Efesolaiskirje – luku 3:1-7

 

3:1 Sen takia minä, Paavali, teidän, pakanain, tähden Kristuksen Jeesuksen vanki, notkistan polveni –
(CLV) Eph 3:1
On this behalf I, Paul, the prisoner of •Christ Jesus fors you, the nations—

Paavali tuo tässä esiin sen, miten hän – meidän ”pakanain” tähden – kärsii vangittuna ja poissuljettuna julkisesta ”uskonnollisesta toiminnasta ja johtamisesta”. Tässä hän korostaa sitä Jumalan salaisuuden (ei julkisuuden) Armon taloushallinnon tehtävää, joka hänen (ja vain hänen) kauttaan paljastetaan meille: tämän päivän kansojen uskoville.

3:2. olette kaiketi kuulleet siitä Jumalan armon taloudenhoidosta, mikä on minulle teitä varten annettu,
(CLV) Eph 3:2
since you surely hear of the administration of the grace of God that is |given to me iofor you,

Tästä Armon taloudenhoidosta, joka koskee pakanoita, ei ole olemassa vihjettäkään Vanhan testamentin kirjoituksissa, joten se ei siten voi olla ikään kuin johdateltavissa sieltä käsin.

Tämän nykyinen hallintokausi on ollut tähän asti salaisuutena Kirjoituksissa, mutta ei Jumalan suunnitelmassa!
Tähän saakka (siis Efesolaiskirjeen ilmestymiseen saakka) ovat Kirjoitukset tuoneet esiin sen, miten (pakana)kansat tulevat saamaan Israelin kautta siunauksensa, mutta nyt Jumala paljastaa Paavalin kautta sen, miten Jumala niveltää, sovittaa yhteen, tulevat siunauksensa tasavertaisina koskemaan sekä Israelin valittuja että Kansojen valittuja. Israelille maanpäälliset lupaukset ja kansojen valituille Maan ulkopuoliset, taivaalliset lupaukset.

3:3. että näet tämä salaisuus on ilmestyksen kautta tehty minulle tiettäväksi, niin kuin olen siitä edellä lyhyesti kirjoittanut;
3:4. josta te sitä lukiessanne voitte huomata, kuinka perehtynyt minä olen Kristuksen salaisuuteen,
3:5. jota menneiden sukupolvien aikana ei ole ihmisten lapsille tiettäväksi tehty, niin kuin se nyt Hengessä on ilmoitettu hänen pyhille apostoleilleen ja profeetoille:
3:6. että näet pakanatkin ovat kanssaperillisiä ja yhtä ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta,
3:7. jonka palvelijaksi minä olen tullut Jumalan armon lahjan kautta, joka minulle on annettu hänen voimansa vaikutuksesta.

CLV Eph 3:3 – Eph 3:7
tfor acby revelation the secret is made known to me (according as I write before, in brief,
tdby which you who are reading are |able~ to apprehend my •understanding in the secret of the Christ,
5  which, in dother generations, is not made known to the sons of •=humanity as it was now revealed to His holy apostles and prophets): in spirit
6  the nations are to be joint enjoyers of an allotment, and a joint body, and joint partakers of the promise in Christ Jesus, through the evangel
7 of which I became the dispenser, in accord with the gratuity of the grace of •God, •which is |granted to me in accord with His •powerful •operation.

Tässä Paavali viittaa Efesolaiskirjeen alussa paljastamaansa salaisuuteen (kreik. musterion), jonka ylösnoussut Herra oli hänelle nyt ilmestyksen kautta tehnyt tiettäväksi (jae 3) (vrt. Apt. 26:16).

Sitten apostoli – myös Kirjoitusten syvällisenä tuntijana – toteaa (jae 5), että tätä Kristuksen salaisuutta (jae 4) ei ole aiemmin Pyhissä Kirjoituksissa paljastettu:
tämä nykyinen Jumalan Armon hallintokausi: sen kohdentuminen kaikista kansoista valittuihin, sen perustuminen pelkkään uskoon ja sen lupausten kohdistuminen Maan ulkopuoliselle Maailmankaikkeuden alueelle – ja kaikki tämä Kristuksessa Jeesuksessa ja Hengen alueella – tästä ei Vanha testamentti eivätkä neljä ns. evankeliumikertomusta puhu sanallakaan!
Ei ole aiemmin tiettäväksi tehty niin kuin se nyt on Hengessä ilmoitettu.

Jakeessa 6 tuodaan tämä paljastettu Kristuksen salaisuus kolmesta eri näkökulmasta vielä, ikään kuin yhteenvetona edellä paljastetusta, esiin.  Ja tämän salaisuuden paljastaa siis tämä (kreik. tou) evankeliumi; tässä tarkoitetaan nimenomaan Paavalin kautta julkituotua evankeliumia. Tavalliset käännökset yleensä ”unohtavat” tässä olevan määrätyn artikkelin, jolla viitataan nimenomaan tähän Paavalin kautta välitettyyn evankeliumiin.
Nyt ovat pakanat yhdenvertaisia, yhteensovitettuja juutalaisten kanssa 1)yhdenvertaiseen jako-osuuteen (kreik. sunkleronoma), 2)yhteiseen ruumiiseen (kreik. sunsoma) ja 3)osakkaita lupauksiin (kreik. sunmetocha tes epachelias). Helluntain hallinnon aikana tarjottiin pakanoillekin pelastusta, mutta Israelin (valitun kansan) alaisuudessa. Vielä edellisenä ns. Siirtymäkauden hallinnon aikana oli juutalaisilla etuoikeus näihin siunauksiin. Paavalin edellisenä talouskautena suorittamaa papillista palvelusta leimasi periaate: ”juutalaisille ensin, sitten pakanoille” (Room. 1:16; 2:9-10).
Tämä ”Kristuksen salaisuus” esitetään tässä (jakeessa 6) tiivistyksenä siitä, mitä Paavali oli aiemmin tässä kirjeessään paljastanut. Ilmaisu ”Kristuksen salaisuus” (kreik. musterio tou christou) esiintyy raamatussa ainoastaan yhden kerran ja se avataan meille tässä Efesolais-kiertokirjeessä.

Yhdenvertaisen Jumalan taivaallisen jako-osuuden toteutumisen on Paavali paljastanut meille aivan Efesolaiskirjeen alussa (Ef. 1:3-14).
Tässä apostoli kertoo, miten nyt häneen liittyneet juutalaiset uskovat on sijoitettu uudelleen (yhdessä toisista kansoista olevien valittujen kanssa) pois maanpäälliseltä odotuksen (so. Israelin) alueelta Maan ulkopuoliselle, (yli)taivaalliselle alueelle. Siellä, ulkoavaruuden alueella, ovat tänään heidän ja meidän lupauksemme, omaisuutemme ja tehtävämme, odottamassa täyttymistään.   Kyseessä ei siis ole perintöosuus, koska perintöhän edellyttää perinnönantajan kuolemaa, vaan pikemminkin jako-osuus (kreik. kleroo; [LOT]) tai arpaosuus; Valinnan osalta siis Jumalan ”arpa on heitetty” ennen maailmanaikoja. Tässä tarkoitetaan sitä Jumalan valmistamaa jako-osuutta, joka pyhiä odottaa taivaissa.

Seuraavaksi Paavali käsittelee yhteiseen Kristuksen ruumiiseen liittyvää salaisuutta. Kristuksen ruumishan tarkoittaa tänään sitä hengellistä organisaatiota, joka yhdistää Kristuksessa kaikki hänen jäsenensä yhtenäiseksi, Jumalan pyhityksessä rakentuvaksi, kokonaisuudeksi. Tämä Kristuksen ruumis tulee sovittamaan (toisin kuin on kansallisesti Israelin kohdalla) maapallon ulkopuolisen Maailmankaikkeuden alueen (Ef. 1:20 – 2:10).

 

Kolmanneksi apostoli tuo esiin sekä juutalaisista että kansojen valittujen osakkuuden yhtenäisiin lupauksiin /Ef. 2:11-22/. Vielä edellisellä Siirtymäkauden talouskauden [∼Apt. 9:3-4 – 28:26-28] aikana oli voimassa, ”että pakanat siihen aikaan olivat ilman Kristusta, olivat vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa”. Kaikki fyysiset, lihalliset erottavuudet olivat nyt poistuneet ja kaikki siunaukset ovat muuttuneet hengelliseksi. Nyt myös kansojen valitut omistavat yhteisen kansalaisuuden ja rakentuvat yhdessä Israelin valittujen kanssa Jumalan asumukseksi Hengessä (Ef. 2:19-22).

Nyt – kun o siirrytty Jumalan salatulle Armon hallintokaudelle – eriarvoisuus juutalaisten ja pakanoiden välillä on täysin poistunut. Mikään kansallinen, fyysinen tai yhteiskunnallinen asema ei tänä päivänä tuo erityisasemaa Jumalan Armon toiminnassa, vaan kaikki tapahtuu Hengen alueella ja Hänen oman tahtonsa mukaisen valintapäätöksen mukaisesti. Esim. ns. ”messiaanisella juutalaisella” ei ole tänään erilaisempaa asemaa kuin esim. suomalaisella kristityllä Kristuksessa Jeesuksessa. Kansallisia eroja ei kerta kaikkiaan ole eikä niitä mielestäni saisi myöskään mitenkään korostaa.

Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus. (Kol. 3:11)

 

Print Friendly, PDF & Email
Total Page Visits: 74 - Today Page Visits: 7

Jätä kommentti

Ota yhteyttä