Efesolaiskirje – luku 1:1-5

 

Kirje alkaa Paavalin alkutervehdyksellä

  1. Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, (Efesossa oleville) pyhille ja uskoville Kristuksessa Jeesuksessa.
    (CLV) Eph 1:1
    Paul, an apostle of Christ Jesus through the will of God, to all the saints •who |are also believers in Christ Jesus:

Arvonimike Kristus Jeesus on merkkinä ylennetystä Jeesuksesta, kun taas Jeesus Kristus viittaa Hänen nöyryytyksen aikaansa, aikaan Hänen elämäänsä maan päällä Jumalan Karitsana. Kun Martta aikoinaan vastasi Jeesuksen kysymykseen: kuka Minä Olen?, niin hänen vastauksensa kuului: “Uskon, Herra; minä uskon, että sinä olet Kristus, Jumalan Poika, se, joka oli on tuleva maailmaan”. Martan vastaus perustui Vanhan testamentin (juutalaisten raamatun) lupauksiin tulevasta Messiaasta. Nimenomaan Messiaasta, joka tulee pelastamaan kansansa ahdingon alta. Alkuteksitissä on ”tuleva” käännössanan takana teonsana ercomenos, mikä ei ole menneessä muodossa, vaan preesens-aikamuodossa.

Vanhasta testamentista löytyy ehkä 100 kertaa enemmän lupauksia Israelille Messias-Kuninkaasta, joka tulee taivaalta Maan päälle perustamaan kansalleen luvatun Kuningaskunnan. Tätä valmistelevaa, kärsivän Jumalan Pojan tulemisesta, sieltä taas löytyy ehkä yhden prosentin verran lupauksia. Nuo prosentin lupaukset oli suunnattu sitten yhdelle (sadan lampaan katraasta: koko Israelista) kadonneelle lampaalle. Ja juuri näiden Israelin huoneen kadonneiden lammasten luo Jeesus alun perin lähetettiin (Matt. 15:24).

Se, että nimenomaan Paavali käyttää evankeliumissaan tätä ylösnousseeseen ja ylennettyyn Herran liittyvää arvonimikettä ”Kristus Jeesus”, vahvistaa myös sanaparin esiintymien määrän tilastollisesti erittäin merkitsevä poikkeavuus Paavalin ilmoituksen vs. muun UT:n ilmoituksen välillä: Paavalilla peräti 98 kertaa, kun taas muualla UT:ssä vain 3 kertaa!

Myös tämän kirjeen osoite on tärkeä ottaa huomioon: se ei nyt ole tietylle seurakunnalle tai tietyn seurakunnan johonkin tilanteeseen, joka vaatisi erityistä apostolin opastusta – ei, vaan Efesolaiskirje on suunnattu nyt kaikille uskoville Kristuksessa Jeesuksessa! Niin kuin johdannossa tuli todetuksi, niin vanhimmat käsikirjoitukset eivät tekstissään sisällä ”Efesossa”-osoitetta, vaan se on yhteen niistä jälkikäteen reunatekstinä lisätty.

  1. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
    (CLV) Eph 1:2
    Grace to you and peace from God, our Father, and the Lord Jesus Christ.

Ensin Jumalan armo (mielisuosion vastaanottaminen) ja sitten sitä seuraava rauha: tässä järjestyksessä.

  1. Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,
    (CLV) Eph 1:3
    Blessed be the God and Father of our •Lord Jesus Christ, •Who blesses us iwith every spiritual blessing among the celestials, in Christ,

Jumala siunaa (aoristi) meitä taivaallisissa (kreik. epouraniois) kaikella hengellisellä siunauksella. Taivaallinen tarkoittaa vastakohtaa maanpäälliselle. Taivaallisella tarkoitetaan Maan ilmakehän ulkopuolista Maailmankaikkeuden aluetta. Israelin lupaukset kohdistuvat aina Maan päälle, meidän taas Maan ulkopuoliselle tähtitaivaan alueelle (Fil. 2:10).

  1. niin kuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,
    (CLV) Eph 1:4
    according as He chooses~ us in Him before the disruption of the world, we to be holy and flawless in His sight,

Tässä ei alkutekstissä puhuta suinkaan maailman perustamisesta, vaan tuhoutumisesta! Perustamista tarkoittava nomini on vanhassa kreikassa themeilos [PLACE-CARE], joka tarkoittaa kiveä tai muuta materiaalia, jonka päälle rakennus harkitusti pystytetään. Sen sijaan alkutekstistä löytyy tässä kohden termi katabole [DOWN-CASTing], mikä oikeastaan tarkoittaa aika lailla päinvastaista asiaa kuin perustaminen. Tässä Paavali viittaa alkuluomisen (1. Moos. 1:1) jälkeen tapahtuneeseen maailman katastrofiin, jonka seurauksen maailma joutui vesikaaoksen valtaan (1. Moos. 1:2). Maatahan ei alunperin luotu kaaottiseen tilaan, vaan asuttavaksi (Jes. 45:18) ja jonka loistokkuudesta myös taivaalliset joukot silloin riemuitsivat (Job. 38:7). Tämä kohta on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miten alkukielen sanamerkityksistä tulisi pitää sellaisenaan kiinni, eikä niille tulisi antaa (vaikka asiaa ei käännösvaiheessa ymmärretäkään) muunlaisia tulkintoja – tässä kohtaan suorastaan päinvastainen merkitys.

  1. edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,
    (CLV) Eph 1:5
    in love designating us beforehand iofor the place of a son iofor Him through Christ Jesus; in accord with the delight of His •will,

”edeltäpäin määräten”, ”edeltäpäin suunnitellen”, ”edeltäpäin korvamerkiten” (kreik. pro orizo; [BEFORE-SEEize]), tarkoittaa todellakin Jumalan oman mielen mukaista (kauan sitten tapahtunutta) ennalta valintaa Hänen lapseuteensa Kristuksesa Jeesuksessa (Gal. 3:26). Meidän kohdallamme (jotka uskomme) on kyse uuden luomakunnan edustajista, uusista luomuksista Kristuksessa Jeesuksessa (2. Kor. 5:17); uudestisyntyminen koskee taas Israelia, sen kansallista heräämistä (Hes. 36:26).

 

 

 

Print Friendly, PDF & Email
Total Page Visits: 5 - Today Page Visits: 1

Jätä kommentti

Ota yhteyttä