Pelastuminen vai kadotus?

 

Raamattu puhuu paljon pelastuksesta. Ihmisen ja koko luomakunnan pelastamisesta. Se puhuu Jumalan pelastavasta huolenpidosta sen alkulehdistä /1. Moos_3:15/ aina sen viimeisiin lehtiin saakka /Ilm_22:1-3/.
Mutta mistä tuollainen ”ikuisen kadotuksen” himmelikäsite on päässyt juurtumaan ihmisten ja etenkin uskovien ihmisten keskuuteen?
Mistä tuollainen ”helvetin” hämäräkäsite on päässyt iskostumaan monien uskovien mieliin?

Miksi käytän noista sanoista ilmausta ”himmelikäsite”?
Siksi, koska niitä ei kerta kaikkiaan löydy alkuperäisistä Raamatun kirjoituksista.
Siksi, koska ne ovat kovien kirkollisten auktoriteettien hyväksymiä tulkintoja, joita on koko kirkkohistorian aikana käytetty kirkollisen vallankäytön välineinä ja jopa pelotteina.
Siksi, koska näiden ”helvetti-kadotus” -käsitteiden takaa löytyy alkukielissä paikallinen laakso Jerusalemin eteläpuolelta: Hinnomin rotko /Tästä tarkemmin/ – ja tulevan tuhatvuotisen elämän menettäminen (kadottaminen) kuoleman tilassa nukkumisena /Tästä tarkemmin/.

Sitten kun uskonnolliset auktoriteetit vielä kylvävät ja hämmentävät ihmisten mieliä ajattomuuden ”iankaikkisuus-ikuisuus” -käsityksillä, mitkä vielä teologisiin tulkintoihin sopivina hitsataan monella eri tavalla Raamatun käännösten eri kohtiin, niin on sieltä Jumalan aikajanallista kokonaissuunnitelmaa vaikeaa (ellei jopa mahdotonta) tunnistaa.

Vilpittömälle uskovalle, joka haluaa myös oman ymmärryksensä tasolla käsittää, mistä kristinuskosta on pohjimmiltaan kysymys, heittävät epäjohdonmukaiset ja tunnustuksellisesti värittyneet raamatunkäännökset peitteitä ymmärtää mistä tämän päivän evankeliumissa on lopulta kysymys.

 

Luettelen seuraavassa joitakin Raamatun kohtia, jotka mielestäni selkeästi tuovat esiin kaikkivaltiaan ja kaikkivoivan Jumalan tahdon ja suunnitelman ihmiskuntaa kohtaan.

Ensiksi muutama jae Jumalan tahdosta ja suvereenisuudesta.

minä, joka teen valkeuden ja luon pimeyden, joka tuotan onnen ja luon onnettomuuden; minä, Herra, teen kaiken tämän. (Jes. 45:7)

Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut; minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen. (Jes. 46:10)

Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne. (Jes. 55:8-9)

joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuvat ja tulevat tuntemaan totuuden. (1. Tim. 2:4)

Sitten totuuksia Jumalan kokonaissuunnitelmista, joissa mm. verrataan Aadamin ja Kristuksen tekojen vaikuttavuuksien laajuuksien yhtäläisyyttä.

Ja kun minut ylennetään maasta, niin minä vedän kaikki tyköni. (Joh. 12:32)

Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi; (Room_5:18)

itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen. (Room_8:21)

Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi. (Room. 11:32)

Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen. (Room. 11:36)

Sillä niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, (1. Kor. 15:12). Mutta jokainen (ryhmä) vuorollaan.

Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille (Tiit. 2:11)

Minä kehotan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, (1. Tim. 2:1)

Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien.
Tätä käske ja opeta.
(1. Tim. 4:10-11)

Sen tähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,
niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,
ja jokaisen kielen pitää ylistämän Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.
(Fil. 2:9-11)

Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi
ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaa (apokatallasso) itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa.
(Kol. 1:19-20)

siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, – on yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä. (Ef. 1:10)

Kun annamme tällaisten raamatullisten totuuksien puhutella ja puhua itsellemme – ilman että opitut ennakkoasenteet saavat niiden peittää ymmärrystämme – niin Jumala voi avata meille näitä siunauksia uskoelämäämme rikastamaan.

Mutta, molemmathan (pelastuminen ja kadotus) eivät voi olla yhtä aikaa totta! 😮

 

Joko em. jakeissa selkeästi ilmaistut – Jumalan suvereenisuuden ja rakkauden täyttämät jakeet – ovat totta. Jolloin opetukset helvetistä ja ikuisesta kadotuksesta voidaan unohtaa /Tästä tarkemmin/.

Tai sitten opetukset helvetistä ja ikuisesta kadotuksesta ovat totta, jolloin em. jakeiden perusteella mielestäni selkeästi voimme pitää noita Jumalan sanan kohtia (selkeitä raamatullisia argumentteja) valheellisina.

Jos emme kykene tässä valitsemaan puoliamme, niin saamme tietenkin elää uskonelämässämme (näiden asioiden osalta) jatkuvassa hämmennyksen tilassa.

Mikäli nämä asiat eivät kiinnosta tai muuten vaivaa, niin se on mielestäni ihan ok, eikä kenenkään mieltä voi (eikä saa) mennä pakottamaan mihinkään malliin.

Mutta Paavali vetoaa evankeliumissaan monin kohdin meidän ymmärrykseemme ja päättelykykyymme /Room_6:3/; /Room_6:11/. Ylösnoussut Herra on antanut tänään uskovilleen voiman, rakkauden ja terveen harkinnan Hengen, joten Kristuksen Henki on valmis tukemaan myös meidän ymmärrystämme tässä asiassa mielemme alueella.

 

Otetaan esimerkkiä Berean juutalaisista, jotka perustivat uskonsa yksin siihen mitä on kirjoitettu.

Mutta veljet lähettivät heti yötä myöten Paavalin ja Silaan Bereaan. Ja kun he olivat saapuneet sinne, menivät he juutalaisten synagoogaan.
Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin.
ja monet heistä uskoivat, niin myös useat ylhäiset kreikkalaiset naiset ja miehet
. (Apt. 17:10-12)

Annetaan kunnia Israelin kansalliselle valinnalle ja sille annettuihin maanpäällisille lupauksille. Mutta arvostetaan (priorisoidaan) samalla ylösnousseen Herran kansojen apostolin kautta välittämä tämän päivän totuuden evankeliumi. Paavali toimi ylösnousseen Kristuksen valitsemana viestinvälittäjänä meihin – kansojen uskoviin – nähden /Apt_26:16/; /1. Tim_2:7/.

Eivätkä hänen kirjeensä ole mitään jälkikäteen koottuja kertomuksia, vaan hänen itsensä (valtuutetussa kansojen opettajan roolissa) kirjoittamia opetuskirjeitä. Eivätkä ne sisällä mitään itämaisia peittäviä vertauksia, vaan niitä voidaan lukea sellaisenaan niin kuin ne on alun perin kirjoitettu /2. Kor_1:13/.

 

Konkordanttinen menetelmä /Tästä tarkemmin/ on ylivertainen tavallisiin käännöstapoihin nähden siinä, että ennen kuin mitään käännöstyötä on lähdetty käynnistämään, on tehty valtava pohja- ja esityö siinä, että  koko UT:n alkuteksti on ensin käyty huolellisesti läpi sana sanalta ja kohta kohdalta. Kaikille sanailmentymille on pyritty niiden asiaympäristöjen esiintymien pohjalta löytämään ensisijainen ja tasaisesti paras nykykielen vastine. Näin on teologiset ja muut inhimilliset ennakkokäsitykset ja virheet pyritty minimoimaan jo ennen kuin varsinaiseen käännöstyöhön mennään. Tavalliselle raamatunlukijalle Konkordanttinen käännös antaa myös mahdollisuuden porautua (siihen sisältyvän hakemistonsa kautta) suoraan alkutekstiin ja nähdä sen kaikki sanailmentymät Kirjoituksissa. Tämä voi tietenkin näyttää kirkollisille ja muille kristillisille valtatahoille vaaralliselta, koska näin ihminen voi itse syvällisemmin oman ymmärryksensä taholla tehdä valintoja oman uskonelämänsä rakentamiseen ja rikastamiseen liittyen. 😉

 

 

Meitä varten valittu

 

Minkä tai kenenkä valintaa otsakkeessa tarkoitetaan?
Mitä tai keitä varten on tällainen valinta oikein tehty?
Kuka teki tämän valinnan?

Israel on selkeästi ja läpi Raamatun ilmoitettu Jumalan omaisuuskansaksi. Jumala on itse tämän valinnan jo kauan aikaa sitten tehnyt /Jes_44:1/; /Ps_135:4/.

Israelille – ja vain tälle kansalle – Jumala antoi Lain (Opetuksen), tälle kansalle Hän antoi profeetat, vain tälle kansalle Hän antoi jumalanpalveluksen; vain tämän kansan kanssa Hän on solminut liitot; vain tästä kansasta ovat isät ja tästä kansasta on myös Jeesus lihan mukaan /Room_9:4-5/.

Israelin keskuuteen syntyi Maailman Vapahtaja.
Ensin valitsemaan pienen joukon juutalaisia opetuslapsia seuraajikseen ja tulevia maanpäällisiä tehtäviä varten /Matt_15:24/; / Luuk_22:29-30/.
Sitten kärsiäkseen ja ottaakseen päälleensä Jumalan karitsana koko Maailman synnin /Joh_1:29/.

Mutta kun Israel hylkäsi ylösnousseen Messiaansa Pietarin julistuksesta – ja tulevan maailmanajan ihmeistä ja merkeistä – huolimatta (Apostolien tekojen alkuosa), niin Jumala paljasti salatun suunnitelmansa kutsumalla Saulus Tarsolaisen valituksi viestintävälineekseen ja kääntyäkseen hänen kauttaan kansojen puoleen /Apt_9:15/.

Mutta.
Ei Jumala kuitenkaan hylännyt Israelia; vaan kyseessä oli tuolloin – ja vielä tänäänkin – Hänen omaisuuskansansa määräaikaisesta hylkäämisestä /Room_11:1-2/. Hyllyttämisestä siihen saakka, kunnes Jumalan aiemmin salattu suunnitelma toteutuu kansojen valittujen osalla /Room_11:25/ sen evankeliumin salaisuuden osalta, joka apostoli Paavalin tehtäväksi oli annettu tuoda meille tiedoksi /Ef_6:19-20/.


Otsakkeen lauseessa tarkoitetaan Paavalin valintaa kansojen apostoliksi.
Kansojen apostolin tehtäväksi ja toimeksiannoksi oli nimenomaan ottaa vastaan ylösnousseelta Herralta Jeesukselta se evankeliumi, joka oli ollut ja on edelleen Jumalan suunnitelmissa, ja paljastaa se meille: kansojen uskoville.

Nykyinen Ympärileikkaamattomuuden evankeliumi /Tästä tarkemmin/ paljastettiin ainoastaan Paavalille. Nämä paljastukset (ilmestykset, kreik. apokalupsis) ylösnoussut Herra ilmoitti Paavalille toimeksiannossaan.

Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn. (Apt. 26:16)

Nämä Ylösnousseen Herran valitsemalleen kansojen apostolille välittämät ilmestykset ovat niitä Isän Jumalan kokonaissuunnitelmasta ilmiannettuja paljastuksia, jotka on tänään dokumentoitu Paavalin kirjeisiin. Viimeisimmät nykyistä Jumalan Armon (Suosiollisuuden ta Suosimisen) hallintokauden ylivertaiset paljastukset annetaan meille apostolin 60-luvun vankeuskirjeissä: Efesolais-, Filippiiniläis- ja Kolossalaiskirjeissä!
Muualta ei niitä kannata hakea, koska muualta niitä ei löydy!

 

Paavalin välittämä evankeliumi on nimenomaan meitä, tämän päivän kansojen uskovia, varten.
Se poikkeaa sisällöltään monin keskeisin kohdin siitä Ymprileikkauksen evankeliumista, mikä Pietarille oli uskottu. Tämän evankeliumin vastaanottaminen ja ymmärtäminen avaa myös ”sydämen silmät näkemään”, mikä on se tulevaisuuden lupaus, jota nykyistä seurakuntaa (Kristuksen ruumista) odottaa /Ef_1:17-18/.

Kyseessä tämän päivän uskovien kohdalla on Jumalan omaan mielisuosioon (suosimiseen) perustuva valinta, joka tämäkin meille paljastetaan yksinomaan Paavalin evankeliumissa /Ef_1:4/. Tämä tänään voimassa oleva kutsu on myös Jumalan puolelta peruuttamaton valinta /Room_8:29-30/; toisin kun oli Israelin kutsuttujen kohdalla /Matt_22:14/.

Kirkollisten instituutioiden liiketoimintamalliin ja liikeideaan ei tällainen Paavalin evankeliumin erityisyys ja priorisointi tietenkään lainkaan sovi. Eikä sitä ole niiden taholta (koko kirkkohistorian aikana) haluttu mitenkään erityisenä esiin tuoda.
Päinvastoin.
Kirkkolaitokset ovat pitäneet itseään satojen vuosien ajan Israelin korvaajana, aina Paavin vallasta lähtien. Ottavat ”pyhän evankeliuminsa” evankeliumikertomuksista. Ja näin ne näyttävät ”unohtaneen” Israelin kansalle kohdistetut lukuisat – vielä toteutumattomat – lupaukset. Samoin ne, näin kadotettuaan Jumalan suunnitelman aikajanan utuisten ”iankaikkisuus” -käännössanojen taakse, ovat itse sokeutuneet Jumalan tulevalle toiminnalle koko ihmiskunnan ja luomakunnan osalle.

 

Mutta meidän kannattaa pitäytyä apostoli Paavalin opetuksessa, koska se (ja vain se) on itse ylösnousseen Herran Kristuksen Jeesuksen totuuden evankeliumi tämän päivän uskoville.
Tämä evankeliumi kannattaa leikata esiin Jumalan Totuuden ”leivästä” (Raamatusta) ja nauttia sitä ensisijaisena ravintona uskoelämän vahvistamiseksi /2. Tim_2:15/; /Tästä tarkemmin/. Näin voimme myös turvallisesti tukeutua muuhun osaan Kirjoituksista /2. Tim_3:16-17/.

 

 

WP2Social Auto Publish Powered By : XYZScripts.com

Ota yhteyttä