ylösnousemus

jolla ainoalla on kuolemattomuus

kirjoittaja

 

Onko otsakkeen lause totta ja siis voimassa tänä päivänä?
Onko yhdellä ja ainoalla ihmisellä kuolemattomuus tänä päivänä?
Onko ainoastaan yhdellä ja ainoalla ihmisellä kuolemattomuus tänä päivänä?
Jos näin on, niin miten on toisten kuolleiden laita?

Miksi sitten on yleisesti vallalla ajatus, että uskova ihminen kuoltuaan ”lentää taivaaseen”?
Miksi on yleisesti vallalla ajatus, että kuollut siirtyy ”ajasta iäisyyteen”?
Ketä esim. tällainen käännös kuin ”joka minuun uskoo ei ikinä kuole” oikein palvelee?
Löytyykö Raamatusta yhtäkään mainintaa ”kuoleman jälkeisestä elämästä”:
siis siitä, että elämä jatkuu välittömästi ihmisen kuoleman jälkeen?
En ole ainakaan minä ole löytänyt.

 

Apostoli Paavali kuitenkin opettaa otsakkeen mukaisesti 60-luvulla, kun on kulunut noin 30 vuotta Jeesuksen ylösnousemuksesta ja ”taivaaseen astumisesta”. Näin Paavali toteaa ajankohtana, jolloin monet veljet olivat jo nukkuneet pois /1. Kor_15:6-8/ eli kuolleet.


  1. jonka aikanansa on antava meidän nähdä se autuas ja ainoa valtias, kuningasten Kuningas ja herrain Herra,
    16. jolla ainoalla on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä – hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta. Amen    . (1. Tim. 6:15-16)

 

Kansojen apostoli opettaa tässä opetustestamentissaan selkeästi, että vain yksi ihminen oli saavuttanut tuolloin kuolemattoman elämän ja että Hän on ylösnoussut ja kirkastettu Kristus Jeesus.

Kuolemattomuus ihmisen kohdalla toteutuu aina ruumiillisessa ylösnousemuksessa.

—

Kristuksen ruumiin jäsenten kohdalla kuoleman valta tulee poistumaan samalla tulevalla hetkellä, kun Hän muuttaa ja tempaa elävät ja kuoleman unessa nukkuvat jäsenensä yhtäaikaisesti ”yläilmoihin”. Kristuksen ruumiin jäsenten (uskovien) ylösnousemus kuoleman unesta tapahtuu siis tulevaisuudessa ja yhtäaikaisesti tuolloin elossa olevien uskovien kanssa – eikä tipottain niin, että uskova kuoltuaan heti ”lentää taivaaseen”.

Alla oleva Paavalin opetus kuvaa täsmällisesti sen mitä ”taivaaseen pääsyllä” oikeasti Raamatussa tarkoitetaan (ao. kohtaa kannattaa mutustella!):

  1. Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niin kuin muut, joilla ei toivoa ole.
    14. Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.
    15. Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.
    16. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
    17. sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin    ; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.
    (1. Tess_4:13-17)

Suomenkielinen käännös on jakeen 17 osalta epätarkka kääntäessään ”yhdessä heidän (poisnukkuneiden) kanssaan” jättäessään kääntämättä kreikan sanan hama, mikä tarkoittaa samanaikaisesti! Alkukielellä tässä kohtaa lukee hama sun autois, mikä tarkoittaa samanaikaisesti yhdessä heidän kanssaan.
Niin kuin Konkordanttinen menetelmä jakeen kääntää:
Thereupon we, the living who are surviving, shall at the same time be snatched away together with them in clouds, ioto meet the Lord in the air. And thus shall we always be together with the Lord.

Paavali vielä vahvistaa ja tarkentaa tämän totuuden noin 53 jKr. kirjoittamassaan kirjeessä korinttolaisille:

Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa; sillä pasuuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. (1. Kor. 15:51-52)

”yhtäkkiä” (kreik. en atomo) ja ”silmänräpäyksessä” (kreik. en ripe ophthalmou), siis pienimmässä jakamattomassa aikayksikössä kaikki Kristuksen ruumiin jäsenet (kuolleet ja elävät) herätetään ja muutetaan Kristuksen ruumiin kaltaisiksi ja temmataan yhtenäisenä joukkona Herraa vastaan lähiavaruuden alueelle.

Ja tämä koko seurakunnan yhtäaikainen ylösotto tapahtuu heti, kun sen viimeinen valittu tulee liitetyksi sisään Kristuksen ruumiin jäseneksi /Room_11:25/.

—

 

Vastustajan (hepr. Satan; kreik. Diabolos) päästrategiat Jumalan sanan totuuden korvaaminen valheillaan ovat nämä kaksi pääteemaa, joita se on vuosisatojen ja -tuhansien saanut viedä eteen päin:

  • ihmisen kuolemattomuuden valhe ja
  • ihmisen Jumalan vertaisuuden valhe /1. Moos_3:4-5/

Koskapa Saatana ajattelee sitä ”mikä ihmisten on, eikä sitä mikä Jumalan on”, niin sillä on ollut hyvä maaperä ujuttaa kuolemattomuuden valhettaan myös itseriittoisten ihmisten rakentamiin kirkkolaitoksiin ja niiden ”virallisiin” opetuksiin. Yleisiin raamatunkäännöksiin on pitkin aikaa ujutettu sanoja, jotka eivät vastaa niiden alkuperäisiä merkityksiä. Nämä ovat saaneet myös monet uskovat ottamaan kirkkojen tarjoamat tunnustuskirjat, sakramentit ja liturgiat tasavertaisina pelastusvälineinä Paavalin tarjoaman evankeliumin rinnalle. Ja niinpä se on saanut (ja edelleen saa) uskovissa aikaan hämmennystä, epävarmuutta ja ilottomuutta niin kuin kävi aikoinaan myös Galatian seurakunnalle /Tästä tarkemmin/.

Lihallisen ihmisen kuvitelma ja valhe Jumalan kaltaisuudestaan on taas johtanut kristillisten valtakirkkoja asettumaan Kirjoitusten yläpuolelle ja määrittelemään itse se evankeliumi, mitä ne haluavat ihmisille tarjota. Niinpä se on pyhittänyt (erottanut) Jeesuksen maanpäällisen (yksin Israelin kansan keskuudessa) tapahtuneen toiminnan siksi pyhäksi evankeliumisi, mitä se pitkin kirkkovuotta toistaa ”oikeana” evankeliumina. Matteuksen 25 luvun elävien kansojen oikeudenkäynnin se on tulkinnut ylivertaisuudessaan ”Viimeiseksi tuomioksi”; vaikka oikeasti vasta tuon kansojen tilinpäätöksen jälkeen Kristus tulee alkamaan hallita Maan päällä Israelin kautta kaikkia kansoja. ”Viimeisen tuomion” valhe antaa samoin maailman kirkoille ”oikeuden” unohtaa koko Israel ja siihen liittyvät maanpäälliset lupaukset ja keskittyä poliittisten valtajärjestelmien avulla rakentamaan maailmanrauhaa ilman Luojaa ja Jumalaa.

Nykyisellä Pahalla maailmanajalla /Gal_1:4/; /1. Joh_5:19/ se on saanut (ja edelleen saa) ihmisen mielen mukaisilla valheillaan /Tästä tarkemmin/ ihmiskunnan ja uskonnolliset kirkkolaitokset niin valtaansa, että totuutta ja kaiken Luojaa ja Jumalaa haetaan muualta kuin alkuperäisen Raamatun ilmoituksen sanan kautta.

Yksi ainoa on hankkinut ensimmäisenä kuolemattomuuden, ja samalla ensimmäisen erävoiton Saatanasta /Apt_2:24/. Yhdelle ainoalle on Isä Jumala antanut valtuuden herättää kaikki kuoleman unessa nukkuvat /Ilm_1:18/.

 

p.s.

Itse asiassa ilmaisu ”taivaaseen pääseminen” perustuu em. Tessalonikalaiskirjeen kohtaan. Se on siinä mielessä kuitenkin eri asia kuin kaikkien pelastuminen: kaikkien eläväksi tekeminen /1. Kor_15:20-26/, nimittäin siksi, että se koskee – Paavalille paljastetun ylösnousemuksen salaisuuden mukaan – vain nykyisen Armon talouskauden valittuja. Israelille taivas ja taivaalliset on varsin vieras käsite: he odottavat maanpäällistä Luvattua maata. Eikä Jeesus alkanut Nikodeemuksen kanssa millekään, koska hän ei Israelin opettajana edes näyttänyt ymmärtävän minkä kansallisen uudelleen syntymisen Israel tulee tarvitsemaan päästääkseen sisälle heille luvattuun maanpäälliseen Kuningaskuntaan /Joh_3:10-12/. Taivaallinen, maapallon ulkopuolinen,  lupaus koskee ainoastaan Kristuksen ruumiin jäseniä /Fil_3:20-21/.

 

 

Mitä taivaaseen menolla oikein tarkoitetaan?

kirjoittaja

 

Mitä Raamattu kertoo ns. taivaaseen menosta?
Mitä Raamattu kertoo ns. taivaaseen pääsystä?
Ketkä sinne menevät ja milloin?
Saavuttaako Kristuksen pelastusteko kuitenkin lopulta kaikki ihmiset?

Oletko koskaan miettinyt näitä asioita? Minkälaisia vastauksia olet saanut näihin kysymyksiin? Oletko tuntenut mielessäsi hämmennystä siitä, miten epäselvästi ja monella eri tavalla em. kysymyksistä opetetaan.

—

Ensiksi: Raamattu ei tunne heti kuoleman jälkeen tapahtuvaa taivaaseen menoa.

Yleensä pidetään esillä käsitystä, että ihminen kuollessaan lentää taivaaseen, varsinkin kun on kyse Jeesukseen uskovasta.  Mutta tätä tukevaa raamatunkohtaa ei vain löydy, vaikka tämä voi olla hyvinkin ihmiselle mieluista kuulla.
Opetusta, että ihminen kuollessaan pääsee suoraan taivaaseen, ei Raamattu lainkaan tunnista, vaikka kirkolliset instituutiot ja monet uskonnolliset tahot antavat näin ymmärtää. Tämän tyyppinen opetus kuuluu ”ette te suinkaan kuole” -opetussarjaan, joka on tietenkin ihmisen mielen mukaista, mutta on lopulta Vastustajan kylvämä perusvalhe /1. Moos_3:4-5/. Tämän kaltaisen opetuksen voi mielestäni luokitella myös spiritismiksi ja se edustaa luonteeltaan ns. saddukealaisuutta, jotka saddukeukset eivät siis hyväksyneet kuolleista ylösnousemusta ollenkaan /Tästä tarkemmin/.

Eräs jae, jolla tällaista ”kuolemattomuuden” myyttiä pidetään yllä, on kohta, joka harhaanjohtavasti on käännetty ”eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole” (Joh:11:26), jossa käännössanan ”ikinä” takaa löytyy alkukielen aionion, joka kuitenkin viittaa tulevaan Israelille luvattuun, tuhatvuotiseen ja maanpäälliseen Kuningaskuntaan /Tästä tarkemmin/. Tässä Jeesus lupaa juutalaisille opetuslapsilleen ja seuraajilleen tulevan maailmanajan kestävän, kuolemattoman elämän /Matt_19:28/; /Ilm_20:4/.

Raamattu puhuu sen sijaan kuolleista poisnukkuneina.
Kuolleet ovat siis nukkuneet pois elävien ihmisten saavuttamattomista, mutta nukkuvat Jumalalle, joka kykenee heidät aikanaan kuolemanunesta herättämään. Kuolleina, jotka odottavat elämään herättämistä ruumiillisen ylösnousemisen kautta. Kuolleina, jotka Jumalassa nukkuvat tiedottomuuden tilassa (hepr. sheol; kreik. hades) ja jotka ruumiillisessa ylösnousemuksessa herätetään uuteen elämään tietoineen, taitoineen, kokemuksineen ja muistoineen.

—

Toiseksi: Raamattu ilmoittaa ainoastaan ylösnousemuksen jälkeisestä taivaalle menosta.

Sen sijaan Raamattu puhuu ylösnousemuksen jälkeisestä ”taivaaseen” menosta ja tulevien ylösnousemisten jälkeisistä oikeuskäsittelyistä ja pelastumisista.

Ylösnoussut Herra ilmoitti kuitenkin apostoli Paavalille, miten ”taivaaseen meno” tarkkaan ottaen tapahtuu ja mitä Raamattu siis sillä oikeasti tarkoittaa.

Tämä noin vuoteen 50 jKr. saakka peitettynä ollut ”taivaasen menon salaisuus” paljastetaan meille 1. Tessalonikalaiskirjeessä, sen luvussa 4.
Tämä ”taivaaseen meno” koskee nykyisen Armon talouskauden seurakunnan jäseniä eli Kristuksen hengellistä ruumista.
Paljastus on tässä:

14. Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.
15. Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.
16. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
17. sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.
18. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.

 

Ensinnäkin apostoli ei puhu (jae 14) kuolleista uskovista jo taivaassa olevina, vaan (vasta) poisnukkuneina.

Tässä siis itse ylösnoussut Herra Jeesus (jae 15) ilmoittaa ja paljastaa apostolinsa kautta meille sen, milloin ja miten nykyisen seurakunnan ylösnousemus tulee tapahtumaan. Ja tämä totuus on kohdistettu vain ja ainoastaan Kristukseen kastetulle seurakunnalle, Hänen hengelliselle ruumiilleen; eikä tätä salaisuutta ole näin kirjaimellisesti Raamatussa aiemmin paljastettu.

Tämä ylösnousemus ajoittuu Herran tulemuksen aikaan (jae15) eli ajankohtaan, joka on vielä edessäpäin.
Koskapa Jeesus on noussut kuolleista ensimmäisenä ja Hänellä yksin on tänään kuolemattomuus /Tästä tarkemmin/, niin tämä ilmoitus koskee kaikkia Hänen Hengellisen ruumiinsa (kuolleita ja tulemuksensa aikana eläviä) jäseniä. Ts. Kaikki (myös Kristuksessa) kuolleet nukkuvat tänään edelleen kuoleman unessa.

Sitten paljastetaan (jae 17), että kun tämä ylösnousemus tapahtuu, niin se tapahtuu yhtä aikaa ja samalla kertaa sekä Kristuksessa kuolleiden ja vielä tuolloin elossa olevien osalta.
”yhdessä heidän kanssaan” on alkukielellä hama sun autois eli suomennettuna: samanaikaisesti heidän joukossaan.

Elävät uskovat tullaan tuolloin muuttamaan silmänräpäyksessä, hetkessä (kreik. en atomo), Kristuksen kirkkauden ruumiin kaltaisiksi ja viemään pilviin verhoiltuina Herraa vastaan yläilmoihin (jae 17). Tätä ylösnousemuksen salaisuutta Paavali paljastaa  myös 1. Korinttolaiskirjeessään, sen 15. luvussa /1. Kor_15:51-55/.

—

Mitä tästä on sitten pääteltävissä?

Ainakin se, että koska me, jotka uskomme ja olemme Maan päällä vielä elossa todistaa sen, ettei tuo Kristuksessa kuolleiden ylösnousemus ”taivaaseen” ole voinut vielä tapahtua, koska kaikki uskovat nostetaan kuolleista samanaikaisesti ja yhtenä joukkona. Tästä voidaan päätellä myös toisin päin yhtä pitävästi se, että Kristuksessa kuolleet nukkuvat vielä Jumalassa ja odottavat tätä tulevaa, koko uskovan joukon, yhtäaikaista ylösnousemusta.

Tässä ylösnousemuksessa kaikki uskovat temmataan taivaalle, Kristusta vastaan ”yläilmoihin”, kreik. eis aera. Tässä näyttääkin olevan tarkemmin kyse ensin taivaalle (lähiavaruuden alueelle) menosta kuin ”taivaaseen menosta”.

Tämä koko seurakunnan samanaikainen ylösnousemus taas tapahtuu ennen tulevaa Vihan aikaa, ennen Jumalan (seitsemänvuotisen) Vihan hallintokauden aikaa /1. Tess_1:10/. Ennen sitä viimeisen vuosiviikon aikaa, joka Danielin mukaan on säädetty yksinomaan Israelille /Dan_9:4/. Ei Kristus tietenkään omaa ruumistaan vihaa ja jätä sitä tuon tulevan Vihan ajan alle – eihän kukaan vihaa omaa kehoaan, vaan pyrkii pitämään siitä huolen /Ef_5:29/.

Tämä on Jumalan suunnitelma seurakuntansa ylösnousemuksen osalta. Tämä on taivaalle pelastettava joukko. Tätä pelastettavien etujoukkoa (etuoikeutettua Kristuksen organisaatiota) Herra sitten käyttää oman valtavan pelastustehtävänsä läpiviemiseen kaikkien ihmisten ja koko luomakunnan pelastuksen osalta /1. Kor_15:20-24/; /Ef_1:22-23/.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

jolla ainoalla on kuolemattomuus

kirjoittaja

 

 

Mistä tämä iso väite on peräisin?
Kuka sen kirjoitti ja millä valtuudella?
Milloin tämä ilmoitus kirjoitettiin?
Onko tämä väite totta vielä tänä päivänä; onko joku, joka yksin elää kuolemattomana tänään?

Kyse on tästä tekstikokonaisuudesta.

että tahrattomasti ja moitteettomasti pidät käskyn meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymiseen saakka,
jonka aikanansa on antava meidän nähdä se autuas ja ainoa valtias, kuningasten Kuningas ja herrain Herra,
jolla ainoalla on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä – hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta. Amen.
(1. Tim. 6:14-16)

Nämä sanat ovat apostoli Paavalin noin 65 jKr. kirjoittamasta opetustestamentissaan Timoteukselle. Hänen lähtönsä hetki oli tuolloin lähellä. Hän oli tuolloin saanut Herralta saamansa evankeliumin sanan välityksen meille kirjeittensä kautta valmiiksi  /Kol_1:25-26/.

Jeesuksen ylösnousemuksesta ja Hänen ylös taivaallisiin ottamisesta /Apt_1:9/ oli tuolloin kulunut noin 20 vuotta.
Kun apostoli oli aiemmin (53 jKr.) kirjoittanut korintolaiselle ja todennut:

Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois. (1. Kor. 15:6)

niin hän antaa selvästi ymmärtää, että siitä ajasta, kun Jeesus kirkastettiin taivaalliseen, kuolemattomaan ruumiiseensa, aina em. kirjeen kirjoitusaikaan saakka oli ehtinyt veljiä kuolla. Nämä Kristuksessa kuolleet eivät siis siirtyneet kuolemattomaan elämään (tai ”taivaaseen”), koska tämä tila oli tuolloin yksin ruumiillisesti ylösnousseella Herralla (jae 16).
Ei. Vaan he jäivät vielä (ensimmäisinä Kristuksen ruumiin jäseninä) kuoleman uneen odottamaan tulevaa ylösnousemusta kuoleman vallasta, jonka Jeesus Kristus on vasta ensimmäisenä ihmisenä (Isän jumalan voimasta /Room_6:4/) saanut osakseen.

—

Se mitä kirkolliset tahot ja myös monet kristilliset yhteisöt antavat opetuksissaan ymmärtää: että kun uskova ihminen kuolee, niin hän ei oikeasti kuolekaan, vaan lentää suoraan taivaaseen; tällainen ei ole ollenkaan Kirjoitusten mukaista.
Tällainen opetus on ehkä ihmisille mieluista kuunnella (koska se on ihmisen mielen mukaista), mutta eikö tässä lopulta ole kuitenkin kysymys spiritismistä? Eikö lopulta kaikessa tällaisessa ole kysymys Vastustajan ”ette te suinkaan kuole” -opetuksesta, joka tietenkin kuulostaa ihmisestä mieluisalta /Tästä tarkemmin/. Tällainen opetus lähtee kuitenkin hänestä, joka ”ei ajattele sitä mikä Jumalan on (ja siis Kirjoitusten mukaista), vaan sitä mikä ihmisen on”.

—

 

Kristus Jeesus on ensimmäinen kuolleista nousseista /Kol_1:18/.
Yksikään toinen ihminen, ei ollut vuonna 65 jKr. (kun Paavali kirjoitti tämän kirjeensä) noussut vielä kuolleista ”taivaaseen”.
Yksikään ihminen – paitsi Jeesus Kristus – ei ole vielä 2023 jKr. mennessä noussut kuolleista.

 

Uskovat kuolleet ”syvänukkuvat” tänään Kristuksessa Jeesuksessa. Nukkuvat syvässä tiedottomuuden tilassa Kristukseen sinetöitynä Jumalassa.
Viimeisen 2000 vuoden aikana Kristuksessa kuolleet nostetaan (Raamatun mukaan) kuolleista kuitenkin yhdessä ja yhtä aikaa vielä elossa olevien Kristuksen ruumiin jäsenten kanssa. Tämän noin vuoteen 53 jKr. saakka salaisuutena olleen Jumalan suunnitelman kohdan Paavali paljasti meille (Kristuksen ilmestyksen kautta) 1. Korintolaiskirjeen 15. luvussa:

 

Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.

Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: ”Kuolema on nielty ja voitto saatu”.
”Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?” (jakeet 51-55)

—

Kun Herra tempaa seurakuntaruumiinsa tulevan Vihan ajan alta lähiavaruuden alueelle, niin Hän tietenkin ottaa ylös kerralla koko ruumiinsa. Kuolleista ”taivaaseen” siirtymiset eivät siis Raamatun mukaan tapahdu ikään kuin tipottain, yksi kerrallaan, aina uskovan kuollessa – ja vuosisatojen kuluessa. Ei ainakaan Kirjoitukset tue lainkaan tällaista uskomusjärjestelmää.

Tuossa tulevassa silmänräpäyksellisessä hetkessä kaikki uskovat (kuolleet ja elävät) pääsevät samanaikaisesti osallisiksi taivaallisista, kuolemattomista kehoista /1. Kor_15:40/. Tämän ylösoton

hoitaa Hän, jolla tällä hetkellä (kun uskovia vielä elää Maan päällä) on yksin kuolemattomuus (jae 16). Hän, joka tällä hetkellä ensimmäisenä ihmisenä omistaa kirkastetun, kuolemattoman kehon, jossa olemuksessa ei Paavalikaan voinut Damaskoksen edustalla Häntä – Hänen fyysisessä ylösnousemuskehossaan – nähdä, vaan sokeutui (jae 16) /Apt_9:3-8/.

 

 

Päättelen näin ollen 😉

Siis koska minä vielä elän ja uskon, niin ei uskovan seurakunnan ”taivaalle menoa” ole vielä voinut tapahtua!
/Seurakunnan ylösnousemuksesta tarkemmin/

”Iankaikkisen” elämän menettäminen

kirjoittaja

 

Mitä Kirjoitukset tarkoittavat ”iankaikkisella elämällä”?
Milloin ”iankaikkinen” elämä Raamatun mukaan alkaa?
Mitä pelastumisella ”iankaikkiseen” elämään oikein tarkoitetaan?
Mitä ”iankaikkisen” elämän menettäminen Kirjoitusten mukaan tarkoittaa?

—

Käännössanan ”iankaikkinen” takaa löytyy inspiroidussa alkukielessä termi aionion. Se on kreikan nominin aion adjektiivimuoto ja esiintyy UT:ssa 73 kertaa. Yleensä ne on käännetty sanoilla “iankaikkinen” tai “ikuinen”, mikä antaa siitä harhaanjohtavan epämääräisen (ja myös ”ajattomankin”) kuvan, vaikka siinä kuitenkin on kyse aikarajallisesta aikakaudesta; esim.  /1. Kor_2:7/;  /2. Tim_1:9/; /Hepr_9:26/; /1. Kor_10:11/; /Matt_24:3/.

Konkordanttinen menetelmä kääntää kreikan aionionin johdonmukaisesti termillä eonian, joka mielestäni voitaisiin suomentaa myös aioninen tai aikakautinen tai maailmanajallinen.

Joka tapauksessa kyse on pisimmistä ja peräkkäisistä Raamatun ilmoittamista aikakausista, joiden sisälle koko Jumalan kirjallinen ilmoitus (Kirjoitukset) sisältyy.

—

Termillä ikä tarkoitetaan jonkin henkilön, laitteen tai asian elinikää eli sen voimassaoloajallista kestoa.
”iankaikkinen” -adjektiivin suomen kieleen liittyvästä historiasta sen verran, että alun perin on käsite ilmaistu erillisinä sanoina: ”iän kaiken”, joka tarkoitti siis rajallista elinikää. Sittemmin kun suomenkielessä on alettu ottaa enemmän yhdyssanoja käyttöön, niin on myös ”ä” -kirjain muutettu vastaamaan yhdysosan jälkimmäistä aakkosta eli tässä ”a”-kirjainta. Näin on syntynyt kieleemme termi ”iankaikkinen” (Nykysuomen sanavarat: s. 371).

—

”iankaikkisella” elämällä Raamattu tarkoittaa aina tulevien maailmanaikojen yli kestävää elämää.
Tämä elämä annetaan Jumalan armovalinnan mukaan lahjaksi ihmisille uskon kautta. Tämä ”iankaikkinen” (aioninen, maailmanajallinen) elämä koskee sekä kansojen /1. Tess_4:17-18/ että Israelin pyhiä /Ilm_20:6/ ja se alkaa tulevien ylösnousemusten jälkeen. Ylösnousemuksessa valitut saavat kuolemattomat ruumiit, joissa elävät sekä tulevan tuhatvuotisen maailmanajan että sen jälkeisen uusien taivaiden ja uuden Maan aikakauden (aionin) ajan sekä siitä eteen päin.

—

Raamatun mukaan ”iankaikkinen” elämä alkaa vasta tulevasta ruumiillisesta ylösnousemuksesta.

Tällä hetkellä kaikki kuolleet – olivatpa he uskovia tai uskomattomia – nukkuvat kuoleman unessa. Nukkuvat syvässä tiedottomuuden tilassa (”tuonela”; hepr. sheol; kreik. hades) Jumalassa. Sellainen yleinen ”kristillinen opetus”, jossa annetaan ymmärtää uskovan siirtyvän kuollessaan heti taivaaseen, ei saa minkäänlaista tukea Kirjoituksista. Itse asiassa on kyse Saatanan vaikuttamasta strategisesta opetuksesta: ”ette te suinkaan kuole”, joka taru näyttää saavuttaneen totuuden statuksen myös monen uskovan mielessä /2. Tim_4:3-4/. Kyse on kuitenkin pohjimmiltaan spiritismistä /tästä tarkemmin/. Saatanahan juuri haluaa tuoda ihmisen mielen mukaisuutta opetuksissaan, eikä sitä mikä on Jumalan mielen mukaista /Matt_16:23/; /Gal_1:11-12/.

—

Nykyisen seurakunnan, Kristuksen hengellisen ruumiin, ylösnousemus tapahtuu ensimmäisenä. Tämä on ylösnousemus – jossa sekä Kristuksessa kuolleet ja vielä tuolloin elossa olevat – temmataan samanaikaisesti Herraa vastaan ”yläilmoihin”. Tämä on ylösnousemus ”iankaikkiseen” elämään. Meidän ylösnousemuksemme on joitakin vuosia aikaisempi kuin Israelin pyhiä koskeva ylösnousemus /Ef_1:12/.
Nykyisen seurakunnan uskovat saavat kirkastetut (avaruus/taivaskelpoiset) kehot ja tehtävät, joihin he Kristuksen ruumiin jäseninä tulevat osallistumaan kahden tulevan maailmanajan (aionin) ajan maapallon ulkopuolisella (taivaallisella) maailmankaikkeuden alueella. /Ef_1:22-23/.

—

Entäpä sitten tuon ”iankaikkisen elämän” kadottaminen?
Se tarkoittaa uskomattomien ihmisten osalta yli tuhannen vuoden nukkumista kuoleman unessa.
Se tarkoittaa tuon tulevan tuhatvuotisen maailmanajan (aionin) aikaisen elämän menettämistä.
Se tarkoittaa yli tuon tuhatvuotisen maailmanajan) kuoleman unessa nukkumista.
Sen ”iankaikkisen” elämän menettämistä, jonka uskovat jo saavat elää tuon ajan uudessa ylösnousemusruumiissaan.

Kaikkien vielä tulevan tuhatvuotisen ”iankaikkisuuden” aikana kuolleiden herättäminen tapahtuu tulevan tuhatvuotisen maailmanajan jälkeen ennen suuren valkean valtaistuimen tuomiota. Sitä oikeuskäsittelyä varten, jota johtaa Ihmisen Poika. Ihmisen Poika, joka on vienyt ruumiissaan jokaisen ihmisen synnin ristille /Ilm_20:11-15/. Tuo suuri oikeudenkäynti käydään jokaisen ihmisen omantunnon tasolla / Room_2:14-16/ ja siinä kaikki uskosta osattomat näkevät syyllisyytensä Jumalan edessä ja heissä syntyy tilaus ja valmius ottaa vastaan se Kristuksen hankkima sovitus, joka on olemassa ja hankittuna tietenkin kaikkia varten.
Uskovien osalta vastaavaa oikeudenkäyntiä (kreik. krino) Herra käy koko heidän nykyisen elämänsä ajan; muut ihmiset käyvät sen myöhemmin suuren valkean oikeusistuimen edessä (kreik. katakrima)  /1. Kor_11:31-32/; /Room_8:1/.

—

 

”Iankaikkisen elämän menettäminen” (tai kadottaminen tai ”kadotukseen joutuminen”) tarkoittaa sen (elämisen) kadottamista yli tuhannen vuoden ajaksi. Joidenkin osalta (niiden, joiden nimiä ei ole ”hamasta maailman alusta” kirjoitettu Elämän kirjaan) se tarkoittaa kuitenkin vielä kuolemista toiseen kertaan /Ilm_20:11-15/. Mutta tämä toinen kuolema – mikä näyttää jatkuvan vielä viimeisen maailmankauden (uuden maan ja taivaan aikakauden) yli – kukistetaan /1. Kor_15:20-26/. Näin tulee Herra Jeesus Kristus saavuttamaan sen valtavan – Jumalan rakkauden täyttämän – päämäärän, jonka Hän on Isältä Jumalalta ottanut tehtäväkseen toteuttaa /Fil_2:9-11/.

 

p.s.

Kuolleet uskovat eivät siis ole kuollessaan lentäneet suoraan taivaaseen, vaan odottavat vielä ruumiillista ylösnousemusta. Vaikka monet kirkolliset ja muut kristilliset tahot antavat toisin ymmärtää.
Ei.
Uskovat odottavat edelleen ylösnousemusta kuolemattomaan elämään; odottavat ylösnousemusta, jossa saavat taivaalliset ja kuolemattomat kehot /1. Kor_15:42-44/.
Mistä me voimme tämän vielä päätellä?
Koska kaikki Kristuksessa kuolleet ja vielä elossa olevat temmataan samanaikaisesti Herraa vastaan lähiavaruuden alueelle /1. Tess_4:17-18/ ja koska vielä elämme tätä maanpäällistä elämää, niin ei uskovien ylösnousemista ole vielä voinut tapahtua. Tämän salaisuudenhan ylösnoussut Herra paljasti ainoastaan Paavalille: meille edelleen välitettäväksi /1. Kor_15:51-55/!

 

 

.. koska Hän on Ihmisen Poika

kirjoittaja

 

Jeesus käytti usein Maan päällä eläessään itsestään nimitystä Ihmisen Poika.

Miksi näin?
Mihin nimike oikein viittaa?
Miten ja miksi tämä nimike näyttää viittaavan myös tuomiovaltaan?

Ihmisen luomisessa näytti Ihmisen Pojan piirustukset olleen mukana:
”Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa” (1. Moos. 1:27)
tai tarkemmin:
”And creating is the Elohim humanity in His image” (Concordant Old Testament)

Eli Jumala loi alun perin ihmisen Jumalan Pojan, Kristuksen Jeesuksen, kuvassa ja kuvaan.
Jumala haluaa nähdä ihmisen lopulta rakkaassa Pojassaan, Ihmisen Pojassa.

Jeesus viittasi tällä nimellään myös Danielin ennustukseen, siihen kun Ihmisen Poika tulee kunniassaan Maan päälle; (myös Johannes myöhemmin: Ilm.1:13 ja 14:14).
”Minä näin yöllisessä näyssä, ja katso, taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen” (Dan. 7:13)

Ihmisen Poika viittaa myös Daavidin Poikaan, joka korostaa Jeesuksen juutalaista syntyperää ja sukulaisuutta Israelin kuningas Daavidin kanssa.

Ihmisen poika viittaa myös Jeesuksen ihmisyyteen, siihen että Hän on myös ihmissuvun edustaja.

—

Ihmisen Poika (kreik. ton huion tou anthropou) viittaa vahvasti maailman syntien sovittajaan, Israelin tulevaan Messiaaseen ja kansojen ja ihmisten Tuomariin. Käsite ei kuulu apostoli Paavalin sanastoon lainkaan: se esiintyy Uudessa testamentissa 86 kertaa, mutta Paavalilla 0 kertaa!

Miksi näin?
Koska kansojen apostolin evankeliumi on kohdistettu nykyisen Armon talouskauden uskoville, eikä heitä ole säädetty tuomittavaksi Ihmisen Pojan oikeusistuimen edessä. Niin kuin Paavali Roomalaiskirjeessä kirjoittaa:

nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat (Room. 8:1)
(CLV) Ro 8:1
Nothing, consequently, is now condemnation to •those in Christ Jesus

Alkukielessä käännössanojen ”kadotustuomio” ja ”condemnation” takaa löytyy inspiroidun alkutekstin katakrima [Strong 2631]. Konkordanttinen menetelmä purkaa tämän nominin verbi-muodon morfeemeiksi DOWN-Judge ja selitteeksi ”tuomita vastakkaisesti”.
Zodhiateksen ”The Complete WORD STUDY DICTIONARY” antaa verbille katakrino myös selityksen: ”tuomita vastakkaisesti, mikä tarkoittaa osoittaa yhden hyvän käytöksen kautta toiset kaltaiset syyllisiksi”.

Katakrimaa voidaan näin pitää vertaistuomiona, johon täydelliselle vertaisella (tässä Ihmisen Pojalla) on oikeus toteuttaa oikeudenkäynti toisia ”vastakkaisia”, ”epätäydellisiä” ihmisiä kohtaan.
Eli vastakkaisuus tässä löytyy akselilta ”synnitön – syntiset”.

Tästä tullaankin sitten otsikon julistukseen:

:Ja hän on antanut hänelle vallan tuomita, koska hän on Ihmisen Poika. (Joh. 5:27)
(CLV) Jn 5:27
”And He -°gives Him authority to |do judging, seeing that He is a son of mankind.

Isä Jumala on antanut kaiken tuomiovallan Jeesukselle Kristukselle kaikkiin ihmisiin nähden, koska Hän on täydellinen ihminen, Ihmisen Poika. Hän on elänyt itse synnittömän, Jumalan tahdon mukaisen elämän ja kantanut ihmisen synnin ristille. Isä Jumala on antanut Ihmisen Pojalle vallan ”istuutua vastakkain”, käymään oikeutta, syntisten ihmisten kanssa.
Kysymys on siis ihmisen kohdalla vertaistuomiosta, vertaisoikeudenkäsittelystä, siis ”ihminen vastaan ihminen” -tilanteesta.  Ei Isän Jumalan itsensä suorittamasta tuomiosta, vaan täydellisen ihmisen, Ihmisen Pojan suorittamasta oikeuskäsittelystä. Nyt puhutaan Suuren valkean valtaistuimen oikeuskäsittelystä /Ilm_20:11-15/  /Tästä tarkemmin/, johon kaikki kuolemanunessa tuolloin (tuhatvuotisen Kuningaskunnan jälkeen) vielä nukkuvat ihmiset herätetään tekemään tiliä elämästään. Tarkoitetaan tulevaa ”Jumalan vanhurskaan tuomion ilmestymisen päivää” /Room_2:5/.

Jeesus antoi Maan päällä eläessään myös esimerkin tästä: Ihmisen Pojan oikeuskäsittelystä /Tästä tarkemmin/. Kohta löytyy Joh. 8:3-11.
Kirjanoppineet ja fariseukset laahasivat Hänen eteensä aviorikoksesta kiinni saadun naisen. He vaativat naiselle kivitystuomiota. Ja Jeesus vastasi heille kuuluisilla sanoillaan: ”Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä”. Syyttäjien omatunnot todistivat heidät itse kunkin syyllisiksi. Niin Jeesus, Ihmisen Poikana, antoi vapauttavan tuomion naiselle sanomalla hänelle: ”En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee”. Tässä on esimerkki ja esikuva Suuren valkean valtaistuimen oikeuskäsittelystä, jolla Ihmisen Poika – täydellinen ja synnitön ihminen – tuomitsee syntisen ihmisen. Isän Jumalan hyväksymä ja nimittämä vanhurskas Tuomari, Ihmisen Poika, joka tulee tekemään vaikutuksen myös syyllisiin, uskomattomiin ihmisiin.

—

Miksi Paavali ei sitten sanallakaan puhu meille Ihmisen Pojasta ja Hänen tuomiovallastaan?
Koska uskova Kristuksessa ei tarvitse enää syyllisyytensä esiin tuomista ylösnousemuksessa.
Koska juuri synti ja heikkous on ajanut hänet eläessään vastaanottamaan Kristuksessa koko Hänen täyteytensä.
Uskova on päässyt Isän Jumalan pelastavan ja kasvattavan armon hoitoon Kristuksessa /Tiit_2:11-13/ . Uskova elää taas ”tuomiotaan” (kreik. krino; ohjata oikeaan) läpi elämänsä Herransa rakastavassa ja valmentavassa otteessa.

Uskon lahjaa vailla oleva ihminen (suurin osa ihmiskunnasta) taas käy läpi vastaavanlaisen tuomion Suuren valkean valtaistuimen oikeudenkäsittelyn (=katakrima) yhteydessä ja myös vastaavalla tasolla kuin uskova tänään: omantuntonsa tasolla! /Room_2:14-16/

mutta kun meitä tuomitaan (kreik. krino), niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa ”kadotukseen” (kreik. katakrima) tuomittaisi (1. Kor. 11:32); /Tästä tarkemmin/.

 

 

WP2Social Auto Publish Powered By : XYZScripts.com

Ota yhteyttä