Mitä yhteistä on Aadamilla ja Kristuksella?
Puhuuko Raamattu – niin kuin otsake väittää – siitä, että nimenomaan Aadam toimii Kristuksen Jeesuksen esikuvana, Hänen perikuvanaan?
Ja missä mielessä Aadam sitten on sitten Kristuksen esikuva?
Mitä samankaltaisuutta on Aadamilla ja Kristuksella?
Oletko joskus tullut pohtineeksi näitä yhteyksiä?
esikuvallisuudesta
Aadam-Kristus -yhteys on keskeinen opetuksellinen teema apostoli Paavalin evankeliumissa. Tämä on tunnistettavissa hänen kirjeissään meille tämän päivän kristityille.
Paavali vahvistaa Aadamin esikuvallisen yhteyden Kristukseen seuraavasti:
Kuolema kuitenkin hallitsi Aadamista Moosekseen asti kaikkia, myös niitä, jotka eivät Aadamin tavoin syyllistyneet rikkomukseen. Aadam oli esikuva siitä, joka oli tuleva. (Room. 5:14)
CLV:
nevertheless •death reigns from Adam unto Moses, onover •those also who do not sin onin the likeness of the transgression of Adam, who is a type of Him •Who is about to be.
Eikä Aadam vain ollut (niin kuin suomalainen käännös esittää), vaan on, sillä alkukielessä lukee:
adam hos estin tupos tou mellontos eli kyseessä on preesens aikaluokka ts. tämän voisi kääntää:
joka (Aadam) on hänen (Kristuksen) esikuva, joka (Kristus) on tuleva olemaan.
—
Aadam-Kristus -opetuslinja on aivan Paavalin evankeliumin ytimessä. Oikeastaan sitä voidaan pitää jopa Paavalin evankeliumin punaisena lankana.
Tällaista johdonmukaista opetuslinjausta ei löydy mistään muualta Raamatusta. Tämän ylösnoussut Kristus paljasti (eli toi ilmestysten kautta) vasta Paavalille tiedoksi meille kansojen uskoville edelleen välitettäväksi /Apt_26:16/.
Tämä itse ylösnousseen ja kirkastetun Kristuksen Jeesuksen meille – Paavalin kautta – välittämä evankeliumi /Gal_1:11-12/ yhdistää koko ihmiskunnan kohtalon Kristuksen hankkimaan sovitukseen /Kol_1:20/.
Tämä – tänään voimassa oleva – evankeliumi ei jätä ihmisen varaan mitään: se ei yksinkertaiseksi ole ihmisen mielen mukaista. Tämä Ristin Sana, täyden Armon Evankeliumi tulee tuomaan lopulta kaiken kunnian Isälle Jumalalle Kristuksen Jeesuksen kautta /Fil_2:9-11/. Kaikkinainen ihmisen uskonnollinen touhuilu on suljettu siitä kokonaan pois /Kol_2:23/.
Ensimmäinen ihminen, Aadam, edustaa vanhan (”langenneen”) ihmiskunnan alkua.
Viimeisenä Aadamina, Kristus, edustaa puolestaan vanhan ihmiskunnan loppua, sen päättymistä /1. Kor_15:45/. Kristus vei Jumalan Karitsana koko ihmiskunnan synnin ristille. Jumala oli Kristuksessa ja sovitti näin maailman itsensä kautta.
—
samankaltaisuudesta
Aadam edustaa nykyisen ihmiskunnan kantaisää, kun taas Kristus edustaa uuden ihmiskunnan kantaisää /1. Kor_15:47/.
Aadam oli ensimmäinen nykyisen ihmissuvun edustaja, jonka geneettiset piirteet periytyvät kaikille hänen jälkeläisilleen. Aadamin tottelemattomuus on juurisyynä siihen, että kaikki ihmiset syntyvät heikkouden ja kuolevaisuuden tilaan. Kaikki ihmiset perivät Aadamin hankkiman geneettisen perimän ja kuolevaisuuden lihassaan. Perivät riippumatta siitä, miten hyvän elämän elävät. Siis ”koska kuolema on tullut yhden ihmisen kautta, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, minkä jälkeen ovat kaikki syntiä tehneet” /Room_5:12/.
—
vaikuttavuudesta
Aadamin tottelemattomuuden teolla ja Kristuksen kuuliaisuuden teolla on kummallakin yhtä laajat vaikutukset. Vaikutusalue on koko ihmissuku.
Aadamin tottelemattomuuden teko saa aikaan sen, että kaikki ihmiset perivät hänen heikkoutensa (kyvyttömyydestä elää Jumalan tahdon mukaisesti) ja kuolevaisuudesta (koska kuolema on tullut Aadamin teon seurauksena kaikkien ihmisten osaksi). Kaikki ihmiset ovat käyneet kelvottomiksi Jumalan edessä ja elävät oman itseriittoisuutensa vankeina /Room_3:10-12/. Tämä on ihmisen tila ja tämä tila selviää hänelle, kun Jumala sen hänelle paljastaa.
Kristuksen vaikutus ihmiskunnalle tulee olemaan yhtä laaja kuin Aadamin, mutta päinvastainen. Hänen kelpoisuutensa (vanhurskautensa) Jumalan edessä tulee aikaan myös koko ihmiskunnan osaksi.
Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi (Room. 5:18)
Näin on kirjoitettu ja näin siis tulee tapahtumaan.
Vielä – ja sangen selvästi – Paavali vakuuttaa tästä seuraavassa.
Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.
Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, (1. Kor. 15:21-22)
—
Kyse on uudesta luomakunnasta, uudesta luomisjärjestyksestä.
Kyse on siitä, että Kristus Jeesus on ensimmäinen uutta luomakuntaa (uutta luomusta) edustava, ylösnoussut ihminen.
Me, jotka uskomme olemme Kristuksen Hengen alueella luodut Hänessä uuden ihmiskunnan edustajiksi. Meidät on sinetöity Kristuksen ruumiin jäseniksi. Me olemme esikoisia kaikkien ihmisten joukossa /Tästä tarkemmin/.
Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! (2:Kor. 5:17)
—
Näin koko Jumalan suunnitelma – Suunnitelmien suunnitelma – etenee Kristuksen Jeesuksen kautta kohti sitä päämäärää, jonka Isä Jumala on sille asettanut.
Kaikki etenee ajassa ja järjestyksessä.
mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan; sitten tulee täyttymys (loppuosuus kaikista), kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman. (1. Kor. 15:23-24)
Niin myös Aadamin perintö on maaperäistä ja sielullista ja toimii esikuvana sille, mitä täydellisen ihmisen, Kristuksen Jeesuksen, kuuliasuuden teko tulee peritymään koko ihmiskunnan osalle.
Ja tällä kaikella on ihmiselle opetuksellinen tarkoitus: oppia siitä, mitä sielullinen eläminen ilman elämänyhteyttä Jumalan kanssa saa lopulta aikaan.
Ja miten kyvykkyys uuden ihmisen, hengellisen ihmisen vastaanottamiselle kärsimyksen kautta valmistellaan.
Niin on myös kirjoitettu: ”Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä sielu”; viimeisestä Aadamista tuli eläväksi tekevä henki.
Mutta mikä on hengellistä, se ei ole ensimmäinen, vaan se, mikä on sielullista, on ensimmäinen; sitten on se, mikä on hengellistä.
Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on taivaasta.
Minkä kaltainen maallinen oli, senkaltaisia ovat myös maalliset; ja minkä kaltainen taivaallinen on, senkaltaisia ovat myös taivaalliset.
Ja niin kuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on myös oleva taivaallisen kuva. (1. Kor. 15:45-49)
Jumala on rakkaus. Jumalan rakkaus on kaikkivoipaa, mikä tietenkin tarkoittaa sitä, että kaiken minkä Hän tahtoo sen Hän myös tulee toteuttamaan.
Jumala on sulkenut kaiken rakkautensa piiriin. Eikä Hänen huolehtiva rakkautensa rajoitu pelkästään ihmisiin, vaan myös koko luomakunta tulee saamaan siunauksensa Jumalan lasten kirkkauden ilmestymisen toteutuessa tulevaisuudessa /Room_8:19-22/ !