HannuPekka

Se ”lopullinen”, viimeinen tuomio

kirjoittaja

 

Paljon puhutaan ”Viimeisestä tuomiosta”. ”Viimeisestä” tuomiosta on tullut standardoitu totuus kristittyjen piirissä. Siitä puhutaan yleisesti sekä pää- että sivulauseissa. Se ikään kuin todetaan faktisena tietona, totuutena ja todellisuutena, kaiken päätepisteenä.

Mutta, kun koko ilmaisua ei löydy raamatusta?! Mutta kun koko käsitettä ei löydy raamatun alkuteksteistä. Mutta kun se on siitä huolimatta tullut ikään kuin normiksi kristittyjen puheissa.

Tuomioista raamatussa kyllä puhutaan. Puhutaan eri aikoihin ja eri ihmisryhmiin kohdistuvista Jumalan tuomioista.

Tuomita teonsanan takana on alkukreikassa krino [Strong 2919]. Se tarkoittaa asettaa, ohjata, tuoda esiin oikeus joko mentaalisella tai oikeudellisella päätöksellä.

—

Ihmisten välisissä suhteissa meitä varoitetaan asettumasta – mielemme ja käyttäytymisemme alueella – toistemme yläpuolelle ikään kuin tuomaroimaan toisia ihmisiä. Jeesus opetti tässä asiassa aina lähtemään liikkeelle itsekritiikin kautta /Matt_7:1-3/.
Samoin meitä kehotetaan välttämään ”kiivailemista” esim. mahdollisen oman kirkkokunnan tai kristillisen suunnan opillisten käsitysten oikeellisuuden puolesta, vaan luottamaan yksinomaan siihen mitä kirjoitettu on ja vielä tarkemmin: mitä juuri meitä varten on kirjoitettu! /1. Kor_4:7-8/ .

Uskovan – Kristuksessa olevan – ihmisen kohdalla Isän Jumalan kasvatus ja oikeaan ohjaus (”tuomitseminen”) tapahtuu jatkuvana koko hänen elämänsä ajan. Se on isän Jumalan rakkauden sisällä tapahtuvaa tuomarointia, jotta meidän ei enää myöhemmin ole tarvetta nousta tuomiolle muun maailman kanssa /1. Kor_11:31-32/ /tästä tarkemmin/.

—

Jumalan tulevat tuomiot ovat kansoihin ja yksittäisiin ihmisiin kohdistuvia oikeudenkäyntejä. Ainakin kaksi tällaista – vielä toteutumatonta – isoa joukko-oikeudenkäyntiä on tunnistettavissa Uudessa testamentissa.

Kirjoituksista ei löydy kuitenkaan lainkaan mainintaa ”Viimeisestä tuomiosta”, jota yleisesti pidetään esillä kristittyjen puheissa ja opetuksissa.

Mistä tällainen harhainen käsitys, johon ei löydy perusteluja Kirjoituksista on päässyt syntymään?
Miksi tällaiselle käsitteelle on annettu ikään kuin totuuden status uskovien keskuudessa?

Mielestäni tähän on olemassa kaksi pääsyytä!

—

Ensimmäinen syy on se, että kristilliset kirkot ja suunnat ovat kadottaneet ajan merkityksen käännöksissään ja opetuksissaan.
Aika, sen kuluminen, sen peräkkäisyys on korvattu kreikkalaisella ajattomuuden mytologialla. On alettu puhua ”iankaikkisuudesta” ja ”ikuisuudesta”. Käytetään sanontoja ”aina ja iankaikkisesti” ja ”iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen”.
”Iankaikkisuus” -terminologialle on isketty sellainen totuuden leima, mikä viimeistään tekee vilpittömälle totuuden etsijälle vaikeaksi hahmottaa raamatusta esiin sitä Jumalan kokonaissuunnitelmaa, mikä sinne on alun perin kirjoitettu ja minkä toteutukseen kaikki tähtää.
Lisäksi tätä hämmentävää ideologiaa vahvistetaan sellaisilla papillisilla julistuksilla kuten ”siirtyi ajasta iäisyyteen”, mikä antaa kuulijalle kuvan johonkin ajattomuuteen siirtymisestä. Tai sitten kun sanotaan ”siirtyi taivaan kotiin”, niin tämä taas herättää ison kysymyksen: mihin sitten raamatun lupaamaa tulevaa ruumiillista ylösnousemusta enää tarvitaan?
Kun sitten käännetään ”joka minuun uskoo, ei ikinä kuole”, niin tämä antaa lukijalle viestin siitä, että kuolemaa ei uskovan osalla olekaan totta, vaikka hän oikeasti kuoleekin?!
Eikö tämän tyyppisessä opetuksessa ja julistuksessa vahvasti tule esiin Vastustajan ”ette te suinkaan kuole” -opetus, jonka valheen se on päässyt kattavasti ujuttamaan kristillisten toimijoille ”tosiasiaksi”?
Eikö tämänkaltaisessa ajattelussa ole pohjimmiltaan kyse spiritismistä?
Edelleen tällaisella opetus ruokkii ajatusta ”ikuisesta” ”Viimeisestä tuomiosta” ja ”ikuisesta kadotuksesta”.
Se vie ihmiseltä kykyä ymmärtää ennaltamääräämistä pelastukseen (minkä raamattu selvästi ilmoittaa /Room_8:28-30/, kun samalla siihen vielä liitetään muiden ihmisten osalta ”loputon helvetti tai kadotus” -pelote.
Se vie uskoa rakastavaan, kaikkitietävään ja kaikkivoipaan Jumalaan, kun ei nähdä Hänen suurta suunnitelmaansa ”yhdistää lopulta Kristuksessa yhdeksi kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä” /Ef_1:10-11/.

Kun aikasarja (ajan peräkkäisyys ja kulku) raamatun kokonaisilmoituksesta kadotetaan, niin samalla kadotetaan kyky asettaa raamatun tapahtumat aikajärjestykseen! Kadotetaan kyky nähdä vielä toteutumattomat ennustukset sekä niiden ajallinen järjestys! Kadotetaan näkemys siitä, mitä kirjaimellisesti tulee tapahtumaan!

—

Ja siksi!
Niputetaan Ihmisen Pojan tulevat tuomiot yhdeksi ”Viimeiseksi tuomioksi”.
Kuitenkin raamattu puhuu kahdesta eri tuomiosta: Kansojen tuomiosta ja Suuren valkean valtaistuimen tuomiosta.


Kansojen tuomio tapahtuu nykyisen Pahan maailmanajan /Gal_1:4/ lopulla Jeesuksen saapuessa pelastamaan kansansa Israelin sen ahdingon alta /Matt_25:31-46/. Tämä tuomio ajoittuu tämän nykyisen pahan maailmanajan loppuun, ennen Israelille luvatun tuhatvuotisen Kuningaskunnan alkua. Tämä tuomio ajoittuu nykyisen Armon talouskauden jälkeisen Vihan Hallintokauden lopulle. Tässä oikeuskäsittelyssä tuomitaan maan päällä elossa olevat kansat sen mukaan, miten ne ovat suhtautuneet Jumalan valittuun kansaan /1. Moos_12:2-3/, Herran Jeesuksen vähimpiin juutalaisiin veljiin. ”Lammas-kansat” pääsevät nauttimaan tulevan maailmanajan (”iankaikkisuuden”) siunauksista, jotka tulevat maailmaan Kristuksen ottaessa maailmanvallan ja hallitessaan maailmaa Israelin kautta tuhannen vuoden ajan. ”Vuohi-kansat” taas eivät pääse osalliseksi kaikista noista siunauksista, vaan tuomitaan tuolloin tuhatvuotiseen kirouksen aikaan. Näihin Israelia koskeviin, ”iankaikkisiin”, kansallisiin lupauksiin viitataan monin paikoin VT:n puolella. Koko Israel on tuolloin pelastunut viimein luvattuun maahansa, sen pitkä kirouksen aika pakanakansojen keskuudessa on päättynyt; ja heidän pelastumisensa voi nyt tulla koko maailmalle rikkaudeksi /Room_11:12/. Tähän Hänen tulemukseensa liittyvään kansojen tuomioon Jeesus viittaa evankeliumikeromuksissa, esim. /Matt_13:49-50/. Evankeliumikertomuksissa on nykyisen “maalmanajan päätös” aina harhaanjohtavasti käännetty “maailman lopuksi”.

Kaikkien kuolleiden (vielä tuolloin kuoleman unessa nukkuvien) ihmisten tuomio taas tapahtuu tulevan tuhatvuotisen maailmanajan jälkeen, siis tuhannen vuotta Kansojen tuomion jälkeen. Raamattu käyttää siitä mm. nimitystä Suuren valkean valtaistuimen tuomio. /Ilm_20:7-10; Ilm_20:11-15/. Tämä Ihmisen Pojan oikeuskäsittely tapahtuu siis sitten, kun ne tuhat vuotta ovat kuluneet. Tuolloin tapahtuu kaikkien vielä kuoleman unessa nukkuvien ihmisten ylösnouseminen vastaamaan tekemisistään. Tähän tuomiokäsittelyyn viittaa myös Paavali – /Room_2:14-16/. Tästä tuomiokäsittelystä käytetään alkukielessä myös nimitystä katakrima, esim. /Room_8:1/.

Kun ajantaju katoaa virallisista raamatunkäännöksistä, niin myös Jumalan suunnitelmien suunnitelmaa on sieltä vaikeaa hahmottaa. Koskapa suunnitelmiin – ja nimenomaan projektityyppisiin suunnitelmiin – kuuluvat aina aikataulut, peräkkäiset aikavaiheet ja niihin liittyvät etapit, niin myös Jumalan suunnitelmaan ihmistä ja koko luomakuntaa kohtaan.

—

Toinen pääsyy on mielestäni se, että otetaan Israelilta, mikä heille oikeasti kuuluu ja sekoitetaan sitä meille osoitettuun Ympärileikkamattomuuden evankeliumiin eli Paavalin evankeliumiin.
Ei kunnioiteta sitä, mikä Israelille kuuluu eikä samalla arvosteta sitä, mikä meille kuuluu.
 Kyse on pohjimmiltaan raamatun sanan oikeasta leikkaamisesta /tästä tarkemmin/. Tällä ajattelulla kiistetään se Israelin kansallinen erityisoikeus, jonka Jumala on sille antanut. Ja korvataan se jollain muulla. Korvataan kirjaimellisia totuuksia kuvaannollisilla ja tulkinnallisilla selityksillä. ”Unohdetaan” koko Kirjan kansa, ”unohdetaan” se, että ” heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset; heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken”.

Tällaisen – pohjimmiltaan antisemitistisen ajattelun – vahvistajana toimii tietenkin ”Valheen Isä”, jonka yksi päästrategioista on harhauttaa ja hyökätä kaikkea Jumalan valittua kansaansa kohtaan antamia lupauksia vastaan (nehän sijoittuvat nykyisen Maan päälle). Jumalan Vastavaikuttaja haluaa vahvistaa ja luoda sellaista antikristillistä henkeä, jossa Israel esitetään Jumalan hylkäämänä ja jossa tämä ”raamatullinen” – maailman kristinuskonnollinen hallinta – olisi delegoitu kirkollisille instituutioille ja muille vastaaville toimijoille.  Tähän Israelia koskevien lupausten poissulkemiseen ja kuvaannollistamiseen antaa paljolti pontta juuri tuo ajattomuuden mytologian vakiinnuttaminen raamatunkäännöksiin ja yleisiin opetuksiin. Isot kristilliset instituutiot saattavat kyllä osoittaa ulkoista hyväksyntää israel-mielisiä lähetysjärjestöjä kohtaan, jotka suuntaavat kristillistä maailmanlähetystoimintaa Israeliin päin. Jumala on kyllä tämänkin asian ennustanut Kirjoituksissa aivan toisin päin: Israel ja sen valitut ovat ne, jotka tulevana maailmanaikana tulevat tekemään kaikki maailman kansat Jeesuksen Kristuksen opetuslapsiksi /tästä tarkemmin/. Kaikki tällainen ajattelu edistää kuitenkin Saatanan toimintaa, jolle maailman hallinta tänään on annettu. Kaikki tämä kuuluu sen menettelytapoihin saada uskovien mielet kiinnittymään siihen mitä maailmassa tapahtuu ja kääntämään heidän mieltään pois taivaallisista (maapallon ulkopuoliselta Maailmankaikkeuden alueelta), jossa meidän yhdyskuntamme ja toiminta-alueemme tulevat puolestaan olemaan /Fil_3:20-21/.

—

Kun aikasarja (ajan peräkkäisyys ja kulku) raamatun kokonaisilmoituksesta kadotetaan, niin samalla kadotetaan kyky asettaa raamatun tapahtumat aikajärjestykseen! Samalla annetaan mahdollisuus jokaiselle kristilliselle toimijalle julistaa oikean oppinsa perustuvan raamattuun, koska sieltä voidaan valita opillisia elementtejä mistä päin tahansa. Voidaan rakentaa kristillisiä ja raamatullisia uskomusjärjestelmiä ikään kuin vapaan valinnan periaatteella ja julistaa niiden perustuvan raamattuun. Raamatusta voidaan ottaa monesta paikasta ja monella tavalla, mutta itse ylösnousseen Herran välittämä ja tänään voimassa oleva evankeliumi löytyy ainoastaan Paavalilta, joka ilosanoma ei tosin ole ihmisen mielen mukaista /Gal_1: 11-12/ ja on siksi yleisesti aliarvostettu.

”Viimeisen tuomion” esillä pitäminen pikemminkin summaa sitä neuvottomuutta, minkä ajan ja sen lineaarisen jatkumisen käsittämisen puuttuminen saa aikaan kristillisissä teologioissa. Raamatun tapahtumien asettaminen niitä koskevien äärellisten ja peräkkäisten aikakausien (”ikuisuuksien”) ja niiden sisältämien hallintokausien (kreik. oikonomia) sisälle käy vaikeaksi hahmottaa. Tulevien tapahtumien horisontit hämärtyvät ja aika näyttää pysähtyvän kuin seinään.  Monet raamatun ilmoittamat keskeiset totuudet ovat kuitenkin tosia vain olemassa olevan Jumalan hallintokauden sisällä, ts. ovat hallintokausiriippuvia. Nykyinen Armon hallintokausi on täysin poikkeava Jumalan hallinnoissa, koska se on näkymätöntä ja perustuu pelkkään uskoon tämän päivän evankeliumiin. Seuraavina maailmanaikoina ja talouskausina Hänen voimansa ja hallintonsa oikeellisuus tuleekin sitten ihmisille näkyväksi.

Mutta Jumalan tuomiot ovat aina oikeita. Ne edistävät Hänen suurta suunnitelmaansa ihmiskuntaa ja koko luomakuntaa kohtaan. Lopulta ne avaavat Jumalan huolehtivaa ja rakastavaa sydäntä ihmistä kohtaan. Ne ovat luonteeltaan kasvattavia ja kurittaviakin, mutta sitten – tulevien maailmanaikojen täyttyessä – ne saavat koko vastahakoisen ihmiskunnan vapaaehtoisesti ylistämään Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on sittenkin Herra (Fil. 2:9-11).

Vahvistu siinä armossa

kirjoittaja

 

Vahvistu siis, poikani, siinä armossa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa (2. Tim. 2:1)

(CLV) 2Ti 2:1
You, then, child of mine, be invigorated by the grace •which is in Christ Jesus.

—

Armo tarkoittaa Jumalan ansaitsematonta ja rakkaudellista suosiollisuutta ihmistä kohtaan. Armoa ei ihminen voi millään teollaan ansaita, vaan se perustuu Jumalan omaan mielisuosioon ja päätökseen, jonka Hän on päättänyt toteuttaa osana suurta pelastussuunnitelmaansa /tästä tarkemmin/. Nykyisenä Jumalan Armon hallintokautena Jumalan pelastava hallintomalli on salattua – ei näkyvää – ja se perustuu pelkästään Hänen lahjoittamaansa uskoon: ”sen tähden se on uskosta, että se olisi armosta”. Tässä armossa vahvistuminen tarkoittaa tänään uskon elämän kehittymistä läpi ihmisen elämän.  On kyse Jumalan lähestymisestä, Hänen ylitsevuotavasta suosiollisuudestaan, uusista armon vaikutuksien ja totuuksien virtaamisesta uskovan elämään.

Koska Jumalan Armo on ilmaista ja lahjaa, eikä siis vaadi minkäänlaisia ansioita ihmisen puolelta, niin sen vastaanottaminen tapahtuu pelkän luottamuksen kautta. Ja tämäpä taitaa tehdä sen meille monesti niin vaikeaksi, kun meille suunnattu evankeliumi ei olekaan ihmisen mukaista Gal_1:11-12. Vaikeaksi siksi, koska tahdomme siihen helposti tuoda rinnalle omaa tekemistä ja muuta touhuamista.

Kun Uuden testamentin alkukielessä puhutaan armosta, niin sen takana on ilmaisu charis. Kun alkutekstissä puhutaan ilosta, niin sieltä löytyy sana chara. Kun Uuden testamentin käsikirjoitukset puhuvat kiittämisestä, niin se on kirjoitettu termillä eucharisteo. Suomenkielisessä raamatussa nämä ilmaukset on käännetty vastaavasti “armo” – “ilo” – “kiittää”. No mitä tämä voisi kertoa? Ainakin sen, että äidinkielessä nämä sanat näyttävät olevan melko etäällä toisistaan, kun taas inspiroidussa alkukielessä armo, ilo ja kiittäminen paljastuvat myös vahvoiksi sukulaisilmauksiksi. Toisin sanoen voitaisiin kuvata armon olevan jotain sellaista Jumalan suurta suosiollisuutta, joka saa aikaan vastaanottajassaan iloa ja kiitosmieltä. Ja myös niin päin, että kiitollisuutta osoittamalla Jumalaan päin avaamme samalla väylää Jumalan armon tulolle voimavaraksi elämäämme.

—

”Armo, joka on Kristuksessa Jeesuksessa”
on kattavin ilmaus, joka sisältää kaiken sen äärettömän suosion, joka liittyy Kristuksen taivaallisen korotuksen nykyiseen tunnustamiseen. Pelastus, vanhurskautus, sovinto ja kaikki hengellinen siunaus taivaallisissa riittää varmasti virkistämään kaikkia, jotka arvostavat näitä omaisuuksiaan vähälläkin tavalla Ef_1:3. Armon vaikutus, virkistys ja elävöitys toteutuu tänään ainoastaan Kristuksen sisällä, Kristuksen Hengen yhteydessä Room_8:9-11.

—

”Vahvistu!”

Paavali kehottaa meitä koko ajan vahvistumaan ”siinä armossa”. Alkukielessä löytyy teonsana ”vahvistu” takaa vanhan kreikan verbi endunamoo, mikä on aktiivi-muodossa ja ns. middle eli medium pääluokassa. Konkordanttinen menetelmä purkaa termin morfeemeiksi make-IN-ABLE, joka voitaisiin suomentaa tehdä kykeneväksi, virkistyä, vahvistua, elävöityä. Verbin pääluokka korostaa tässä myös armon kohteen (uskovan) tehtävää tässä armon voiman vahvistumisen prosessissa.

—

Ja välittömänä jatkumona heti tähän apostolin opetuksen ytimeen, hän vielä korostaa sitä, että tässä kaikessa on kyse nimenomaan hänen julistamastaan evankeliumista:

Ja minkä olet kuullut minulta ja minkä monet ovat todistaneet, usko se luotettaville miehille, jotka sitten ovat soveliaita muitakin opettamaan. (2. Tim. 2:2)

(CLV) 2Ti 2:2
And what things you hear from me through many witnesses, these |commit~ to faithful men, who shall be competent to teach others also.

Tämän Armon evankeliumin – Ympärileikkaamattomuuden evankeliumin – merkityksen esilläpitoa ja jatkuvuuttaa hänen jälkeensä – hän tässä opetustestamentissaan korostamalla korostaa.

—

Miksi Paavali kehottaa vahvistumaan nimenomaan armossa?
Miksei Hän kehota meitä vahvistumaan uskossa?
Miksi hän ei kehota meitä vahvistumaan rakkaudessa?

Koska.
Kaikki lähtee armosta. Kaikki tämä lähtee Jumalan armon vaikutuksesta. Kaikki tulee Jumalan Hengen elävöittämisen vaikutuksesta. Jumalan lahjasuosiollisuuden hallinnan piirissä saamme ottaa näitä siunauksia vastaan. Usko (Kristuksen usko) ja rakkaus (Jumalan rakkaus) tulevat ilmi ja vahvistuvat Jumalan armon vaikutuksen tuloksena. Kaikkinainen ”inhimillisen luonteva” ja ehkä vaikuttavaltakin näyttävä uskonnollinen toiminta ja puuhastelu ei lisää Jumalan armon vaikuttavuutta uskovan elämässä (Kol_2:23). Jumala ei jaa tässäkään asiassa kunniaansa ihmisten kanssa.

meidän Herramme armo on ylen runsas, vaikuttaen uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. (1. Tim. 1:14)
(CLV) 1Ti 1:14
Yet the grace of our •Lord overwhelms, with faith and love •in Christ Jesus.

 

 

Se nimekäs Googin sota

kirjoittaja

 

 

Googin sota puhuttaa aika ajoin. Varsinkin näinä päivinä. Milloin sen on oikein määrä toteutua? Mikä on sen merkitys? Tästä on olemassa monenlaisia selityksiä. Keitä siinä on osapuolina ja mikä on on sen tapahtuma-ajankohta?

Goog, hepr. gog, tarkoittaa johtajaa. Maagog, hepr. magog, viittaa taas siihen pohjoiseen maa-alueeseen, jota Goog hallitsee. MaaGog oli aikoinaan Jaafetin jälkeläisiin kuuluva kansa, joka asusti Palestiinan pohjoispuolella. Missä sitten raamattu puhuu Googista? Kahdessa raamatun kirjassa: Hesekielin kirjassa ja Ilmestyskirjassa.

Yleensä Googin käynnistämä sota ajoitetaan nykyisen maailmanajan loppuun. Tähän selitysmalliin olen itsekin aikoinaan pitkään uskonut.
Mutta.
Jos sijoitamme Hesekielin lukujen 38-39 profetoiman Googin hyökkäyksen Israelin vuorille nykyisen maailmanajan ja sen viime vuosien ajankohtaan, niin meillä tulee väistämättä esiin ongelmia.

—

Meidän ei tule myöskään sekoittaa Hesekielin ennustamaa Googin hyökkäystä Ilmestyskirjassa Johannekselle näytettyyn visioon. Ilmestyskirjan sota liittyy selkeästi tulevan maailmankauden – tulevan tuhatvuotisen Kuningaskunnan – loppuun Ilm_20:7-9 . Tuossa tuhatvuotisen Valtakunnan loppusodassa hyökkäävät kansat eri ilmansuunnilta Israelin kimppuun; kun taas aikaisemmassa Googin sodassa hyökkäys lähtee – Jumalan käynnistämänä! – pohjan periltä. Tuossa yli tuhannen vuoden päässä olevassa tapahtumassa vankeudestaan hetkeksi irti päästetty Saatana toimii Googin joukkojen villitsijänä ja yllyttäjänä Israelia ja Jerusalemia vastaan. Saatana taas toimii tuon myöhemmän Googin sodan käynnistäjänä!

—

Raamatun luvut ja jakeet on jälkikäteen lisätty käännöksiin viittauskohteiksi, joiden perusteella saadaan osoitteet seurattaviin asiakokonaisuuksiin. Mutta monesti – erityisesti kirjeiden kohdalla – ne voivat tuoda harhauttavaa jakoa ja etäisyyttä silloin kun teksti muodostaa yhtenäisen, opetuksellisen kokonaisuuden.
Jumala kutsui pappissukuisen Hesekielin profeetakseen Israelin Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikana noin 2600 vuotta sitten. Jumala käski Hesekielin profetoida siitä tulevasta, lupauksen Maasta, jossa Israelin kansa saisi kokea täyttymyksensä. Saisi palata kirouksen alta kansojen seasta siihen Maahan, jonka Jumala oli heidän isilleen luvannut. Saisi tulla kokemaan Jumalan avaavan koko kansan sydämet Hengellään; näkemään Hänet, joka on heidän todellinen Lunastajansa ja Messiaansa.

—

Googin sodan kuvaus Hesekielin kirjassa alkaa itse asiassa jo aiemmin kuin luvusta 38.

Jo luvussa 36 Hesekiel profetoi sen, miten Jumala tulee hajottamaan kurittoman kansansa kaikkien pakanakansojen keskuuteen. Tässä hän ei suinkaan viestitä Israelille Babylonian vankeuden aikaa, koska profeetan kutsuminen tapahtui juuri siellä. Ei. Vaan Jumala puhui tulevasta hajaannuksesta: hajaannuksesta, joka alkoi Israelin hylättyä Messiaansa Hes_36:19 .
Hesekiel ennusti myös Jumalan kokoavan kansansa kaikista pakanakanoista ja tuovan heidä omaan maahansa Hes_36:24 .
Hän ennusti myös Jumalan antavan tuolloin kansalleen uuden sydämen ja Hengen – tässä profeetta ennustaa koko Israelin pelastuksen Hes_36:26-28 .

—

Luvussa 37 Hesekiel kuvaa Israelin kansallisen heräämisen. Kuvaa sen, miten hajallaan ollut, ”kuollut”, kansa kootaan yhteen ja muuttuu Jumalan Hengen vaikutuksesta Jumalalle eläväksi kansaksi. Kuvaa sen, miten kuolleet luut alkavat kokoontua yhteen, miten Jumala antaa kasvaa niihin lihat ja jänteet ja miten Jumala antaa niille uuden Hengen (Hes_37:1-11). Kyseessä on koko Israelin pelastumisesta, kun he ottavat vastaan Hänet, jotka olivat ristiinnaulinneet (Sak_12:9-10).

—

Jumalan Hesekielille näyttämä ennustus jatkuu. Luvuissa 36 ja 37 on annettu vahvistettuna kuvaus ja profetia siitä, miten ennustus koskee koko Israelin kansaa: ensin sen – Messiaansa hylkäämisestä aiheutunut kirous – karkotus pois Palestiinan alueelta kaikkien kansojen sekaan; sitten lopulta sen paluu tästä pitkästä ”pakkosiirtolaisuudesta” takaisin maahansa; ja sitten – ahdistuksen ajan jälkeen – peitteen ottaminen kansan sydämen päältä ja uuden Hengen antaminen koko Israelille. Juuri tästä Paavali puhuu:

Vielä tänäkin päivänä, kun Moosesta luetaan, on peite heidän sydämensä päällä; mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran tykö, otetaan peite pois. (2. Kor. 3:15-16).

Paavali myös välittää meille Kristuksen hänelle paljastaman ilmestyksen (tuohon aikaan asti Jumalassa olleen salaisuuden), kun hän toteaa koko Israelin pelastuksen tapahtuvan vasta sen jälkeen, kun nykyinen seurakunta (Kristuksen ruumis) on temmattu ylös taivaallisiin:

Sillä minä en tahdo, veljet – ettette olisi oman viisautenne varassa – pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut, ja niin kaikki Israel on pelastuva. (Room. 11:25-26)

—

Hesekiel kutsuttiin profeetan tehtävään Babylonian pakkosiirtoisuudessa, jonne kuningas Nebukadressar hänet – yhdessä vaikutusvaltaisten israelilaisten kanssa – vuonna 597 eKr. Jerusalemista siirsi. Hänen profeetallinen toimintansa kesti noin 593-572 eKr., jona aikana hän myös sai ”lopun aikoihin” sijoittuvan profetiansa Jumalalta. Eli jumala antoi Hesekielle ennustuksen sanansa noin 2600 vuotta sitten.  Hesekiel poikkesi aiemmista Israelin profeetoista siinä, että näillä oli sanoma joko Juudan tai Israelin kansalle, kun taas Hesekiel puhuu ”koko Israelin huoneelle”.

—

Sitten lukuun 38.

Milloin ”Googin sota” tapahtuu?

Hesekielin profetian toteutuminen ei ajoitu ”lopun ajoille”, niin kuin me tavallisesesti ”lopun ajoilla” tarkoitetaan: nykyisen pahan maailmanajan loppuvuosia ja ennen Jeesuksen ns. toista tulemusta /tästä tarkemmin/.
Ei.
Vaan jakeessa 8 puhutaan ”paljojen päivien päästä” ja ”myöhäisemmistä vuosista”:

Pitkien aikojen perästä sinä saat määräyksen, vuotten lopulla sinun on karattava maahan, joka on tointunut miekan jäljiltä, koottu monien kansain seasta, – mentävä Israelin vuorille, jotka kauan aikaa olivat olleet rauniomaana; se on tuotu pois kansojen seasta, ja he asuvat turvallisina kaikki tyynni. (Hes. 38:8)
(CLV) Ezk 38:8
After many days you shall be mustered; in the latter years you shall come to the land restored| from the sword, convened| from many peoples on the mountains of Israel, which had become › a continual waste, + swhich/ was cbrought forth from the peoples, and now they dwell in trust, all of them.

 

Lisäksi profetia koskee aikaa, jolloin Israel asuu maassaan kaikessa turvassa, niin kuin edellinen jae toteaa.
Tämä vahvistetaan vielä jakeessa 11:

ja sanot: Minä hyökkään suojattomaan maahan, karkaan rauhallisten ihmisten kimppuun, jotka asuvat turvallisina – asuvat muuria vailla kaikki tyynni, ja joilla ei ole salpoja, ei ovia.

Eli profetian ajoitus näyttää selkeästi säädetyn sellaiseen aikaan, jolloin Israeli ei tarvitse enää sotavoimia puolustamaan maataan. Profetia näyttää ajoittuvan aikaan, jolloin Israelin Messiaan aikaansaama rauha on saavuttanut luvatun maan ja koko Israel voi Herraansa turvaten elää ilman muureja ja salpoja omassa maassaan.


Profetia näyttää ajoittuvan tulevan tuhatvuotisen Kuningaskunnan alkuaikaan – Herran Päivän alkuun – jolloin Kristuksen hallinto kansansa Israelin kautta on alkamassa toteutumaan maailmanlaajuisesti!

Jumalan täytyy tuolloin antaa koko maailmalle merkki ja pelote siitä, miten Israel on Hänen tuona tulevana maailmanaikana (”Herran Päivänä”) Hänen valittu kansansa maan päällä ja Hänen silmäteränsä kaikkien kansojen keskuudessa! Jumala antaa maailmalle muistutuksen siitä, että ”Hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.”

Jumala antaa koko maailmalle opetuksen siitä, miten Hän on Israelin Jumala. Hän antaa pelottavan opetuksen maailmalle pohjoisen raakalaisvaltion Googin ja sen liittolaisten kautta. Jumala kehotti Hesekieliä profetoimaan nimenomaan Googia, Israelista katsoen pohjanperällä Maagogin maassa, asuvaa kansaa vastaan:
“Ihmislapsi, käännä kasvosi kohti Googia Maagogin maassa, Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinasta, ja ennusta häntä vastaan. (jae 2)

Jumala toimii, Jumala käynnistää Googin hyökkäyksen – Saatanahan on tuossa vaiheessa jo heitettynä tuhatvuotiseen vankeuteensa! Ilm_20:1-3

minä käyn sinun kimppuusi, Goog, sinä Roosin, Mesekin ja Tuubalin ruhtinas. Minä kuljetan sinua, panen koukut sinun leukoihisi ja nostatan sotaan sinut ja kaiken sinun sotaväkesi: hevoset ja ratsumiehet, kaikki pulskasti puettuja, suuren joukon suurine ja pienine kilpineen, miekankantajia kaikki. (Hes. 38:3-4)

Jumala käyttää tässä Googia (niin kuin Hän aikanaan käytti faaraota) oman uskollisuutensa voimansa ja kunniansa osoittamiseen kansaansa kohtaan. Hän on myös ennalta valmistellut Googia varustautumaan aseellisesti tuohon hyökkäykseen:
Ole valmis, varustaudu, sinä ja kaikki joukkosi, jotka ovat kokoontuneet sinun luoksesi, ja ole sinä varalla heitä varten. (Hes. 38:7)

Mutta Israelin vuorille Googin ja sen liittolaisten joukot tuhotaan:
Minä käyn oikeutta hänen kanssansa rutolla ja verellä. Ja minä annan sataa kaatosadetta, raekiviä, tulta ja tulikiveä hänen päällensä, hänen sotalaumojensa päälle ja lukuisain kansojen päälle, jotka hänen kanssansa ovat.
Niin minä osoitan suuruuteni ja pyhyyteni sekä teen itseni tunnetuksi lukuisain pakanakansain silmien edessä. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra. (Hes. 38:22-23)

 

—

Jumala ei enää, tuon suuren voimansa näyttämisen jälkeen, salli minkäänlaista häväistystä Nimeään kohti. Israel käyttää seitsemän vuoden ajan polttoaineena tuhotun Googin ja sen liittolaisten aseita:

7. Ja pyhän nimeni minä teen tunnetuksi kansani Israelin keskuudessa enkä enää salli häväistävän pyhää nimeäni. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, Israelin Pyhä.
8. Katso, se tulee, se tapahtuu, sanoo Herra, Herra: Tämä on se päivä, josta minä olen puhunut.
9. Israelin kaupunkien asukkaat menevät ulos ja sytyttävät ja polttavat aseita, pieniä ja suuria kilpiä, jousia, nuolia, käsikarttuja ja keihäitä. He pitävät niitä polttoaineina seitsemän vuotta; (Hes. 39:7-9)

Tämä viittaa siihen, että Kristuksen tullessa Maan päälle ja kansansa keskuuteen, niin globaali aseriisunta koko maapallolla toteutetaan nopeasti Jes_2:4; Ps_46:10 . Ja näin ollen nuo jakeessa 9 mainitut aseet voivat olla myös kirjaimellisia. Koska vielä israelilaisista mainitaan, että ”eivät he kanna puita kedolta eivätkä hakkaa metsistä, vaan pitävät polttoaineina aseita”. (Hes. 39:10)

Israelilaiset hautaavat hyökkääjiään seitsemän kuukauden ajan hautapaikkaan, joka ilmeisesti tulee toimimaan tulevassa tuhatvuotisessa Kuningaskunnassa muistutuspaikkana kansoille siitä, mitä vihollisuus Israelia kohtaan voi tarkoittaa. Ja ”sinne haudataan Goog ja koko hänen meluisa joukkonsa, ja sille pannaan nimeksi: Googin meluisan joukon laakso.” (Hes. 39:11)

—

Hesekielin profetian luvut 36-39 muodostavat eheän kokonaisuuden. Tuossa Jumalan Hesekielelle käskyttämässä profetiassa viitataan siihen tulevaan aikaan, jolloin Israel lopulta pääsee luvattuun maahansa. Viitataan aikaan, jolloin Jumala on viimein vuodattanut Henkensä koko Israelin kansan sydämiin ja ottanut maailmanhallinnon lopulta haltuunsa. Viitataan aikaan, jolloin pysyvä rauhantila on viimein saavutettu myös Israelin ja Lähi-Idän alueelle. Nykyinen seurakunta on tuolloin jo vuosia aiemmin temmattu ulkoavaruuden alueelle toteuttamaan Jumalan suunnitelmaa ja viemään Hänen siunaustaan taivaalliselle alueelle Kristuksen ruumiin ominaisuudessa. Sen jälkeen ovat maailman kansat kokeneet Jumalan vihan ilmestymisen taivaalta samoin kuin Israel ahdinkonsa ajan. Samoin on Jeesuksen tuleminen ja maailman kansojen tuomarointi takana päin Matt_25:31-46 .
Jumala toteuttaa tuolloin Maan päällä Israelin kautta vanhurskautta ja siunausta maailman kansojen kesken. Toteuttaa sitä oikeudenmukaisuutta, jota maailman kansat olivat edellisellä maailmankaudella (ilman Jumalaa) yrittäneet turhaan toteuttaa.

Ja Jumalan suuri lupaus nykyisen Maan päällä saa viimein täyttyä:

4. Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt.
5. Iloitkoot ja riemuitkoot kansakunnat, sillä sinä tuomitset kansat oikein ja johdatat kansakunnat maan päällä. Sela.
6. Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt.
7. Maa on satonsa antanut. Siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.
8. Siunatkoon meitä Jumala, ja peljätkööt häntä kaikki maan ääret. (Ps. 67)

 

Se ”iankaikkinen” evankeliumi

kirjoittaja



Mikä ihmeen ”iankaikkinen” evankeliumi? Mistä sellainen löytyy? Mikä mahtaa olla sen sisältö? Mihin aikaan se ajoittuu ja keille se on oikein kohdistettu?

”Iankaikkinen evankeliumi”, kreik. euaggelion eonian, esiintyy Uudessa testamentissa ainoastaan yhden kerran. Tämä – nykyiselle maailmanajalle (kreik. eonian) annettu – evankeliumi, on viimeinen hyvä sanoma, jonka Jumala ihmiskunnalle tässä “iankaikkisuudessa” eli maailmanajassa kohdistaa.
Kohta on tässä.

Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille.
ja hän sanoi suurella äänellä: “Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet“. (Ilm. 14:6-7)

CLV Re 14:6 – Re 14:7
And I perceived another messenger flying~ in mid-heaven, having an eonian evangel to bring~ to •those |situated~ on the earth, and to every nation and tribe and language and people,
saying with a loud voice, “Be ye |afraid of •God and |give glory to Him, for the hour of His •judging came; and worship the -Maker of •heaven and the land and the sea and the springs of =water.”

Tuolloin eletään nykyisen maailmanajan viimeisiä vuosia. Antikristus on vaatinut ihmisiltä ehdotonta palvontaa itseään kohtaan.

Hänen profeettansa harhauttaa ihmisiä sellaisella Jumalan profeetan Eliaan ihmeellä, jolla hän todistaisi itse Israelin Jumalan olevan kaiken Antikristuksen toiminnan takana 1. Kun_18:24-39 .
” se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden.” (Ilm. 13:13)

Antikristuksen annetaan matkia myös Kristusta kuolleista nousemisessa:
”Se yllyttää maan päällä asuvaiset tekemään sen pedon kuvan, jossa oli miekanhaava ja joka virkosi Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki” (Ilm. 13:14)

Mutta Antikristuksen henki tuottaa kuolemaa toisin kuin Kristuksen Henki, joka tuottaa elämää ja rauhaa.
Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin. (Ilm. 13:15)

Ja tämä kaikki siksi, että Jumala lähettää heille (ihmiskunnalle) väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen. (1. Tess. 2:11)

—

Keskitaivaalla lentävä Jumalan sanansaattaja julistaa julkisesti ihmisiä tunnustamaan ja kunnioittamaan Jumalaa kaiken Luojana:
ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet!

—

Tuo ”Iankaikkinen” evankeliumi on myös eri kuin Pietarin Ympärileikkauksen evankeliumi, joka vaati myös parannusta valtakuntaan menon edellytykseksi.
Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. (Apt. 2:38)

—

Tuo ”iankaikkinen ” evankeliumi ei kuitenkaan ole meitä varten, jotka uskomme. Tänä päivänä voimassa oleva Ympärileikkaamattomuuden evankeliumin, Paavalin evankeliumin, sisältö on aivan toinen:
Sen tähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä (Room. 4:16)
Elämme tänään laimentamattoman Armon aikaa. Emmekä ole enää tuolloin Maan päällä.

—

Tämä Suuren Ahdistuksen ajan evankeliumi kehottaa pelkäämään ja kunnioittamaan Häntä, joka on luonut koko maailmankaikkeuden. Se tullaan kohdistamaan nykyisen maailmanajan viime hetkiä elävälle ihmiskunnalle. Se vaatii palvomaan yksin Häntä, jolla on kaikki tapahtumat hallinnassaan ja joka on kaiken Luoja! Se kehottaa kunnioittamaan yksin Häntä, joka lopulta on kaiken historian takana! Se kehottaa pelkäämään ja kunnioittamaan yksin Häntä, joka lopulta on se, joka on valmistanut pelastuksen koko ihmiskunnalle Kristuksen Jeesuksen kautta!


Antikristuksen henki, joka tänään vahvasti maailmassa vaikuttaa, johtaa ihmiskuntaa palvomaan itseään kaiken yläpuolella. Tässä se vahvasti liittoutuu Jumalan Vastustajan kanssa, ”joka ajattelee sitä mikä ihmisen on, eikä sitä mikä Jumalan on”. Pahuus kuitenkin saavuttaa nykyisen Pahan maailmanajan lopulla täyttymyksensä ja se tulee kohtaamaan Jumalan pelottavan vihan ilmestymisen taivaalta.

Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
sen tähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. (Room. 1:18-21)

Rikas mies ja Lasarus

kirjoittaja



Vertaus rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta on läpi historian vaivannut ihmisiä.  Mitä oikein tämän vertaus -kertomuksen takana on ja mitä Jeesus halusi sillä tuoda esiin?

Ratkaiseva kysymys vastauksen saamiseksi on tämä:
Onko vertauksessa kyse kuvakielisestä kertomuksesta vai kirjaimellisesta kerronnasta?
Sisältyykö tähän vertaukseen kirjaimellinen totuus, ja minkälainen?

Vertaus esiintyy Luukkaan evankeliumin 16. luvussa.

19. Oli rikas mies, joka pukeutui purppuraan ja hienoihin pellavavaatteisiin ja eli joka päivä ilossa loisteliaasti.
20. Mutta eräs köyhä, nimeltä Lasarus, makasi hänen ovensa edessä täynnä paiseita
21. ja halusi ravita itseään niillä muruilla, jotka putosivat rikkaan pöydältä. Ja koiratkin tulivat ja nuolivat hänen paiseitansa.
22. Niin tapahtui, että köyhä kuoli, ja enkelit veivät hänet Aabrahamin helmaan. Ja rikaskin kuoli, ja hänet haudattiin.
23. Ja kun hän nosti silmänsä tuonelassa vaivoissa ollessaan, näki hän kaukana Aabrahamin ja Lasaruksen hänen helmassaan.
24. Ja hän huusi sanoen: ‘Isä Aabraham, armahda minua ja lähetä Lasarus kastamaan sormensa pää veteen ja jäähdyttämään minun kieltäni, sillä minulla on kova tuska tässä liekissä!’
25. Mutta Aabraham sanoi: ‘Poikani, muista, että sinä eläessäsi sait hyväsi, ja Lasarus samoin sai pahaa; mutta nyt hän täällä saa lohdutusta, sinä taas kärsit tuskaa.
26. Ja kaiken tämän lisäksi on meidän välillemme ja teidän vahvistettu suuri juopa, että ne, jotka tahtovat mennä täältä teidän luoksenne, eivät voisi, eivätkä ne, jotka siellä ovat, pääsisi yli meidän luoksemme.’
27. Hän sanoi: ‘Niin minä siis rukoilen sinua, isä, että lähetät hänet isäni taloon
28. – sillä minulla on viisi veljeä – todistamaan heille, etteivät hekin joutuisi tähän vaivan paikkaan’. 29. Mutta Aabraham sanoi: ‘Heillä on Mooses ja profeetat; kuulkoot niitä’.
30. Niin hän sanoi: ‘Ei, isä Aabraham; vaan jos joku kuolleista menisi heidän tykönsä, niin he tekisivät parannuksen’.
31. Mutta Aabraham sanoi hänelle: ‘Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös’.”

—

Ensiksi.

Vertauksella, kreik. parabole, BESIDE-CAST, tarkoitetaan kertomusta, jonka sisään on ikään kuin heitetty sanoma.  Raamatussa sillä esitetään kuvakielellä kerronnallinen viesti jostain hengellisestä totuudesta. Mutta, jos vertauksen kertomuksen ottaa kokonaan kirjaimellisesti, niin se väistämättä johtaa hämmentäviin ja ristiriitaisiin tulkintoihin! Termi ”parabole” esiintyy UT:ssa 40 kertaa, eikä Paavali käytä tätä verhoavaa ilmaisutapaa kertaakaan kirjeissään meille.
”Parabole” oli itämailla kerrontatapa, jolla kuvakielen keinoin kerrottiin ”peittävästi” jokin siihen (vertaukseen) liittyvä totuus tai asiantila.

—

Toiseksi.

On täysin oletettavaa, että juutalaiset kuulijat tunsivat tuon käsitteen ”Aabrahamin helma”, ei kai Jeesus sitä muuten olisi ottanut sitä puhuessaan heille esiin. Tätä käsitystä vahvistavat myös myöhemmät tutkimukset (esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Bosom_of_Abraham ), joissa monet tutkijat ovat päätyneet seuraavaan selitykseen.

Kielikuva “olla Abrahamin helmassa” on johdettu tavasta maata sohvalla pöydän ääressä, joka tapa vallitsi juutalaisten keskuudessa sekä ennen että vielä myös Jeesuksen aikana. (Tätä aterioimiskäytäntöä sovellettiin yhteisaterioinneissa, joissa jokainen vieras nojasi vasempaan kyynärpäähän jättääkseen oikean kätensä vapaaksi, ja kun kaksi tai useampi makasi samalla sohvalla, yhden miehen pää oli lähellä takana makaavan miehen rintaa, ja hän siksi sanottiin “makaamaan toisen helmassa”.)

—

Kolmanneksi. 

Keille Jeesus aikanaan esitti tämän vertauksen?
Fariseuksille! Luuk_16:13-15

Jeesus esitti vertauksensa tuon ajan Israelin eliitille ja sen edustajille!
Hän esitti vertauksensa juuri noille rahanahneille rikkaille, jotka nauttivat oikeuksistaan ja omistuksistaan ja siitä, että he halusivat itseään pidettävän Israelin kansan edustajina Jumalan edessä. Fariseukset ja kirjanoppineet pitivät itseään itseoikeutettuna yläluokkana tulevaan Messiaan Kuningaskuntaan, jota he Kirjoitusten perusteella osasivat odottaa.

—

Neljänneksi.

Kuoleman, Tuonelan (hepr. Sheol; kreik. Hades) tilan raamattu kuvaa monin kohdin ja hyvin selkeästi syväksi, tiedottomaksi unitilaksi, jossa ihminen nukkuu /tästä tarkemmin/. Jeesus nimitti kuolleita nukkuviksi, sellaisessa kuoleman unessa nukkuviksi, joista Jumala kykenee heidät ajallaan herättämään takaisin keholliseen elämään (esim. Lasaruksen kuolleista herättäminen, Joh. 11). Tuonela, jota Kuolema vielä hallitsee, joutuu lopulta luovuttamaan kaikki kuolleensa Kristukselle, kun sen valta vaiheittain ja lopullisesti kukistetaan. Tuonelan tila koskee sekä uskomattomia että uskovia ihmisiä: kaikkia kuolleita ihmisiä, myös Daavid nukkui vielä (ajanlaskumme alussa) siellä (Apt_2:27: Ps. 16:10). Vasta Jeesus oli ja on ensimmäinen kuoleman unesta ylös noussut ihminen 1. Kor_15:20 . Tuonela on kuitenkin Jumalassa ja Hänen hallinnassaan (Ps. 139:8) ja Isä Jumala on antanut avaimet, ihmisten Kuoleman ja Tuonelan kahleista vapauttamiselle, Kristukselle Jeesukselle (Ilm. 1:18)!
Tuonelastahan (tai mistään muustakaan ns. välitilasta) ei tässä vertauksessa siis ollenkaan kirjaimellisesti puhuta!

—

Johtopäätökset.

Kysymyksessä on kuvakielinen vertaus, jonka Jeesus kohdisti silloiselle Israelin uskonnolliselle yläluokalle. Tuo vertauksen ”rikas mies” tarkoitti juuri heitä, jotka ”sitoivat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panivat ne ihmisten hartioille”. Israelin uskonnollinen johto odotti tuolloin VT:n lupausten mukaista voimallista Messiasta, joka toisi heille Maan päälle maailmanajallisen, ”iankaikkisen” Kuningaskunnan ja jonka kuninkaallisiin ja papillisiin oikeuksiin heillä olisi pääsy. Tämä kuitenkin tuolloin peitettiin heiltä. Ensinnäkin Jeesus johdonmukaisesti puhui heille ja muulle kansalle vertauksin, jotta ymmärtämisen peite heidän sydämensä päällä – Jumalan suunnitelman mukaisesti – edelleen pysyisi Matt_13:13-15 . Tässäkin kohtaa Hän oli täydellisen kuuliainen Isänsä tahdolle toteuttaessaan Hänen suunnitelmaansa. Samoin Hän kielsi opetuslapsiaan tuolloin jyrkästi puhumasta julkisesti siitä, että Hän on Messias, koska Hänen tiensä silloin oli Jumalan Karitsan tie Luuk_9:20-22 .

Rikkaan miehen ”eläminen” Tuonelassa on tietenkin kuvaannollista puhetta. Kirjaimellista Tuonelaa se ei voi tarkoittaa, koska Tuonelan tilassa raamatun mukaan nukutaan kaikessa hiljaisuudessa ja tiedottomuuden tilassa Saarn_9:10 . Mutta tuo ”rikkaan miehen” ja ”köyhän Lasaruksen” kuoleminen viittaa tässä siihen, että Jeesus puhuukin tässä tulevasta, tuhatvuotisesta Kuningaskunnastaan. Silloin nuo fariseukset, ylipapit ja kirjanoppineet ovat ehtineet jo kuolla, kun taas hengellisesti köyhät pääsevät ensimmäisen ylösnousemuksen kautta osallisiksi tulevan maailmanajan siunauksista /tästä tarkemmin/. Tähän – tulevaan ylösnousemukseen – Hän viittaa myös vertauksensa viimeisessä jakeessa 31, ts. että nämä vertauksessa kuvatut lupaukset toteutuvat vasta uuden maailmanajan alkaessa, vanhurskasten kuolleista ylösnousemuksen jälkeen.

Tätähän Jeesus myös aikanaan viesti Israelin huoneen ”kadonneille lampaille”, kun Hän julisti:
Autuaita ovat hengellisesti köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta (Matt_5:3) !

Jeesus viittaa vertauksessaan niihin hengellisesti köyhiin, jotka pääsevät nauttimaan tulevassa tuhatvuotisessa Kuningaskunnassa sen siunauksista mm. juhlalallisten yhteisaterioiden muodossa ja Aabrahamin seurassa, “Aabrahamin helmassa”.
Ja minä sanon teille: monet tulevat idästä ja lännestä ja aterioitsevat Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin kanssa taivasten valtakunnassa; (Matt. 8:11)

Ja tätä tulevaa – tuhat vuotta kestävää juhlan yhteyttä – Hän julisti myös oppilailleen:
Ja minä sanon teille: tästedes minä en juo tätä viinipuun antia, ennen kuin sinä päivänä, jona juon sitä uutena teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.”

Tiivistäen ajattelen tämän vertauksen paljastavan sen, miten silloinen Israelin uskonnollinen ja poliittinen johto oli epäonnistunut sille uskotusta tehtävässään syyllistyessään kaikkinaiseen ahneuteen ja köyhien sortamiseen. Heillä ei tule olemaan osuutta tulevassa Taivasten valtakunnasta, jonka Jeesus – saapuessaan kansansa pelastavana Messiaana – tulee aikanaan, nykyisen Maan päälle, perustamaan.

Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun suljette taivasten valtakunnan ihmisiltä! Sillä itse te ette mene sisälle, ettekä salli meneväisten sisälle mennä. (Matt. 23:13)
Sen tähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä. (Matt. 21:43)

Kuninkaallisen papiston ja hallinnon tehtävät tullaan antamaan sille ”piskuiselle laumalle”, niille hengellisesti köyhille israelilaisille, sille “yhdelle kadonnelle lampaalle”, joille ”Isä on nähnyt hyväksi antaa valtakunnan”. He pääsevät tulevaisuudessa nauttimaan “Aabrahamin helmassa” tulevan Taivasten Kuningaskunnan siunauksista.
Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan. (Luuk. 12:32)


WP2Social Auto Publish Powered By : XYZScripts.com

Ota yhteyttä