Mielen aisti

Mennään mielen maisemiin. Inspiroidusta Uuden testamentin alkukielestä löytyy mielelle ilmaisu nous ja sillä tarkoitetaan ajattelun alustaa, ajattelun välinettä. Sana esiintyy Paavalilla merkittävästi useammin kuin muualla Uudessa testamentissa (21/5)! Tämä taas viittaa siihen, että mielen alueen asiat ovat aivan keskeisessä asemassa Jumalan nykyisen Armon talouskauden hallinnossa ja siten kristittyjen elämässä. Niihin kannattaa siis kiinnittää huomiota.
Vanhan Kreikan nous sisältää myös ajatuksen aistista. Suomen, englannin tai saksan kielen ”mielestä” ei sitä ole aivan helposti pääteltävissä. Kuten ihmisellä on viisi perusaistia (näkö-, haju-, maku-, kuulo- ja tuntoaisti), niin mieltä voidaan pitää ”ajatteluaistina”. Saksankielinen konkordanttinen käännös kääntääkin termin kuvaavammalla ilmaisulla Denksinn.

Aistina mieli näyttää kytkeytyvän – toisin kuin ihmisen muut aistit – hengen alueelle.

Jeesus tunsi heti hengessään, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: “Kuinka te tuollaista ajattelette?
(Mark. 2:8)
(CLV) Mk 2:8
And straightway •Jesus, recognizing in His spirit that they/ are reasoning~ thus in themselves, is saying to them, “aWhy are you reasoning~ these things in your •hearts?

Ajattelu kuvaillaan tässä myös ihmisen sisäiseksi, sydämessä tapahtuvaksi prosessiksi.

Paavali kuvaa Roomalaiskirjeen 7. luvussa ihmisenä elämisen ristiriitaa: sitä, että vaikka ihmisellä on mielessään (so. hengen alueella) tahto ja pyrkimys hyvään, niin heikko fyysinen puoli panee hanttiin.
Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? (Room. 7:24)
Konkordanttinen käännös avaa tähän problematiikkaan lohdutusta, nimittäin tähän jakeeseen on aikanaan (300-400 jKr) tehty codex Sinaiticuksen tarkistuksessa korjaus. Konkordanttisessa käännöksessä on tämä korjaus otettu huomioon.
A wretched hman am I! aWhat will |rescue~ me out of this •body of •death? Grace!

Eli Paavali antaa huokaukselleen myös välittömän vastauksen: Armo! Jumalan armon voima kätkee tänä päivänä kuoleman ruumiin vaikutusta kristityn elämässä. Tämä jumalallinen suosio saa tilaa kristityn elämässä, kun hän ojentautuu tämän tosiasian mukaan: yksi on kuollut kaikkien edestä, siis myös kaikki ovat kuolleet (2. Kor. 5:14). Mielen katse on siis hyvä kääntää kuoleman voittaneeseen ja ylösnousseeseen Herraan, joka tänään sitoo Häneen turvaavan ihmisen itseensä armonsa mukaisesti Pyhässä Hengessä. Hän vei meidän vanhan ihmisemme ristille – tämä on siis tänään totta – Hänessä.

Kaikkinainen uskonnollisuus taas pyrkii ihmisen oman suorittamisen kautta erilaisin hurskailta näyttävin tavoin ja suorituksin pätemään Jumalan edessä. Vaikka tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sen tähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi (Kol. 2:23). Myös kristillisen uskon liepeillä viihtyvästä uskonnollisuudesta on tästä kysymys.

Kun taas keskitytään mielen ja Hengen alueelle, niin siellä tapahtuu, siellä Jumalan armo toimii.
Ensinnäkin meitä kehotetaan olemaan mukautumatta tässä maailmanajassa tapahtuviin ilmiöihin, vaan fokusoimaan huomiomme Kristuksen mielen mukaiseen kasvuun.

 Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä (Room.12:2).

Kristuksessa me omistamme Hengen mielen, joka on taipuvainen rauhaan ja elämään (Room. 8:6). Uudistuminen tapahtuu nauttimalla oikeata hengellistä ravintoa, Jumalan armon evankeliumia ja elämällä oman näköistä uuden ihmisen elämää Kristuksen yhteydessä. Mieli on ihmisen hengen tyyssija ja ohjaaja. Hengen uudistuminen alkaa aina sieltä.

Kaiken mielenmuutoksen takana on kasvaminen Jumalan hyvyyden tuntemisessa, Jumalan hyvyys johdattelee meitä mielenmuutokseen. (Room. 2:4)

Huolet jumittavat mieltä ja saavat ajatukset pyörimään kehää niiden ympärillä. Tähän on Jumala kuitenkin luvannut avun. Jumala lupaa varjella mielemme aluetta rauhallaan, kun viemme säännöllisesti kaikki huolemme rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi. Hän lupaa antaa yliluonnollisen rauhansa varjelemaan sydämemme ja ajatuksemme Kristuksessa Jeesuksessa. (Fil. 4:6-7)

Pimeyden henkivallat hyökkäävät ylhäältäpäin (taivaan avaruuksista) kristityn mielen alueelle pyrkien saamaan hänen ajatuksensa pois siitä luottamuksesta, mitä hän Kristuksessa jo omistaa: täyden ja pysyvän lunastuksen, vanhurskauden (kelvollisuuden) ja sovinnon Jumalan kanssa. Tässäkin Paavali kehottaa meitä varustautumaan siten, että tuomme mielemme murehtimiset ja epäuskoiset ajatukset Jumalalle tiettäväksi – ja tämäkin kaikella rukouksella ja anomisella. Näin me voimme pysyä vahvoina Herrassa ja Hänen väkevyytensä voimassa. (Ef. 6:10-18)

Mielen aistia voidaan pitää ajattelun kehitysalustana, runkona joka hengen alueella toimii ja vaikuttaa. Sitä voidaan pitää myös tiedostamisen aistina. Se, on aivan toisenlaatuinen kuin nämä meidän ”kuoleman ruumiimme” aistit. Fyysiset aistithan meillä vanhetessamme koko ajan heikkenevät. Mielen alueella taas ymmärryksemme saa kasvaa mielen uudistumisen kautta; eikä vain kasvaa, vaan vieläpä nuortua (kreik. ananeoo) (Ef. 4:23). Kun henkemme saa yhtyä Jumalan Henkeen ja vahvistua sen kautta, niin myös Jumalan todellisuus astuu mielemme aistimisen alueelle. Mielen ja Hengen alueen asioihin satsaamalla kerrrytämme samalla pysyvää oppia ja pääomaa tulevaa varten. Mielen alueella kasvaminen tarkoittaa myös Kristuksen rakkauden tuntemisessa kasvamista.

Ja sitä minä rukoilen, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi tiedossa ja kaikessa käsittämisessä, (Fil. 1:6)

 

 

 

 

 

 

 

Mieli voittaa materian!

Tämä iskulause oli aikoinaan juniorijalkapallojoukkueemme tunnuslauseena – tosin versiona ”Henki voittaa materian”, mutta ajatus oli sama. Pojat eivät joukkueen perustamishetkellä edustaneet ihan sitä ”ykkösluokkaa”, mutta aikaa myöten – kunkin pojan omiin asenteisiin ja lahjoihin sekä joukkueen yhteishenkeen luottaen – joukkueesta kehittyi  hieno ja menestyksekäs jalkapallojoukkue. Varmaan joillekin muillekin tutuntapainen kokemus.

Itseäni on hämmästyttänyt (ja edelleen yhä uudelleen yllättää) miten paljon raamattu puhuu mielen ja ajatusmaailman merkityksestä ihmisen hyvinvoinnin perustana. Meitä kehotetaan siellä uudistumaan mielemme hengeltä (Ef. 4:23).

Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä (Room. 12:2).

Tiede on viime aikoina lähestynyt ja vahvistanut tätä perustotuutta: mieli, ajatusmaailma on kaiken hyvinvoinnin lähtökohtana!  Nykyään monin neurofysiologisin kokein on pystytty osoittamaan miten aivojen fyysiset rakenteet neuroplastisesti mukautuvat ajattelun (havainnointi, valinnat, päätökset,…) kautta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että

  • ajattelu luo signaaleja, jotka avaavat dna:n, mikä sitten ilmenee geenejä valmistavina proteiineina
  • asenteemme ja reagoimisemme tilanteisiin saa hypotalamuksen erittämään kemikaaleja, jotka taas vaikuttavat joko ”hyvänlaatuisten” tai ”pahanlaatuisten” hermosolujen välittäjäaineiden tuottamiseen
  • ihmiselle syntyy päivittäin uusia aivosoluja ns. vauvasoluja

Viime vuosikymmenen aivotutkimuksen tulokset ovat siis laittaneet teorioita uusiksi. Nyt tiedämme enemmän kuin kaksikymmentä tai kymmenen vuotta sitten. Ihmisen fyysiset aivot eivät siis rappeudukaan deterministisen solukuolemien kautta ihmisen ikääntyessä! Fyysinen Dna ei siis määrääkään miten elämä muodostuu! Vaan ajattelu ja oppiminen uudistaa aivojamme!

Luin jokin aika sitten pitkään aivotutkijana toimineen Caroline Leaf:n kirjan Kytke aivosi päälle, joka on saanut minut innostumaan asiasta. Viimeisimpien aivotutkimusten koostekirjassa Aivojen arvoitukset tuodaan esille tutkija Aida Gomez-Roblesi:n vuonna 2015 tekemä laaja ihminen-apina aivotutkimu tuloksesta ihmisen aivojen ainutlaatuisuudesta mm.

  • että ihmisen aivot voivat valita vapaasti kaikista geenien antamista hyvistä vaihtoehdoista ja mukauttaa rakennettaan ja toimintojaan ympäristön vaatimuksiin. Tätä mahdollisuutta ei ole esimerkiksi simpansseilla.

Ihminen pystyy siis oman ajatusmaailmansa ja valintojensa kautta vaikuttamaan omien aivojensa toiminnalliseen ja fyysiseen muokkautuvuuteen! Vau – vaikuttaa tosi isolta jutulta!.

.Ja näitä raamatun kohtiahan tosiaan löytyy, jotka ihmisen Luoja (tekijänoikeuden omistajana ja parhaana asiantuntijana) on meille vinkkeinä antanut.

Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa (Fil. 4:8).

 

Ota yhteyttä