitelmissa valmiina jo ennen ”ikuisia aikoja” (Tiit. 1:2).

Sitten takaisin Johannekseen ja hänen tehtäväänsä.
Vanhassa testamentissakin niin moneen kertaan ennustettu Herran päivä oli vielä ajallisesti edessäpäin: sen toteutumisen hetki ei vielä ole Jumalan suunnitelmissa tullut ajankohtaiseksi. Tuon vielä tulevan Herran päivän, Jeesuksen toisen tulemisen, Johannes sai nähdä!

Noin 96 jKr. Johanneksen oleskellessa Patmoksen saarella ylösnoussut Herra antoi hänelle ilmestyksensä eli paljastuksensa tulevista Herran päivän tapahtumista. Johannes eli itse asiassa tuolloin samankaltaisessa tilanteessa kuin Daniel yli 700 vuotta aikaisemmin, kun Israel eli Babylonian pakkosiirtolaisuudessa ja Jerusalem oli pakanoiden miehittämänä. Johanneksen kohdalla Jerusalem oli vallattu noin 25 vuotta aikaisemmin ja Israelin kansa eli jo uutta hajaannuksen aikaa. Tästä näkökulmasta Johanneksen Herralta saaman ilmestyksen voidaan ymmärtää myös täydennyksenä ja tarkennuksena siihen ilmoitukseen, minkä Daniel, Israelia koskien, oli aiemmin saanut.

Minä, Johannes, teidän veljenne, joka teidän kanssanne olen osallinen ahdistukseen ja valtakuntaan ja kärsivällisyyteen Jeesuksessa, minä olin Jumalan sanan ja Jeesuksen todistuksen tähden saaressa, jonka nimi on Patmos. Minä olin hengessä Herran päivänä, (Ilm. 1:9-10)

Ylösnoussut Herra vei Johanneksen näkemään Hänen toinen tulemuksensa tulevaisuudessa Pyhässä Hengessä. Johannes vietiin tuolloin Hengessä tulevaisuuteen, siihen Jumalan suunnitelman aikajanan kohtaan, joka oli jo tuolloin tietenkin Jumalan suunnitelmiin tallennettuna (Jumalan visiona olemassa) ja jonka tulevaa toteutumista Johannes annettiin nähdä ja siten kirjata ylös Herran päivän ja sitä seuraavat tapahtumat aina uuden Maan päälle saakka. Tämän Jeesus tiesi tietenkin jo ennakolta Joh. 21:ssä torjuessaan päättäväisesti Pietarin utelun Johanneksen tulevaa tehtävää. koskien.

Paavali oli myös, ennen Johanneksen saamaa paljastusta, saanut ylösnousseelta Herralta ilmestyksen koskien – ei Maan päällisiä asioita – vaan uutta, kolmatta taivasta /tästä tarkemmin/. Tuolle taivaalliselle (maapallon ulkopuoliselle) sektorille liittyvät myös nykyisen Armon hallintokauden jäsenten lupaukset: ensin nykyisen ja sitten uuden taivaan alueelle. Toisin kuin Israelille, joille lupaukset kohdentuvat ensin nykyisen ja sitten uuden Maan päälle.

 

 

Total Page Visits: 48 - Today Page Visits: 5

Jätä kommentti

Ota yhteyttä