Seuraavissa tilastollisissa testeissä käy hyvin ilmi se, miten Paavalin evankeliumissa (kirjeissä) esiintyvien avainsanojen alkuteksti-ilmentymien määrä eroavat tilastollisesti merkitsevästi Muun Uuden testamentin tekstiosuudesta.
Konkordanttisen käännösmenetelmän johdonmukaisuus mahdollistaa tämänkaltaisten sisällöllisten merkitysten ja painotuserojen esiin tuomisen kenelle tahansa Vertaile itse -valikon kautta.
Kyse on tässä myös terveiden sanojen mallista /2. Tim_1:13/, joiden merkitystä uskovan terveen kasvun ”ruokalistalla” Paavali myös painottaa /Tästä tarkemmin/.
Taustalla ao. tilastollisissa testeissä sovelletaan Kahden otoksen suhteellisen osuuden testiä, jossa Paavalin kirjeitä ja Muuta UT:n (kansoille suunnattua ja Israelille suunnattua) osuutta tarkastellaan Jumalan sanallisen ilmoituksen omina osuuksinaan, eli nämä tekstiosuudet muodostavat itsenäiset otokset. Suhteellisuus tulee taas siitä, että Paavalin tekstiosuus on karkeasti ottaen noin neljäsosa UT:n kokonaistekstivolyymistä, kun taas Muun UT:n osuudeksi jää sitten noin kolmeneljäsosaa. Testi ottaa tämän huomioon päätellessään sen poikkeavatko UT:n avainsanojen esiintymien määrät tilastollisesti merkitsevästi Paavalin opetuksen ja Muun UT:n opetuksen välillä.
Tämä on mielestäni yksi hyvä näkökulma tuoda esiin Paavalin evankeliumin erilaisuutta ja erityisyyttä kansojen uskoville.
Kaikki tässä edellä olevat avainsanojen esiintymien lukumäärät poikkeavat tilastollisesti erittäin merkitsevän toisistaan. Näin ne vahvistavat myös tieteellisestä näkökulmasta Paavalin välittämän ilosanoman erityisyyden.
Suhteelliset osuudet (Paavali vs. muu UT) näkyvät graafeissa oikeanpuoleisina palkkeina.
Alla olevien esimerkkien tilastot voit myös itse ajaa esiin syöttämällä Sivuston Vertaile itse -valikkoon //-merkkien sisällä olevan konkordanttisen, englanninkielisen käännösvastineen.
—
armo
Armo, kreik. charis, /grace/, tarkoittaa oikeastaan suosiollisuutta, siis sellaista ansaitsematonta suosiota, jota Jumala osoittaa. Tätä suosiollisuuden hallintomallia Jumala tänään soveltaa valitsemiaan kohtaan Kristuksessa. Tämä ei tarkoita sama asiaa kuin suomen kielen ”armollisuus”, jolle löytyy vanhasta kreikasta oma terminsä: eleos, joka kyllä voidaan katsoa sisältyvän Jumalan suosiolliseen rakkauteen. Alkukielessä suosiollisuus, ilo ja kiittäminen ovat samakantaisia ja siten vahvasti toisiinsa liittyviä ilmaisuja – toisin kuin suomen kielessä.
näpäyttämällä kuvaa saat sen suuremmaksi
—
sovittaa
Sovittaa, kreik. katallasso, /conciliate/, tehdä rauha tai sovinto Kristuksen veren kautta. Jumalan tekemä sovinnonteko, joka muuttuu molemminpuoliseksi: apokatallasso, kun ihminen ottaa sen vastaan.
näpäyttämällä kuvaa saat sen suuremmaksi
—
opetuslapsi
Opetuslapsi, kreik. mathetes, /disciple/, oppilas. Jeesuksen fyysinen seuraaja; tulevaan, Israelille luvattuun maanpäälliseen kuningaskintaan kutsuttu henkilö. Seurata -teonsanana alkukieli käyttää verbiä akoloutheo, seurata paikasta paikkaan. Tämä poikkeaa täysin siitä hengellisen elämän seuraamis -verbistä, joka on tänään voimassa Kristuksessa: mimeomai, imitoida, matkia, jäljitellä /1. Kor_11:1/. Tämä nomini mathetes, ei sovi nykyiseen seurakuntamalliin ja siksipä se kokonaan puuttuu Kansojen opettajan esittämästä seurakuntamallista.
näpäyttämällä kuvaa saat sen suuremmaksi
—
kuningaskunta
Kuningaskunta, kreik. basileia, /kingdom/, käännetty tavallisissa käännöksissä ”valtakunta”. Viitataan yleensä Israelille luvattuun maanpäälliseen, tuhatvuotiseen Kuningaskuntaan, jossa Herra Jeesus tulee Kuninkaiden Kuninkaana hallitsemaan.
näpäyttämällä kuvaa saat sen suuremmaksi
—
toivo
Toivo, kreik. elpis, odotus, /expectation/. Kyse ei ole suinkaan mistään epävarmasta toivomisesta, niin kuin suomen kielen käännösvalinta voi antaa ymmärtää.
Ei. Kyse on täysin varmasta odotuksesta, joka perustuu Jumalan lupaukseen. Nykyisillä Kristuksen ruumiin hengellisillä jäsenillä tulevan odotus kohdistuu taivaalliselle sektorille, kun taas Israelin uskovien kohdalla maapallon päälle.
Israelille on VT ”täynnä” vielä toteutumattomia maanpäällisiä lupauksia, joita Jeesus vielä vahvisti heille Maan päällä eläessään. Mutta meidän kohdallamme on toisin kuin Israelin kohdalla /Fil_3:20-21/ ja siksipä tämä kansojen uskovia koskevien odotusten esiintymismäärä korostuu Paavalin kirjeissä meille suhteessa muuhun UT:iin.
näpäyttämällä kuvaa saat sen suuremmaksi
—
evankeliumi
Evankeliumi, kreik. euanggelion, Hyvä sanoma, /evangel/. Alkukielessä mikä tahansa hyvästä uutisesta kertova ilmaus. Raamatussa hyvä sanoma Kristuksesta Jeesuksesta. On mielenkiintoista havaita, miten termi eunaggelion esiintyy Paavalin kirjeissä (Paavalin evankeliumissa) tilastollisesti erittäin merkitsevästi useammin kuin ns. evankeliumikertomuksissa, joita kuitenkin kirkot näyttävän pitävän ”pyhänä” evankeliuminaan. Paavalin evankeliumiahan ne eivä edes noteeraa omaksi evankeliumiksi /Tästä tarkemmin/!
näpäyttämällä kuvaa saat sen suuremmaksi
—
päätellä
Päätellä, kreik. logizomai, tehdä johtopäätös /reckon/. Kun Paavali sanoi puhuvansa mieluummin 5 sanaa ymmärryksellä kuin 10 000 ”kielillä”, niin hän tahtoi tällä painottaa uskovan oman ymmärryksen käyttöä oppimisessa. Jumala haluaa meidän tänään olevan mukana Hänen tämän päivän totuuden sanansa mukaisessa elämässä eikä mennä sokeasti uskonnollisten valtavirtausten mukana. Jumala haluaa meidän itse tutkiskella ja mietiskellä sitä Ilosanomaa, jonka Hän meille kansojen opettajan kautta tarjoaa. Hän haluaa meidän kasvavan tervehdyttävien sanojen mallin mukaan /2. Tim_1:13/. Näin meidänkin olisi hyvä tehdä ja ottaa mallia tässä esim. Berean juutalaisilta /Apt_17:11/.
näpäyttämällä kuvaa saat sen suuremmaksi
—
Kristuksessa
Kristuksessa, kreik. en kurio, Kristuksen Hengessä, /in christ/. Kansojen apostolin opettama seurakuntamalli. Kristuksen hengellinen ruumis. Kirkollisista instituutioista ja muista uskonnollisista suunnista riippumaton valittujen uskonyhteys Kristuksen Hengessä. Kristuksen ruumis kuvaa myös sitä, miten jokainen sen jäsen on heti siinä oikealla (Jumalan määräämällä) paikalla ja saa turvallisesti kasvaa Pyhässä ykseyden Hengessä Jumalan antamaa kasvua Kristuksessa /1. Kor_12:18-22/. Tähän nykyiseen Kristuksen ”seurakuntaan” liittyminen tapahtuu Henkeen kastamisen kautta /1. Kor_12:13/ – siis ei vesikasteen kautta. Tilastollisesti erittäin merkitsevä ero Kuningaskunnan evankeliumin ja Paavalin evankeliumin välillä.
näpäyttämällä kuvaa saat sen suuremmaksi
—
Kristus Jeesus
Kristus Jeesus, kreik. Christos Iesous, /Christ Jesus/. Kristus (kreik. Christos; hepr; Masah; voideltu) on Israelin profeettojen antama arvonimi tulevalle Israelin ja maailman vapahtajalle. Evankeliumikertomukset ja Jeesuksen juutalaiset opetuslapset käyttivät Hänestä nimeä vielä ”Jeesus Nasaretilainen”, ”Jeesus Joosefin poika”, ”Jeesus Kristus” eli nimitystä, jossa Hänen maallinen nimensä oli ensin. Vasta ylösnousseen Herran Paavalin kautta välittämässä evankeliumissa on Hän saanut täyden – nykyään voimassa olevan – arvonimensä, joka siis on Kristus Jeesus.
Esimerkiksi kirkkojen suosima Kristillisen teologian alue Kristologia käsittelee ensi sijassa Jeesuksen Kristuksen luonnetta ja henkilöä, kuten se on kirjattu kanoniisiin evankeliumikertomuksiin eli Hänen maanpäällisen elämänsä ympärille. Paavalin evankeliumi taas lähtee rististä eikä siinä tunnisteta Herraa enää lihan mukaan vaan Hengen mukaan /2. Kor_5:16/.
Paavalin kirjeissä avainsana-järjestys ”Kristus Jeesus” esiintyy tilastollisesti erittäin merkitsevästi useammin kuin muualla UT:ssa.
näpäyttämällä kuvaa saat sen suuremmaksi
—
pappi
Pappi, kreik. hiereus, /priest/.
Raamatun mukaan Jumala valitsi Israelin pappien kuningaskunnaksi ja pyhäksi kansakseen /2. Moos_19:6/. Papin korkein oikeus oli pääsy Jumalan tykö. Vaikka Israelin temppelipalvelut eivät tällä hetkellä ole voimassa, niin ne kuitenkin tulevat astumaan maailmanlaajuisesti voimaan tulevassa tuhatvuotisessa kuningaskunnassa /1. Piet_2:9/; /Ilm_20:6/.
Tänään – salatulla armon talouskaudella – on siis tämä maanpäällinen julkinen pappeus lakannut ja aktivoituu jälleen Israelin ottaessa Messiaansa vastaan. Siksipä tämä avainsana ”pappi” puuttuu tyystin Paavalin opetuksesta! Ainoan kerran se esiintyy hänen kertoessaan omasta palvelutyöstään, miten hän pappina välittää Jumalan Evankeliumin kansojen uskovien uhripalvelua varten /Room_15:16/. Tänään pappispalvelut tapahtuvat jokisen uskovan kohdalla Kristuksen Hengessä. Hengen kautta on kristityllä suorapääsy Isän Jumalan tykö ja hän voi suorittaa papillista uhripalveluaan ruumiillisesti /Room_12:1/; kiittämällä /Kol_3:16-17/ ja pitämällä esirukouksia esivallan ja kaikkien ihmisten puolesta /1. Tim_2:1-4/.
Paavalin mukaan pappeuden hoito tapahtuu tänään yksin Hengen yhteyden kautta Kristuksessa ja ilman välikäsiä.
näpäyttämällä kuvaa saat sen suuremmaksi
—
lammas
Lammas, kreik. probaton, /sheep/.
Idän lammas, jota ei ajettu tai laumoitettu, vaan joka seurasi paimen takana. Konkordanttinen menetelmä purkaa termin morfeemeiksi BEFORE-STEP, mikä kuvaa sitä, miten lammas seurasi pamentaan askeleen perässä. Kuvaa Kuningaskunnan evankeliumin mukaista seurakuntamallia, jossa ”Israelin huoneen kadonneet lampaat” fyysisellä ja näkyvällä tavalla seurasivat paimentaan. Kansojen apostolin kuvaama nykyisen Armon talouskauden seurakuntamalli on taas hengellinen: sen jäsenet ovat siinä elimellisesti Pyhän Hengen kautta liittyneenä Kristuksen ruumiiksi. Näin ollen myös seurantatavat poikkeavat toisistaan /Tästä tarkemmin/. Tämä selittää myös lammas-termin puuttumisen Paavalin opetuksesta
Esimerkkejä jatketaan myöhemmin ..
