Israel

Siinä uudestisyntymisessä

kirjoittaja

 

Joka on luvattu jo VT:n puolella ja tietenkin siellä Israelille, tarkoitetaan nimenomaan Israelin kansallista uudestisyntymää. Tarkoitetaan sitä tulevaisuuden tapahtumaa, jolloin koko Israel tulee kokemaan maanpäällisen pelastetuksen /Room_11:25-26/. Tulee pelastetuksi tulevan maailmanajan, tuhatvuotisen aikakauden (kreik. aion), kestävään maanpäälliseen siunauksenaikaan, jonka takaisinpalaava Kristus Jeesus – heidän luvattu Messiaansa – heille antaa.

—

Profeetta Jesaja puhui ja ennusti (jo noin 700 eKr.) tästä:
Kuka on sellaista kuullut, kuka senkaltaista nähnyt? Syntyykö maa yhden päivän kivulla, tahi synnytetäänkö kansa yhdellä haavaa? Siionhan tunsi kipuja ja samalla jo synnytti lapsensa. (Jes. 66:8)

Hän ennusti, miten Jumalan valittu kansa synnytetään yhdellä kertaa ottamaan vastaan Messiaansa.

Myös profeetta Hesekiel (noin 600 eKr.) ennusti:
Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.
Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
Niin te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne; ja te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne. (Hes. 36:26-28)

Hän ennusti, miten Jumala – kun on ensin koonnut omaisuuskansansa pakanakansojen seasta maahansa (edeltävä jae 24) – on vaihtava kansansa kivisydämen lihasydämeen antamalla heille Henkensä heidän sisimpäänsä.

Myös profeetta Sakarja (noin 500 eKr.) puhuu tästä, kun hänelle näytettiin se, miten koko Israelin kansa tulee ottamaan suuren ahdinkonsa keskellä vastaan Messiaansa, Hänet, jotka olivat aikanaan rististiinnaulinneet.
Ja minä vuodatan Daavidin suvun päälle ja Jerusalemin asukasten päälle armon ja rukouksen hengen. He katsovat minuun, jonka he ovat lävistäneet. Ja he valittavat häntä, niin kuin valitetaan ainokaista, murehtivat häntä katkerasti, niin kuin murehditaan katkerasti esikoista. (Sak. 12:10)

—

Niin kuin edellä olevista ennustuksista, jotka siis on annettu yli 2500 vuotta sitten, käy ilmi, että kysymyksessä on Israelin profeettojen Israelin kansalle annetuista lupauksista; lupauksista, jotka eivät vielä ole kokeneet täyttymystään.

Lupaukset koskevat tulevan tuhatvuotisen Kuningaskunnan aikaa, jolloin heidän Messiaansa hallitsee koko maailmaa kansansa Israelin kautta /Tästä tarkemmin/.

Kyse on Jumalan Hengen vaikuttamasta Israelin kansan uudestisyntymisestä, jonka tapahduttua sille tulee valmiudet alkaa hallita maailman kansoja ”Kuningasten Kuninkaan” ja ”Herrojen Herran”  johdolla. Sille annetaan tuolloin myös valmiudet ja tarvittavat voimavarat tehdä kaikista kansoista Jeesuksen opetuslapsia.

Ja koko tämä valtava kansallinen lupaus on kokonaan maanpäällinen ja toteutuu nykyisellä Maa-planeetalla.

—

Sitten artikkelin otsakkeen tekstiin.
Kaiken edellä olevan vahvistaa myös Herra Jeesus 2000 vuotta sitten julistamalla juutalaisille opetuslapsilleen:

Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa.(Matt. 19:28)

(CLV) Mt 19:28
Yet •Jesus said to them, ”Verily, I am saying to you, that you •who follow Me, in the renascence whenever the Son of •Mankind should be |seated on the throne of His glory, you/ also shall |sit~ on twelve thrones, judging the twelve tribes of •Israel.

Ilmaisujen ”uudestisyntyminen” tai ”renascense” takaa löytyy vanhan kreikan termi palingenesia, minkä Konkardanttinen menetelmä jäsentää AGAIN-BECOMing. Termi voitaisiin mielestäni hyvin suomentaa ”ennalleensaattaminen”. Näin käännettynä vahvistuu myös se edessä oleva ajankohta, jolloin kaikki edellä mainittu tulee toteutumaan: Herran Jeesuksen saapuessa kirkkaudessaan (saapuessaan uudelleen, jälleen, toiseen kertaan kansansa keskuuteen) Maan päälle tuomitsemaan kansat ja perustamaan Israelille luvattu tuhatvuotinen Kuningaskunta. Toki tuohon ajankohtaan ajoittuu myös tuo Israelin kansan hengellinen uudelleensyntyminen.

—

 

Näin tulee uskovan Israelin osaksi tulevat, tuhatvuotiset, maanpäälliset siunaukset ja etuoikeudet toisiin kansoihin nähden. Apostolit, jotka aikanaan kärsivät eniten, saavat tuolloin myös eniten.
Näin Jeesuksen valitsemat kaksitoista opetuslasta saavat palkkana hallintovallan itse kunkin oman sukukuntansa hallitsijana tulevan maailmanajan (kreik. aion) tuhatvuotisessa  Kuningaskunnassa /Matt_19:28/.

 

Paavalilla ei ole paikkaa tuon Kuningaskunnan hallinnossa. Hänellä ja hänen palvelukseensa yhteydessä olevilla, eli meillä nykyisen Jumalan Armon talouskauden uskovilla, on taivaallinen, Maa-planeetan ulkopuolinen lupaus toiminta- ja hallintovallasta taivaallisten olentojen keskuudessa /Ef_1:3/;  /1. Kor_6:3/.
Me edustamme puolestaan uutta luomakuntaa: olemme yksin Jumalan aikaansaannoksena luodut uusiksi ihmisiksi (ei syntyneet uudelleen, vaan luodut uusiksi):
”Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten” /Ef_2:10/.

Me emme tarvitse sellaista ”uudestisyntymää” kuten Israelille on kansallisesti luvattu heidän Messiaansa palatessa jälleen kansansa luo. Israelin kohdalla tulee olemaan kyse Jumalan julkisesta, tunnustavasta ja uudelleen alkavasta kanssakäymiseen ryhtymisestä omaisuuskansansa rinnalla; Israelin lapseuden tunnustamisesta, ennalleen asettamisesta /Room_9:4/.

Ei.

Me emme odota pääsyä siihen maanpäälliseen Taivasten valtakuntaan, joka on luvattu yksin Israelille. Me odotamme pääsyä sille maapallon ulkopuoliselle, kosmiselle maailmankaikkeuden alueelle, jonne meidän lupauksemmekin liittyvät /Fil_3:20-21/.
Näin kansojen uskovien taivaallinen osio tulee toimimaan ikään kuin Jumalan suunnitelmien suunnitelman vastakappaleena Israelin maanpäälliseen hallintoalueeseen nähden.
Ja näin Jumala pääsee toteuttamaan pelastussuunitelmaansa Kristuksen Jeesuksen kautta kaikkien (koko luomakunnan) osalle!

 

Kristuksen tuleva maanpäällinen hallinto

kirjoittaja

 

Kristityt odottavat taivaallisia (kreik. epouranion) osuuksia ja siunauksia. Taivaallisilla, [CLV-morfeemeina: ON-SEE-UP-ed], Kirjoitukset tarkoittavat maapallon ilmakehän ulkopuolella olevaa maailmankaikkeuden aluetta: sitä aluetta, joka on ylhäällä tähtitaivaana nähtävissä.

—

Israel ei taas odota tällaista taivasosuutta, vaan maanpäällistä luvattua osuutta.  Juutalaiset odottavat pääsyä Luvattuun maahansa ja sen siunauksiin eli tulevaan maanpäälliseen Kristuksen Kuningaskuntaan. Tästä Uuden testamentin evankeliumikertomukset ja koko Vanha testamentti puhuvat. Ne puhuvat juutalaisille, koska pakanain (kansojen uskovien) osa oli vielä tuolloin salattu. Israel odottaa edelleen Messiastaan.
Kaikki Vanhassa testamentissa ja evankeliumikertomuksissa Israelia koskevat lupaukset ovat luonteeltaan kansallisia, ja koskevat Israelia ja sille annettuja lupauksia sen pääsemisestä Luvattuun maahansa ja hallitsemaan Kristuksen kautta koko tulevaa maailmanjärjestelmää.

Se mitä myöhemmin ylösnoussut Herra on Paavalin kautta tuonut meille ilosanomaksi, on jo voimassa tänään. Paavalin ilosanoman lupaukset kohdistuvat maapallon ulkopuolelle eikä Maan päälle. Israelin Jeesuksen aikaisilla teologeillakin, jotka eivät tuolloin ymmärtäneet edes heitä koskevia maanpäällisiä lupauksia /Joh_3:10-12/, oli vaikeuksia tavaallisten asioiden käsittämisessä. Tietenkin kaikki se mitä aiemmin on kirjoitettu on opetukseksi myös meille, kun sovellamme sitä niin, että se on sopusoinnussa Paavalin evankeliumin kanssa /2. Tim_3:16-17/. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että se mitä sovellamme omaan elämäämme muualta Raamatusta, tulee olla sopusoinnussa (ei ristiriidassa) sen kanssa mitä meille on kirjoitettu. Näin myös saamme merkittävästi häivytettyä niitä ristiriitoja, joilla tämän päivän kristittyjä voidaan hämmentää, kun Raamatusta ikään kuin pyyhitään Israelia koskeva valtava ilmoitusosuus pois Israelin valtiota koskevana ennustuksena.

Niin kuin jokaisen maailmanajan (hepr. olam; kreik. aion) päätös on tapahtunut mullistavissa olosuhteissa ja Jumalan tuomioissa, niin tulee tapahtumaan myös nykyisen Pahan maailmanajan kohdalla. Ensimmäinen maailmanaika päättyi /1. Moos_1:2/ tapahtumiin, jossa silloinen maailma koki katastrofin (kreik. katabole). Toinen maailmanaika taas päättyi vedenpaisumuksen tuomioihin. Nykyinen, kolmas maailmanaika, puolestaan tulee päättymään maailmaa ja sen kansoja kohtaaviin katastrofeihin ja mullistuksiin ja sitä seuraavaan Kristuksen kansoihin kohdistuviin oikeuskäsittelyyn /tästä tarkemmin/. Tulevan (tuhatvuotisen) maailmanajan päätös taas huipentuu Suuren valkean valtaistuimen oikeuskäsittelyyn, nykyisen Maan ja taivaitten tuhoutumiseen ja uusien taivaiden ja uuden Maan luomiseen /2. Piet_3:12-13/.

Ennen tulevaa tuhatvuotista (”iankaikkista”) Israelin kuningaskunnan aikaa tulee nykyiselle, Pahalle, maailmanajalle tilinpäätös, jossa maailman kansat tuomitaan heidän suhtautumisestaan Jumalan valittua kansaa ja Kristuksen vähäisiä veljiä kohtaan /tästä tarkemmin/. Tilinpäätöksen jälkeen seuraa tulevan maailmanajan tilinavaus, jolloin uusi maailmanjärjestys ajetaan moodiin.

—

Tulevan, tuhat vuotta kestävän, maailmankauden alussa saattaa Jumala heti kaikille maailman kansoille tiedoksi sen, että nyt Israel – Hänen valittu kansansa – tulee olemaan Hänen silmäteränänään ja tahdon toteuttajana kaikkien maailman kansojen keskellä /tästä tarkemmin / .

Saatana, kansojen villitsijä, sidotaan vankeuteen tuhannen vuoden ajaksi; sille ei anneta enää oikeutta toimia kansojen yllyttäjänä ja Jumalan vastavoimana /Ilm_20:1-3/.
Näin myös Jeesuksen juutalaisille opetuslapsille opettamansa rukous ”Päästä meidät Pahasta” saa vihdoin toteutuksensa.

Maailmanlaajuinen aseriisunta aloitetaan pikimmiten, tuhotun Googin asevarustusta käytetään polttoaineena seitsemän vuoden ajan /Hes_39:9-10/. Kaikista nykyisen maailman asevarustelun tuotoksista valmistetaan maatalousvälineitä ruuan tuotantoa varten /Miika_4:3/. Muuten, maailman valtiot käyttävät nykyään arviolta peräti 2000 miljardia dollaria vuodessa asevarusteluun!

Rauha tulee myös eläinkunnan osalle ja ihmisten ja eläinten välille /Jes_11:6-8/.

Hyvinvointi saatetaan aivan uudelle tasolle /Jes_65:20/.

Maailman köyhät ja vähäosaiset saavat viimein oikeuden säälliseen elämään /Ps_72:4-5/; /Ps_140:13/.

Temppelipalvelukset käynnistyvät jälleen. Nyt eivät sellaisina kuin mitä oli Vanhan testamentin ja Jeesuksen maallisen elämän aikana. Silloinen Israelin kansa ja sen uskonnollinen johto ei ollut täydellisen kuuliainen Jumalan laille ja niin he saivat jäädä matkalle Luvattuun – tulevana maailmanaikana avautuvaan – maahan /2. Moos_19:5-6/ . Nyt Israelin pappeus ja hallinto tullaan antamaan niille Jeesuksen opetuslapsille, jotka olivat kuuliaiset Hänelle /1. Piet_2:9/. Koko tulevan maailmanajan hallinto tapahtuu Isän Jumalan nimeämien Israelin uskollisten kautta /Matt_20:23/.  

Kaikilta maailmankansoilta vaaditaan kunnioitusta Israelin Messiasta ja hänen maailmanhallintoansa kohtaan. Kaikkien maiden johtajien ja edustajien on säännöllisesti matkustettava Jerusalemiin antamaan kunnia Israelin Jumalalle. Tulevana maailmanaikana ei enää ole voimassa sana ”Hän antaa sataa niin pahoille kuin hyvillekin”, sillä niskuroivilta kansoilta evätään tuolloin viljankasvun kannalta välttämätön sateen tulo /Sak_14:17/ . Siis kansojen uppiniskaisuuksiin tullaan soveltamaan rankaisevia sanktioita.

Kristus hallitsee täysin oikeudenmukaisesti mutta myös rautaisella tavalla /Ps_2:8-11/; /Ilm_19:15-16/. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. kaikkea rikollista toimintaa tullaan rankaisemaan ankaralla kädellä /tästä tarkemmin/. Herran Jeesuksen hallinto ei ole tasavaltalaista hallintoa, vaan teokraattista, kuningaskunnallista (kreik. basileia) hallintoa, niin kuin kreikankielinen alkuteksti puhuukin. Alkuteksti puhuu aina ”kuningaskunnasta” eikä ”valtakunnasta” niin kuin viralliset käännökset sen kääntävät, vaikka tuo kreikan ”basileia” kertoo myös tulevan maailmanajan hallitusmuodon.

Kirkastettu Kristus hallitsee ”kuninkaiden kuninkaana” ja vanhurskaus ja oikeus pääsee viimein toteutumaan koko Maan päällä ja kaikilla sen mantereilla ja saarilla. Mutta koska Kristus on ylösnoussut ja elää jo nykyään kirkastetussa voimallisessa kehossaan, niin Hänen läsnäolonsa Maan päällä on tuolloin verhottuna suojaavaan pilveen /Ps_97:1-2/

Saulus Tarsolainen – ennen kuin hänestä tuli apostoli Paavali – on ainoa Raamatun mainitsema ihminen, joka on kohdannut Herran Hänen kirkastetussa ylösnousemusolemuksessaan /Apt_9:3-9/ ja seurauksena oli – sokeutuminen. Kyse Paavalin kohdalla ei siis ollut mistään näystä tai visiosta, jossa esim. apostoli Johannekselle kuvattiin tulevia tapahtumia.

—

Sen, että tuleva ”iankaikkisuus” kestää kirjaimellisesti tuhat vuotta vahvistetaan moneen kertaan seuraavassa Ilmestyskirjan jaeryhmässä: /Ilm_20:2-7/.

Tuleva tuhat vuotta kestävä Herran Jeesuksen hallintoaikaan viittaa mielestäni myös Pietari, kun hän kehotti kirjeensä vastaanottajia pitkämielisyyteen Jumalan suunnitelman toteutumisen suhteen /2. Piet_3:8/. Suomalainen käännös on eo. jakeessa epätarkka, koska se kääntää alkukielen preposition para ilmaukseksi ”edessä” eikä ”rinnalla”, kuten oikein olisi. Eli jotenkin ”yksi päivä Herran kanssa tai rinnalla (hallitessa) (on) kuin tuhat vuotta”. Herran päivähän viittaa juuri tuohon tulevaan tuhat vuotta kestävään siunauksen aikaan, joka on juuri Pietarin evankeliumin keskiössä /tästä tarkemmin/.

—

Tulevina maailmanaikoina (raamatun ilmoituksessa on tunnistettavissa vielä kaksi edessä päin olevaa maailmankautta) Jumalan hallinto tulee ihmisille näkyväksi. Tänään eletään vielä Ihmisen päivää /1. Kor_4:3/, jolloin ihminen saa ilman Luojaansa yrittää rakentaa globaalia rauhan, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden maailmaa. Mutta nykyinen maailmanaika on jumalaton (se ei turvaa Luojaansa) ja siis paha /Gal_1:4/, ja Jumala on antanut Saatanalle vallan viedä uppiniskaista ihmiskuntaa harhaan.

Tulevana Herran päivänä taas Jumala Kristuksen kautta tulee julki ja saa aikaan tuhat vuotta kestävän rauhan ja oikeudenmukaisuuden ajan Maan päälle. Tällöin osoittautuu myös todeksi se, miten ihmisen ahneuden murjova planeetta ja elämä sillä saadaan vielä elinkelpoiseen kukoistukseen – ja vieläpä tuhannen vuoden ajaksi! Herran Jeesuksen vanhurskas hallinto Maan päällä pyhiensä kanssa kestää koko tulevan maailmankauden ajan; kestää aina uuden Maan päälle, jolloin aurinkoa ja kuuta ei enää tarvita valon lähteiksi /Ps_72:7/; /Ilm_21:23/!

—

Nykyisen seurakunnan, Kristuksen hengellisesti orgaanisen organisaation, tulevat tehtävät taas (toisin kuin Israelin kohdalla on) suuntautuvat Maa -planeetan ulkopuolelle /Fil_3:20-21/. Kristuksen ruumiin jäsenet (kuolleet ja elävät) temmataan taivaallisille Maailmankaikkeuden alueille samanaikaisesti /1. Kor_15:11-15/ ennen Herran Päivän tuloa. Siihen mennessä on Herra saattanut hyvän työnsä seurakuntansa jäsenten valmiuksien osalta täytetyksi /Fil_1:6/. Siellä sen tehtävät ovat samankaltaiset kuin mitä on uskovan Israelin tehtävät kansoja kohtaan Maan päällä: kirkastaa sitä pelastusta, joka Kristuksessa Jeesuksessa on tarjolla – ei vain ihmiskunnalle, vaan koko luomakunnalle. Tätä salaisuutta Paavali paljastaa meille, kun hän tiedottaa tulevasta Täyttymyksen hallintokaudesta, jolloin Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä tulee yhdistämään Kristuksessa yhdeksi kaikki: kaikki mitä on taivaissa ja mitä on Maan päällä /Ef_1:10-11/.

 

 

Maanpäälliset lupaukset Israelille

kirjoittaja

 

Raamatussa on useita kohtia, jotka sisältävät lupauksia Israelille. Vanhassa testamentissa on paljon vielä toteutumattomia lupauksia Israelille. Jumalan lupaukset valitulle kansalleen odottavat edelleen aikaansa. Lupaukset valitulle kansalle eivät kuitenkaan liity nykyiseen maailmanaikaan. Lupaukset Israelin maanpäällisille lupauksille liittyvät tuleviin maailmankausiin (kreik. aion): tulevaan tuhatvuotiseen maailmanaikaan ja sitä seuraavaan (uuden Maan) aikaan.

Jumalan lupaukset valitsemaansa kansaa kohtaan sisältävät kansallisen näkökulman. Jumalan lupaukset valitsemaansa kansaa kohtaan asettavat sen erityisasemaan maailman muihin kansoihin nähden. Jumalan lupaukset valitsemaansa kansaa kohtaan ovat aina maanpäällisiä: ensin nykyisen Maa-planeetan päälle sijoittuvia ja sitten myöhemmin uuden Maan päälle sijoittuvia.

Toisin kuin meille annetut Maa-planeetan ulkopuoliset, taivaalliset lupaukset, raamatun sisältämät lupaukset Israelille kohdistuvat Maan päälle ja sen kansojen keskuuteen. Seuraavassa joitain Vanhan testamentin – Israelia koskevia – lupauksia, jotka eivät siis vielä ole toteutuneet, mutta ne odottavat Jumalan suunnitelmien mukaista vääjäämätöntä toteutumistaan.

—

Jumala lupasi jo Daavidille tulevan maailmanajan kestävän (ei ”ikuisen”) Kuningaskunnan.
Ja sukusi ja kuninkuutesi pysyvät edessäni ikuisesti lujina, ja valtaistuimesi on kestävä ikuisesti.” (2. Sam. 7:16).
(CLV)  and stedfast [is] your house and your kingdom unto the eon before you, your throne is established unto the eon.

Samoin Danielin kautta vahvistettiin tämä tuleva lupaus Israelin kansalle.
Ja valtakunta ja valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaiset.” (Dan. 7:27)
(CLV)  And the kingdom and the jurisdiction and the majesty of the kingdom under the entire heavens will be granted to the people of the saints of the supremacies. Their kingdom is an eonian kingdom, and all other authorities shall serve and hearken to them.”

Samoin Danielille näytettiin, miten tuo Israelille luvattu maanpäällinen Kuningaskunnan lupaus toteutuu heidän Messiaansa saapuessa Maan päälle.
Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen; ja hän saapui Vanhaikäisen tykö, ja hänet saatettiin tämän eteen. Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä. (Dan. 7:13-14)
(CLV) Perceiving am I in the visions of the night, and behold, on the clouds of the heavens, One as a son of a mortal is arriving: Unto the Transferrer of Days He reaches, and they bring Him near before Him;” to Him is granted jurisdiction and esteem and a kingdom, and all the peoples and leagues and language-groups shall serve Him; His jurisdiction, as an eonian jurisdiction, will not pass away, and His kingdom shall not be confined.”

Edellä puhutaan siis taas maailmanajallisesta (koko tulevan maailmanajan keskeytymättömästi jatkuvasta) vallasta ja kuningaskunnasta, jolla ei ole rajoja. Eikä siis mistään ”ikuisesta” tai ajallisesti rajattomasti jatkuvasta kuningaskunnasta!

—

Jeremia kirjoittaa, miten tuona tulevana lupauksen aikakautena (tuhatvuotisena maailmanaikana) tulee Jerusalem (”Siionin vuori”) fokusoitumaan kaikkien maailman kansojen kokoontumispaikaksi.
Siihen aikaan sanotaan Jerusalemia Herran valtaistuimeksi, ja kaikki kansat kokoontuvat sinne, Jerusalemiin, Herran nimen tähden eivätkä enää vaella pahan sydämensä paatumuksessa. (Jer. 3:17)

(CLV)  At that time they cry to Jerusalem, `O throne of Yahweh,’ And gathered unto her has been all the nations, For the name of Yahweh, to Jerusalem, Nor do they go any more after the stubbornness of their evil heart.”

Myös Psalmien kirja mainitsee tästä: miten Jumala tulee asettamaan Kuninkaansa Jerusalemiin.
”Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni”. (Ps. 2:6)

(CLV) I will pour a libation on My King, On Zion, My holy mountain.

Tässä viitataan tulevaan aikaan, ei menneeseen, niin kuin suomalasesta käännöksestä voisi päätellä.

—

Lähettiläs (”enkeli”) ilmoitti Marialle, että hänen pojalleen, Jeesukselle,  on säädetty tulevien maailmankausien kestävä kuninkuus: Hänen esi-isälleen Daavidille luvattu valtaistuin.
Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.” (Luuk. 1:32-33)

CLV Lk 1:32 – Lk 1:33
32  He/ shall be great, and Son of the Most High shall He be |called. And the Lord •God shall be giving Him the throne of David, His •father,
33  and He shall |reign onover the house of Jacob for the eons. And of His •kingdom there shall be not consummation.”

—

Israelin pyhille luvattu ensimmäinen ylösnousemus /tästä tarkemmin/ toteutuu seuraavan, tuhatvuotisen  maailmanajan murtautuessa esiin.

Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta. Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennen kuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat hänen kanssaan ne tuhannen vuotta. (Ilm. 20:4-6)

Tulevana maailmanaikana toteutetaan myös globaali aseistariisunta, jota nykyisenä pahana maailmankautena (Gal. 1:4) ei ihminen ole saanut aikaiseksi. Rauhan tila saadaan viimein aikaan, Rauhan Ruhtinas ottaa maailmanvallan.

Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monille kansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi; kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotimaan. (Jes. 2:4)

—

Kristus hallitsee rautaisella oikeudenmukaisuudella koko tulevan tuhatvuotisen, pysyvän rauhan maailmanajan, minkä jälkeen luodaan uudet taivaat ja uusi Maa. Tuolloin ei enää myöskään aurinkoa ja kuuta tarvita /Ilm_21:23/.

Hänen päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas siihen saakka, kunnes kuuta ei enää ole. /Ps_72:7/; /Ps_102:16-17/

—

Missään edellisessä jakeessa ei alkuteksti käytä ajattomuutta tai loputtomuutta ilmaisevaa termiä, vaan ”iankaikkinen” -käännössanan takaa löytyvät joko hepren olam tai kreikan aion, jotka molemmat tarkoittavat pitkää – mutta rajattua – maailmankautta. Eikä myöskään em. käännöskohta  ”ei pidä loppua oleman” tarkoita ajallista loputtomuutta, vaan viittaa Kristuksen rajattomaan, alueelliseen valtaan (vrt. Matt_28:18; 1. Kor_15:28).

—

Kristilliset kirkot ovat teologioissaan vesittäneet nämä Jumalan valitsemalle kansalleen antamat lupaukset kuvaannollisiksi puheiksi. Kreikkalainen ajattomuuden mytologia on antanut välineitä häivyttää aika ja sen peräkkäisyys – aikasarjat – käännöksistä ja yleisistä opetuksista. Samalla on vaikeutettu Jumalan suuren suunnitelman tunnistamista raamatusta /tästä tarkemmin/ . Jos raamatussa ei ole tunnistettavissa aikasarjaisuutta ja tapahtuminen peräkkäisyyttä (eikä siis mennyttä ja tulevaa), niin vaikea sieltä on hahmottaa myös mitään toteutuksen alla olevaa suunnitelmaakaan. Samalla kun Jumalan suuri suunnitelma häivytetään erilaisten ajattomuuden mytologioiden taakse, niin samalla voidaan myös hylätä raamatun tulevat ennustukset. Voidaan hylätä tulevat – vielä toteutumattomat lupaukset – koska ne tulkitaan pelkäksi kuvakieleksi. Samalla voidaan hylätä Israelille kuuluvat kansalliset lupaukset ja korvata ne nykyisten kristillisten kirkollisten instituutioiden valtaopeilla. Mutta tämä ei tee tyhjäksi sitä, mitä on alun perin kirjoitettu. Tämänkaltainen Kirjoitusten määrätietoinen vääristely ei tee tyhjäksi niihin kirjoitettuja jumalallisia totuuksia.

Samalla kun kirkolliset instituutiot ovat omineet eli korvanneet itsensä ”hengellisenä Israelina”, niin samalla ne opetuksissaan ovat hylänneet Jumalan tahdon ja suunnitelman mukaisen Israelin kansallisen erityisvalinnan ja -aseman. Tämä on johtanut myös siihen, että Ympärileikkauksen evankeliumi on tullut niille ”pyhäksi” eli ykkös-evankeliumiksi, jota säännöllisesti pidetään esillä. Kristillisten valtasuuntien betonoimat uskomusjärjestelmät hakevat eri raamatun kohdista itselleen aineksensa ”oikeaan” oppiinsa. Nämä opit muodostavat ytimen myös niiden liiketoiminta-ajatuksiin; ja nämä opit ovat oikeita, koska niihin on löydetty kohtia raamatusta: ovat ”raamatun mukaisia”. Nämä opit pitävät sisällään erilaisia jumalisilta näyttäviä tapoja ja toimintamenoja, jotka antavat niille näkyvän, uskonnollisen leiman ulkopuolella olevia kohtaan. Kristilliset valtasuunnat ovat koko historiansa ajan – ja edelleenkin – suuren ja kaikkitietävän Egonsa vankeja. Nämä suunnat tunnistaa myös siitä, että ne opettavat ”evankeliumiaan” aikuisille ihmisille niin kuin lukutaidottomille pyhäkoululapsille. Ihmisen omalle ymmärrykselle ei anneta sitä arvoa ja kunnioitusta kuin mitä sille pitäisi antaa. Ihmisiä ei kehoteta mitenkään ottamaan itse selvää siitä, mitä on kirjoitettu – ei. Pikemminkin päinvastoin.

Tämä kaikki on luonnollisesti johtanut myös siihen, että Ympärileikkaamattomuuden evankeliumia (Paavalin evankeliumia)  /tästä tarkemmin/ ei kyetä selkeästi ja johdonmukaisesti opettamaan. Lähdetään ns. evankeliumikertomuksista meille erotettuna, pyhänä ilosanomana ja otetaan sitten sen rinnalle jotain Paavalin opetuksesta. Mutta tällainen johtaa väistämättä jatkuvaan hämmennykseen ja epävarmuuteen uskonelämässä.

Tämän päivän evankeliumi kutsuu kuitenkin itsessään heikkoa ihmistä turvautumaan yksin Kristukseen ja siihen Isän Jumalan tarjoamaan mielisuosioon, joka ilman tekoja ja ponnistuksia lahjana meille tarjotaan. Ja tässä Ilosanomassa lupaukset ja odotukset kohdistuvatkin aivan toiselle alueelle kuin mitä Israelin kohdalla on: taivaallisille, Maan ulkopuolisille, Maailmankaikkeuden alueille.

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa (Ef. 1:3)

(CLV) Eph 1:3
Blessed be the God and Father of our •Lord Jesus Christ, •Who blesses us with every spiritual blessing among the celestials, in Christ,

 

.. ja joka ei saisi satakertaisesti nyt tässä ajassa ..

kirjoittaja

 

Mitähän Jeesus mahtoi tarkoittaa puhuessaan aikanaan juutalaisille opetuslasilleen sillä, mitä he tulisivat saamaan palkkioksi siitä, että lähtevät Häntä seuraamaan?
Hänhän lupasi tuolloin seuraajilleen satakertaisia – jo tässä ajassa toteutuvia – siunauksia. Hän lupasi seuraajilleen myös tulevaa ”iankaikkista” elämää.
Toteutuiko tämä sitten Hänen opetuslastensa kohdalla – ja miten?
Koskevatko nämä lupaukset lainkaan meitä: tämän päivän kansojen uskovia?
Oletko kohdallasi joutunut pohtimaan tätä asiaa?

Markuksen evankeliumissa Jeesus puhuu oppilailleen tulevista kärsimyksistään ja myös Hänen opetuslastensa kohdalle tulevista kärsimyksistä:

Jeesus sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,
ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää. (Mark. 10:29-30)

CLV Mk 10:29 – Mk 10:30
29  •Jesus averred to him, ”Verily, I am saying to you that there is not one who -°leaves a house, or brothers, or sisters, or father, or mother, or wife, or children, or fields, on My account and on account of the evangel,
30  who should not be getting back a hundredfold now, in this •era, houses and brothers and sisters and mother and father and children and fields, with persecutions, and in the coming~ •eon, life eonian.

Tämä Jeesuksen opetuspuhe lähti liikkeelle Pietarin toteamisesta: ”Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua” ja opetuslasten uteliaisuudesta, odotuksista siitä, mitä he tulevat saamaan tulevaisuudessa palkaksi Herran seuraamisesta. Tulevaisuus näytti siis heitäkin hieman huolettavan.

Tämä kohta on tietenkin täyttä totta; näin on kirjoitettu. Se on myös jo osittain toteutunut, mutta sen sovittaminen nykyiselle salatulle Armon hallintokaudelle johtaa vääjäämättömästi hämmentäviin ja ristiriitaisiin tulkintoihin.
Kirjoituksia lukiessa on aina hyvä tulla tietoiseksi siitä: keille kyseinen ilmoituksen kohta on osoitettu, milloin siihen liittyvät lupaukset on tarkoitus toteutua ja koskevatko ne nykyistä Armon hallintokautta eli ovatko ne totta ja voimassa nykyisellä Jumalan talouskaudella.

—

Ensinnäkin.

Jeesuksen sana oli osoitettu Hänen juutalaisille opetuslapsilleen, jotka olivat tuolloin – Hänen lihansa päivinä – lähteneet Häntä seuraamaan. Jeesuksen seuraaminen tarkoitti tuolloin ja myös myöhemmän ns. Helluntain hallinnon aikana sitä, että heidän tuli konkreettisesti jättää kaikki maallinen omaisuutensa ja verisiteensä ja lähteä kulkemaan Hänen jalanjäljissään. Kyse oli yhdessä Mestarinsa kanssa ristin tielle lähtemisestä, ”kärsimyksen maljan” juomisesta.

Jeesus puhuu noiden satakertaisten siunausten toteutuvan ”tässä ajassa”, kreik. en to kairo. Alkukielen kairos tarkoittaa sellaista ajanjaksoa, joka täyttää tietyt tunnusmerkit.
Tässä tuon ajan tai ajanjakson tunnusmerkit täyttyivät Helluntain hallinnon aikana. Silloin tapahtui Pyhän Hengen vuodatus ja silloin alkoivat opetuslapset Pietarin johdolla julistaa Israelille Kuningaskunnan evankeliumia, Ympärileikkauksen evankeliumia /Gal_2:6-7/. Elettiin tuolloin ihmeitten ja merkkien aikaa.

Helluntain hallinnon aikana olivat opetuslapset saaneet satakertaisesti taloja, veljiä, sisaria, äitejä, lapsia ja peltoja. Helluntain aikana opetuslapsille oli kaikki yhteistä. Kaikki sosiaalinen ja taloudellinen tuki oli yhteistä ja jaettua:
Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä, ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi. (Apt. 2:44-45).
Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä. (Apt. 4:32)

Myöskään kukaan uskovista ja heidän perhekuntalaisistaan ei kärsinyt tuolloin puutteesta eikä minkäänlaisesta köyhyydestä, koska kaikki möivät omaisuutensa ja antoivat niistä syntyneet varat kokonaisuudessaan yhteiseksi hyväksi:
Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan. (Apt. 4:34)

Helluntain hallinnon aika oli uskoville myös vainon aikaa: tämä tulee ilmi jakeen 30 alussa, jossa Jeesus kertoo tuon satakertaisen siunauksen tulevan opetuslastensa osaksi ”keskellä vainon aikaa” (kreik. meta diogmon). /tästä tarkemmin/

Tämä kaikki on siis ollut totta ja toteutunut Helluntain taloukauden aikana.

—

Toiseksi.

Jeesus antaa juutalaisille opetuslapsilleen samalla myös lupauksen maailmanajallista elämästä tulevana maailmanaikana (kreik. en to eo to erchomeno) (jae 30). Tässä Hän viittaa seuraavaan tuhatvuotiseen, ”iankaikkiseen” Kuningaskuntaansa ja koko sen ajan kestäviin lupauksiin.

Tämä taas on totta ja tulee toteutumaan Jeesuksen tullessa taivaalta Messiaana ja perustaessaan Israelille sille lupaamansa Kuningaskunnan.

—


Yritykset näiden jakeiden lupausten soveltamiseksi nykyisen Kristuksen hengellisen ruumiin (seurakunnan) kohdalle on monelle uskovalle osoittautunut kompastuskiveksi.
Vaikka tällaista esim. kirkollisten jumalanpalveluskaavojen kautta annetaan ymmärtää, niin se ei tarkoita sitä, että se olisi voimassa, olisi totta tänään meille Kristuksen seurakunnan jäsenille. Perimätiedoilla ja -opetuksilla tehdään tänään ”tyhjäksi” Jumalan sanaa aivan samalla lailla kuin sitä tehtiin Jeesuksen maallisen elämänkin aikana /Mark_7:13/.

Kristuksen ruumiin jäsenten yhteys on tänään hengellistä. Se rakentuu ja toimii jokaisen jäsenen kohdalla Pyhän Hengen ja ylösnousseen Pään, Kristuksen kautta. Se toimii pelkän uskon kautta ja se ”näkyy” Uskon Hengen vaikuttamana kirjeenä tai tuoksuna maailmalle. Olen monesti miettinyt sitä, miten tämänkaltaiset opetukset (joissa omitaan uskovalle Israelille luvattua) on saanut historian aikana (ja yhä edelleen) hämmennystä, epäuskoa ja monenlaista heikkoutta ja kärsimystä uskovien keskuudessa.

 

 

 

 

Efesolaiskirje – luku 3:1-7

kirjoittaja


3:1 Sen takia minä, Paavali, teidän, pakanain, tähden Kristuksen Jeesuksen vanki, notkistan polveni –
(CLV) Eph 3:1
On this behalf I, Paul, the prisoner of •Christ Jesus fors you, the nations—

Paavali tuo tässä esiin sen, miten hän – meidän ”pakanain” tähden – kärsii vangittuna ja poissuljettuna julkisesta ”uskonnollisesta toiminnasta ja johtamisesta”. Tässä hän korostaa sitä Jumalan salaisuuden (ei julkisuuden) Armon taloushallinnon tehtävää, joka hänen (ja vain hänen) kauttaan paljastetaan meille: tämän päivän kansojen uskoville.

—

3:2. olette kaiketi kuulleet siitä Jumalan armon taloudenhoidosta, mikä on minulle teitä varten annettu,
(CLV) Eph 3:2
since you surely hear of the administration of the grace of •God •that is |given to me for you,

Tästä Armon taloudenhoidosta, joka koskee pakanoita, ei ole olemassa vihjettäkään Vanhan testamentin kirjoituksissa, joten se ei siten voi olla ikään kuin johdateltavissa sieltä käsin!

Tämän nykyinen hallintokausi on ollut tähän asti salaisuutena Kirjoituksissa, mutta ei tietenkään Jumalan suunnitelmassa!
Tähän saakka (siis Efesolaiskirjeen ilmestymiseen saakka) ovat Kirjoitukset tuoneet esiin sen, miten (pakana)kansat tulevat saamaan Israelin kautta siunauksensa, mutta nyt Jumala paljastaa Paavalin kautta sen, miten Jumala niveltää, sovittaa yhteen, tulevat siunauksensa tasavertaisina koskemaan sekä Israelin valittuja että Kansojen valittuja. Israelille maanpäälliset lupaukset ja kansojen valituille Maan ulkopuoliset, taivaalliset lupaukset.

—

3:3. että näet tämä salaisuus on ilmestyksen kautta tehty minulle tiettäväksi, niin kuin olen siitä edellä lyhyesti kirjoittanut;
3:4. josta te sitä lukiessanne voitte huomata, kuinka perehtynyt minä olen Kristuksen salaisuuteen,
3:5. jota menneiden sukupolvien aikana ei ole ihmisten lapsille tiettäväksi tehty, niin kuin se nyt Hengessä on ilmoitettu hänen pyhille apostoleilleen ja profeetoille:
3:6. että näet pakanatkin ovat kanssaperillisiä ja yhtä ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta,
3:7. jonka palvelijaksi minä olen tullut Jumalan armon lahjan kautta, joka minulle on annettu hänen voimansa vaikutuksesta.

CLV Eph 3:3 – Eph 3:7
3  for acby revelation the secret is made known to me (according as I write before, in brief,
4  by which you who are reading are |able~ to apprehend my •understanding in the secret of the Christ,
5  which, in other generations, is not made known to the sons of •=humanity as it was now revealed to His •holy apostles and prophets): in spirit
6  the nations are to be joint enjoyers of an allotment, and a joint body, and joint partakers of the promise in Christ Jesus, through the evangel
7 of which I became the dispenser, in accord with the gratuity of the grace of •God, •which is |granted to me in accord with His •powerful •operation.

Tässä Paavali viittaa Efesolaiskirjeen alussa paljastamaansa salaisuuteen (kreik. musterion), jonka ylösnoussut Herra oli hänelle nyt ilmestyksen kautta tehnyt tiettäväksi (jae 3)  (Apt_26:16).

Sitten apostoli – myös Kirjoitusten syvällisenä tuntijana – toteaa (jae 5), että tätä Kristuksen salaisuutta (jae 4) ei ole aiemmin Pyhissä Kirjoituksissa paljastettu:
tämä nykyinen Jumalan Armon hallintokausi: sen kohdentuminen kaikista kansoista valittuihin, sen perustuminen pelkkään uskoon ja sen lupausten kohdistuminen Maan ulkopuoliselle Maailmankaikkeuden alueelle – ja kaikki tämä Kristuksessa Jeesuksessa ja Hengen alueella – tästä ei Vanha testamentti eivätkä neljä ns. evankeliumikertomusta puhu sanallakaan!
Ei ole aiemmin tiettäväksi tehty niin kuin se nyt on Hengessä ilmoitettu.

Jakeessa 6 tuodaan tämä paljastettu Kristuksen salaisuus kolmesta eri näkökulmasta vielä, ikään kuin yhteenvetona edellä paljastetusta, esiin.  Ja tämän salaisuuden paljastaa siis tämä (kreik. tou) evankeliumi; tässä tarkoitetaan nimenomaan Paavalin kautta julkituotua evankeliumia. Tavalliset käännökset yleensä ”unohtavat” tässä olevan määrätyn artikkelin, jolla viitataan nimenomaan tähän Paavalin kautta välitettyyn evankeliumiin.
Nyt ovat pakanat yhdenvertaisia, yhteensovitettuja juutalaisten kanssa 1)yhdenvertaiseen jako-osuuteen (kreik. sunkleronoma), 2)yhteiseen ruumiiseen (kreik. sunsoma) ja 3)osakkaita lupauksiin (kreik. sunmetocha tes epachelias). Helluntain hallinnon aikana tarjottiin pakanoillekin pelastusta, mutta Israelin (valitun kansan) alaisuudessa. Vielä edellisenä ns. Siirtymäkauden hallinnon aikana oli juutalaisilla siis etuoikeus näihin siunauksiin. Paavalin edellisenä talouskautena suorittamaa papillista palvelusta leimasi periaate: ”juutalaisille ensin, sitten pakanoille” (Room. 1:16; 2:9-10).
Tämä ”Kristuksen salaisuus” esitetään tässä (jakeessa 6) tiivistyksenä siitä, mitä Paavali oli aiemmin tässä kirjeessään paljastanut. Ilmaisu ”Kristuksen salaisuus” (kreik. musterio tou christou) esiintyy raamatussa ainoastaan yhden kerran ja se avataan meille tässä Efesolais-kiertokirjeessä.

Yhdenvertaisen Jumalan taivaallisen jako-osuuden toteutumisen on Paavali paljastanut meille aivan Efesolaiskirjeen alussa (Ef. 1:3-14).
Tässä apostoli kertoo, miten nyt häneen liittyneet juutalaiset uskovat on sijoitettu uudelleen (yhdessä toisista kansoista olevien valittujen kanssa) pois maanpäälliseltä odotuksen (so. Israelin) alueelta Maan ulkopuoliselle alueelle: (yli)taivaalliselle alueelle. Siellä, ulkoavaruuden alueella, ovat tänään heidän ja meidän lupauksemme, omaisuutemme ja tehtävämme, odottamassa täyttymistään.   Kyseessä ei siis ole perintöosuus, koska perintöhän edellyttää perinnönantajan kuolemaa, vaan pikemminkin jako-osuus (kreik. kleroo; [LOT]) tai arpaosuus; Valinnan osalta siis Jumalan ”arpa on heitetty” ennen maailmanaikoja. Tässä tarkoitetaan sitä Jumalan valmistamaa jako-osuutta, joka pyhiä odottaa taivaissa.

Seuraavaksi Paavali käsittelee yhteiseen Kristuksen ruumiiseen liittyvää salaisuutta. Kristuksen ruumishan tarkoittaa tänään sitä hengellisti elimellisestä organisaatiota, joka yhdistää Kristuksessa kaikki hänen jäsenensä yhtenäiseksi, Jumalan pyhityksessä rakentuvaksi, kokonaisuudeksi. Tämä Kristuksen ruumis tulee sovittamaan (toisin kuin on kansallisesti Israelin kohdalla) maapallon ulkopuolisen Maailmankaikkeuden alueen (Ef. 1:20 – 2:10).

Kolmanneksi apostoli tuo esiin sekä juutalaisista että kansojen valittujen osakkuuden yhtenäisiin lupauksiin /Ef. 2:11-22/. Vielä edellisellä Siirtymäkauden talouskauden [∼Apt. 9:3-4 – 28:26-28] aikana oli voimassa, ”että pakanat siihen aikaan olivat ilman Kristusta, olivat vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraat lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa”. Kaikki fyysiset, lihalliset erottavuudet olivat nyt kuitenkin poistuneet ja kaikki siunaukset ovat muuttuneet hengellisiksi. Nyt myös kansojen valitut omistavat yhteisen kansalaisuuden ja rakentuvat yhdessä Israelin valittujen kanssa Jumalan asumukseksi Hengessä (Ef. 2:19-22).

—


Nyt – kun on siirrytty Jumalan salatulle Armon hallintokaudelle – eriarvoisuus juutalaisten ja pakanoiden välillä on täysin poistunut. Mikään kansallinen, fyysinen tai yhteiskunnallinen asema ei tänä päivänä tuo erityisasemaa Jumalan Armon toiminnassa, vaan kaikki tapahtuu Hengen alueella ja Hänen oman tahtonsa mukaisen valintapäätöksen mukaisesti. Esim. ns. ”messiaanisella juutalaisella” ei ole tänään erilaisempaa asemaa kuin esim. suomalaisella kristityllä Kristuksessa Jeesuksessa. Kansallisia eroja ei kerta kaikkiaan ole eikä niitä mielestäni saisi myöskään mitenkään korostaa. Samoin ei yhteiskunnallisilla asemilla ole korrelaatiota prioriteettiin Kristuksen hengellisessä ruumiissa, eikä näin ollen voida päätellä että esim. piispa olisi erityisemmässä asemassa Kristuksessa kuin vaikkapa siivooja.

Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus. (Kol. 3:11)

 

 

WP2Social Auto Publish Powered By : XYZScripts.com

Ota yhteyttä