Efesolaiskirje – luku 6:10-13

 

Efesolaiskirjeen alkuosa on tuonut esiin nykyistä armon talouskautta koskevan opetuksen ja totuuden sanan. Efesolaiskirjeen loppuosassa taas tuodaan meille vastaavat kehotteet tämän opetuksen mukaiseen käyttäytymiseen /tästä tarkemmin/. Aivan kirjeen lopussa Paavali ohjeistaa meitä vielä varustautumaan Jumalan koko sota-asulla (Ef. 6:13), voidaksemme tehdä vastarintaa ja pysyä pystyssä ulkoavaruuden pahuuden henkivaltoja vastaan, jotka pyrkivät pimittämään ja horjuttamaan uskovien mielistä heidän taivaallinen odotuksensa eli toivonsa ja kääntämään uskovien katseet Maan päälle ja täällä tapahtuviin asioihin. Nämä pahuuden voimat toimivat tänään näkymättömistä todellisina maailmanvaltiaina (Ef. 6:12; Luuk. 4:5-7). Meidän olisi hyvä muistaa tässä myös Paavalin varottavat sanat uskovia kohtaan: ”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat”. (1. Kor. 15:19). ”Toivoa”, odotusta tulee pitää yllä. Se on ikään kuin ” sielun ankkuri, varma ja luja, joka ulottuu esiripun sisäpuolelle asti” (Hepr. 6:19); meillä: taivaallisiin, ylimaallisiin tehtäviin ja omistuksiin.

On olennaista huomata, että nämä Efesolaiskirjeen loppuosan kehotukset ja opetukset liittyvät kirjeen alkuosan (Ef. 1:3-14) paljastukseen /tästä tarkemmin/. Tässä ei nyt ole lainkaan kysymys uskovan vaelluksesta tai käyttäytymisen kehotuksista maanpäällisiä kanssaihmisiä tai esivaltoja kohtaan, joista kehotuksista on sekä opetukset että soveltamisohjeet annettu kirjeen keskivaiheilla – kuten myös muissa Paavalin kirjeissä.

Kysymys on Efesolaiskiertokirjeen julkaisemiseen asti (noin 62 jKr.) vaietusta salaisuudesta ja sen paljastamisesta. Samalla on kyse Kirjoitusten summautumisesta täydelliseksi /tästä tarkemmin/. Meidän todelliset vihollisemme ovatkin tänään taivaan avaruuksissa. Vihollisemme pitävät kiinni niistä taivaallisista alueista, jotka meille on luvattu. Kyse on meille annetusta toivosta, tulevaisuuttamme koskevasta odotuksesta.

6:10 Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.
(CLV) Eph 6:10
For the rest, brethren mine, be |invigorated~ in the Lord and in the might of His •strength.

Jakeessa 10, kun käännös aloittaa sanalla ”lopuksi”, niin alkukieleen on kirjoitettuna thou loipou [Of-THE-rest; Strong G3063]. Ilmaisu tarkoittaa tarkalleen tästä lähtien tai tästedes, eikä suinkaan “lopetukseksi” tai “viimeisenä”, kuten suomenkielinen käännös antaa ymmärtää. Paavali välittää meille nykyistä vihollisuuttamme koskevan totuuden, joka tästä lähtien, tästedes (Efesolaiskierokirjeen julkaisemisesta lähtien) sisältyy Ympärileikkaamattomuuden evankeliumiin. Ts. 60 -luvun alusta alkaen on tämä siunaava totuus ollut voimassa nykyisellä Jumalan Armon ja salaisuuden hallintokaudella eläville uskoville!

6:11. Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet.
6:12. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
6:13. Sen tähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.

CLV Eph 6:11 – Eph 6:13
11  Put~ on the panoply of  •God, tod •enable~ you to stand up to the stratagems of the Adversary,
12  for it is not ours to wrestle with blood and flesh, but tdwith the sovereignties, tdwith the authorities, tdwith the world-mights of this •darkness, with the spiritual forces of wickedness among the celestials.
13  Therefore |take up the panoply of •God that you may be |enabled to withstand in the wicked •day, and -having effected~ all, to stand.

Paavali tuo esille (jae 11) sen, että Saatanalla on tietyt systemaattiset tavat horjuttaa Kristuksessa olevaa uskovaa. Alkutekstistä löytyy sanojen ”kavalat juonet” ja ”stratagems” takaa kreikan ilmaisu methodeia. Tämä termi esiintyy vain kahdesti uudessa testamentissa; toinen kohta on Ef. 4:14. Methodeia tarkoittaa menettelytapaa, sellaista säännönmukaista ja toistuvaa toimintasarjaa, jota jonkin asian läpi viemisessä sovelletaan. Tässä: uskovan horjuttaminen mielensä alueella pois siitä taivaallisesta asemasta ja osuudesta, jonka tulevaksi omistajaksi hänet on merkitty.

Jakeessa 12 Paavali tuo aivan keskeisen totuuden: me emme taistele toisia ihmisiä vastaan – toisin kuin on Israelin kohdalla. Tätä Paavalikin tarkoittaa sanoessaan ”mutta meillä ei ole taistelu”.  Israelin lupaukset liittyvät tämän Maan päälle ja siten heidän sotimisensa käydään ”lihaa ja verta” vastaan eli vihamielisiä ihmisiä ja kansoja vastaan. Vanha testamentti todistaa tästä, samoin monet historian aikaiset juutalaisvainot – ja tietenkin vielä edessäpäin oleva Jaakobin ahdistuksen aika. Niin kuin heidän apostolinsa Pietari kirjoittaa Saatanasta: ”Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niin kuin kiljuva jalopeura” (1. Piet. 5:8).  /tästä tarkemmin/

Tämä hengellisen taisteluvarustuksen pukemisen kehote liittyy ainoastaan uskovien vaellukseen ja käyttäytymiseen pahuuden henkivaltoja vastaan ulkoavaruuksien alueella!
Uskovan maanpäällistä vaellusta koskevat kehotteet on meille aiemmin esitetty luvuissa 4 ja 5.

Meidän vihollisemme puolestaan toimivat taivaitten avaruuksien alueella. Meidän vihollisemme ovat ulkoavaruuden alueella toimivat erityyppiset vihamieliset henkiolennot ja -vallat. Meidän tulisi aina muistaa, että ne, jotka vastustavat meitä, ovat vain henkisten voimien käyttämiä välittäjiä ja kohdella heitä vastaavasti. Meidän paikkamme ei ole painia veren ja lihan kanssa, vaan katsoa ihmis-instrumentin taakse todelliseen vastustajaan henkimaailmassa. Meidän taisteluamme ei käydä fyysisellä alueella vaan Hengen alueella. Meitä kehotetaan elämään rauhassa kaikkien ihmisten kanssa (Room. 12:18). Meitä kehotetaan vaeltamaan kenkinämme valmius rauhan evankeliumille (Ef. 6:15).

Niin kuin Israel kirjaimellisesti odottaa Messiastaan Maan päälle ja Hänen mukanaan kaikkia niitä ”luvatun Maan” siunauksia, joita sille on Kirjoituksissa luvattu, niin meidänkin tulisi vastaavalla tavalla vahvistua Maan ulkopuolella oleviin universaalisiin, ”taivaallisiin” lupauksiin: ”luvattuun tähtitaivaan alueeseen”, jotka tämän kirjeen alussa meille paljastetaan.

Ja vielä kerran.
Paavali piti tätä toivomme ja odotuksemme tiedostamista uskovien keskuudessa niin tärkeänä totuutena, että hän kirjoitti:
Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat. (1. Kor. 15:19)

 

Print Friendly, PDF & Email
Total Page Visits: 16 - Today Page Visits: 5

Jätä kommentti

WP2Social Auto Publish Powered By : XYZScripts.com

Ota yhteyttä