Jumalan rauha tuomarina

 

 

Miksi tällainen otsake?
Mitä Jumalan rauhalla on oikein tekemistä Tuomarin roolissa ja löytyykö tällaiselle perusteluita raamatusta?

Mitä sitten Jumalan rauhalla ylipäätään tarkoitetaan?
Kirjoitusten mukaan se on jotain sellaista sisäistä rauhaa ja levollisuutta, jota Kristus omilleen välittää. Se on erilaista kuin se rauha, mitä maailma tahtoo tarjota: ulkonaisiin olosuhteisiin, turva- ja hyvinvointiasioihin liittyvää rauhaa. Kun Jeesus aikanaan totesi juutalaisille opetuslapsilleen:

Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niin kuin maailma antaa. (Joh. 14:27)

niin Hän näin lupasi omilleen antaa oman rauhansa, mutta eri tavalla kuin mitä maailma sitä tarjoaa: salatusti, sisäisesti ja Henkensä kautta. Tämä Kristuksen antama rauha on myös olosuhderiippumatonta, niin että ihminen voi tuntea syvää rauhaa myös maailman myllerrysten keskellä. Tämä rauha lahjoitetaan meille Kristuksessa!

Mutta miten sitten kun mielen hiipii huoli ja pelko? Tästähän ei yksikään ihminen jää osattomaksi. Ja näissä kohdinhan Jumala meitä kehottamalla kehottaa: älkää pelätkö, älkää huolehtiko! Mutta huolet ja pelot kuuluvat ihmisenä elämiseen, niistä ei uskovakaan ihminen jää paitsi. Ainakin itse koen näitä tuon tuostakin, mutta miten niihin sitten tulisi suhtautua? Miten Jumalan lapsen tulisi tänään käsitellä pelkojaan ja huoliaan, kun ne tulevat valtaamaan mieltämme ja viemään meitä ahdistukseen?

Kansojen apostolilta löytyy meille tähän lääke.
Paavalihan aloittaa kaikki kirjeensä tarjoamalla meille ”armoa ja rauhaa Isältä Jumalalta ja Kristukselta Jeesukselta”. Tästä toistuvasta totuuden-tervehdyksestä käy hyvin ilmi se, miten Jumalan mielisuosiollinen toiminta – Hänen armonsa hallinto – liittää tiiviisti yhteen Paavalin välittämän Armon evankeliumin ja Jumalan rauhan toisiinsa (Fil. 4:9).

Paavali opettaa tästä Jumalan rauhan roolista nykyisessä armon hallinnossa uskovan elämässä seuraavaa.

Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset. (Kol. 3:15)
(CLV) Col 3:15
And let the peace of •Christ be arbitrating in your •hearts, iofor which you were called also in one body; and |become~ =thankful.

Und der Friede Christi sei der Schiedsrichter in euren Herzen, wozu ihr ja in einem Körper berufen wurdet , und sei dankbar dafür! (KNT)

Käännössanojen ”vallitkoon”, ”be arbitrating” ja ”sei der Schiedsrichter” takaa löytyy vanhan kreikan brabeuo, joka tulee nominista brebeus, mikä tarkoittaa ”kamppailulajien tuomaria”. Verbi   esiintyy Uudessa testamentissa ainoastaan yhden kerran ja siis tässä Paavali on sen kirjannut kuvaamaan Kristuksen rauhan välimiestoimintaa Häneen uskovissaan.
Englanninkielinen konkordanttinen käännös käyttää käännössanaa ”arbitrate”, mikä tarkoittaa: ”sovittaa”, ”välittää” ja jäsentää sen morfeemina UMPIRE eli ”toimia riidan ratkaisijana”.
Saksankielinen konkordanttinen käännös kuvaa sanan vastaavasti: ”toimia ”sovintotuomarina” tai ”toimia oikeuden välimiehenä”.

Joka tapauksessa kyseessä oikeuden käyttöön liittyvä termi.

Se voitaisiin tässä mielestäni monisanaisesti suomentaa esim. toimia oikeudellisena välimiehenä riitakysymysten ratkaisijana.

Wikipedia määrittelee erotuomarin ja välimiesoikeuden seuraavasti:
Erotuomari on eräiden urheilulajien sääntöjä kentällä valvova ja tapahtuman kulkua ohjaava toimitsija.

Välimiesoikeus on yksityinen tapa ratkaista riita käyttämättä juridista tuomioistuinta. Sen toiminta on salaista. Se keskittyy riitakysymysten ratkaisemiseen.

Kyse näyttää olevan Kristuksen välittämän rauhan tuomaroinnissa uskovassa. Roomalaiskirjeen 7. luku kuvaa tätä sisäistä ja salaista oikeusprosessia. Tämä Kristuksen sisäisen rauhan oikeuden hallinto on sitä oikeaan ohjausta, jota Hän itse hoitaa, jotta meillä ei ole tarvetta tulla Hänen myöhempään julkiseen oikeuskäsittelyynsä /tästä tarkemmin/.

Kiistakysymykset nousevat esiin mielen alueella. Uskovan ihmisen mielen alueella on käynnissä taistelutilanne: ”Sillä minä en tunne omakseni sitä, mitä teen; sillä minä en toteuta sitä, mitä tahdon, vaan mitä minä vihaan, sitä minä teen.” Uuden ihmisen mieli tahtoo yhtyä Jumalan tahtoon, mutta kuoleman ruumis,”liha”, toteuttaa omia käytänteitään: ”niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni”. Tästä alennustilan ruumiistamme me emme vaan pääse täällä irti; se roikkuu meissä, halusimmepa sitä tai emme.

Mikä sitten tähän avuksi?
Jumala itse antaa meille tähän avun ja tuen. Hän tietää täysin meidän tilanteemme. Siksi Hän haluaa meitä auttaa tässä tilanteessa. Siksi Hän haluaa meitä kätkeä tämän Aadamilta perimämme kehon vaikutuksilta.

Miten sitten?
Jumala antaa meille voimaansa Armonsa ja Totuutensa sanan välityksellä Pyhän Henkensä kautta. Jumala toimii tässäkin Armonsa hallintokauden periaatteittensa mukaan. Kristus kutsuu meitä tänään mielemme alueella yhtymään Elämän Hengen lainalaisuuteen. Hän kutsuu meitä vaeltamaan – ajattelemaan, tiedostamaan tunteitamme ja tekemään valintoja – hyvän ja pahan välillä: uuden ihmisemme ja vanhan ihmisemme välillä. Hän kehottaa minua ”tämmöisenäni palvelemaan mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia.” Ja kaikessa tässä meitä auttaa Jumala, joka Armonsa lainalaisuutensa mukaisesti kätkee lastaan hänen kuoleman ruumiinsa vaikutuksilta voimallansa: ”Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? Armo!” /tästä tarkemmin/. Tähän on Jumala siis antanut tämän suoran vastauksen Kirjoituksissaan.
Mutta asia on myös kaksipuoleinen!
Minun itseni tulee tunnistaa ja tiedostaa tunteita ja tilanteita, joita itsessäni vallitsee. Nämä mielihyvän ja mielipahan tuntemukset sotivat toisiaan vastaan. Nämä ovat tunteita, joita voimme itsessämme tiedostaa. Kristuksessa vallitsevat Elämän Hengen lainalaisuudet, kun taas vanhassa minässämme vallitsevat Synnin ja Kuoleman lainalaisuudet (Room. 8:2). Näiden lainalaisuuksien välillä on ristiriita. Näiden lainalaisuuksien välillä on taistelutilanne! Uusi ihminen elää Kristukselle, mutta vanha ihminen elää kuolemalle.

Siispä uskovan ihmisen kannattaa välittää mielensä alueella huolensa ja pelkonsa Jumalalle tiettäväksi. Jumala kunnioittaa tässä ihmisen tahtoa ja valintaa. Hän haluaa kuulla ihmisen olevan mukana Kristuksen puolella. Hän haluaa, että ihminen tuo selkeästi esiin valintansa hyvään ja silloin Hän mielellään tarjoaa rauhansa kautta voimaa uskovan pysymiselle uuden ihmisen elämän alueella!
Huolet ja pelot on hyvä tiedostaa: tunnistaa ja tunnustaa. Kristuksessa niillä ei ole sijaa. Jumalan rauhan, joka toimii sisäisenä ja salattuna Elämän Hengen lainalaisuuden voimallisena edustajana ja tuomarina, tehtävänä on näissä ristiriitatilanteissa viedä vanhan ihmisen jäsenet Kristuksen kuolemaan ja vahvistaa uutta ihmistä Kristuksen ominaisuuksilla ja piirteillä. Siis toteuttaa oikeutta, koska meillehän on annettu oikeus elää Jumalan lapsina (Joh. 1:12). Tämä on sitä vanhasta ihmisestä riisuutumista ja uuteen pukeutumista! Tästä oikeudesta Jumala haluaa lapsensa pitävän tiukasti kiinni! Tämä on synnin vaikutusvaltaa vastaan taistelemista.

4:6. Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi,
4:7. ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.
4:8. Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa;
4:9. mitä myös olette oppineet ja saaneet ja minulta kuulleet ja minussa nähneet, sitä tehkää, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.

CLV Php 4:6 – Php 4:9
6  Do not |worry about anything, but in everything, by •prayer and •petition, with thanksgiving, let your •requests be made |known~ tod •God,
7  and the peace of •God, •that is |superior to every frame of mind, shall be garrisoning your •hearts and your •apprehensions in Christ Jesus.
8  For the rest, brethren, whatever is true, whatever is grave, whatever is just, whatever is pure, whatever is agreeable, whatever is renowned—if there is any virtue, and if any applause, be taking these into account~.
9  What you learned also, and accepted and hear and perceived in me, these be putting into practice, and the God of •peace will be with you.

Jae 6, kehotus:
Kaikki murehtimisen tilaan jääminen kielletään. Kaikki huolet pyydetään viemään rukouksessa pyynnöllä ja anomisella – kiitoksen kanssa! – Jumalalle tiedoksi. Siis että ihminen tekee tämän vapaaehtoisen tiedostamisensa ja ymmärtämisensä kautta Jumalalle tiettäväksi; on itse tässä aktiivinen.

jae 7, lupaus:
Annettu oikeus ja lupa nyt ihmisen puolelta Jumalan rauhalle miehittää (kreik. phroureo, [STRONG 5432], ”suojella sotilaallisella voimalla”), sydämemme (sisimpämme) ja ajatuksemme (ymmärryksemme) Kristuksessa Jeesuksessa!

jae 8, peruste:
Kaikelle Jumalan rauhan toiminnalle on pohjana Kansojen apostolin opetus, Sanoma rististä, Evankeliumi lahja-armosta.

 

Kun puhutaan ”taistelusta syntiä vastaan”, niin mielestäni se tarkoittaa pitkälti tätä: vanhan ihmisen jäsenten (toiminnallisuuksien) heittämistä – mielen alueelta – Kristuksen kuolemaan ja sitten uuden ihmisen pukemisella – mielen alueelle – Kristuksen jäseniin (toiminnallisuuksiin). Uskovan mielen alueella on taistelutilanne uuden ihmisen ja vanhan ihmisen välillä. Tässä konfliktitilanteessa on Kristuksen rauha, Jumalan oikeuden välimiehenä, voimallinen asettumaan uuden ihmisen todellisuuden puolelle. Ihmisen asetuttua tietoisesti Kristuksessa uuden ihmisen puolelle ja pitäessä kiinni niistä oikeuksista, jotka hänelle Jumalan lapsena kuuluvat, asettuu Jumalan rauha voimallaan hänen puolelleen ja miehittää uskovan mielen ja sydämen Kristukselle.

Tätä kannattaa kokeilla (1. Tess. 5:21), tiedä vaikka toimii!

 

 

 

Total Page Visits: 1831 - Today Page Visits: 23

Jätä kommentti

WP2Social Auto Publish Powered By : XYZScripts.com

Ota yhteyttä