Uudessa testamentissa on tunnistettavissa ainakin neljä laajaa tuomiota, siis sellaista oikeuskäsittelyä, jossa tuomarina toimii Herra Jeesus ja arvioinnin (syytteet ja ansiot) kohteena ihmiset tai kansakunnat. Näillä tuomioilla on aikajärjestys, samoin tuomiokohteet ja oikeuskäsittelyjen seuraukset vaihtelevat.
—
Ajallisesti kolmas tuomio esitetään Matteuksen evankeliumissa ja se tunnetaan nimellä Kansojen tuomio. Tämän oikeuskäsittely ajoittuu Jeesuksen paluuseen Maan päälle pelastamaan kansansa ahdingon alta. Kyse on siis Israelista ja muista kansoista. Tämä Herran paluu voimassa ja kunniassa /Matt_26:64/ lopettaa kansojen ajan ja siis myös nykyisen Ihmisen Päivän /1. Kor_4:3/; /Tästä tarkemmin/. Tähän paluuseen ja tuomioon päättyy myös tämä nykyinen Paha maailmanaika /Gal_1:4/ sekä ns. Vihan tai Tuomion hallintokausi /1. Tess_5:9/. Tässä oikeuskäsittelyssä Israeliin ystävällisesti ja myötämielisesti suhtautuneet kansat perivät tulevassa tuhatvuotisessa Kuningaskunnassa ”siunauksen tilan”. Israeliin taas vihamielisesti suhtautuneet kansat tuomitaan tulevaksi tuhanneksi vuodeksi ”kirouksen tilaan”.
Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti. /Matt_25:31-33/
Myös Hesekiel ennustaa tämän saman, kansakohtaisen, kansojen tulevan tuomion.
”Sen tähden, Israelin vuoret, kuulkaa Herran Jumalan sana. Näin sanoo Herra Jumala vuorille ja kukkuloille, laaksoille ja purojen uomille, autioille raunioille ja hylätyille kaupungeille. Koska ne ovat joutuneet toisten, ympärillä asuvien kansojen ryöstettäviksi ja pilkattaviksi, sanoo Herra Jumala: Totisesti, vihani koko hehkulla minä puhun noita toisia kansoja ja koko Edomin maata vastaan. Täynnä ilkeää iloa ja halveksuntaa ne ovat riistäneet itselleen minun maani, kaapanneet omakseen sen laitumet. ”Ennusta siis Israelin maasta, sano sen vuorille ja kukkuloille, laaksoille ja purojen uomille: Näin sanoo Herra Jumala: Minä puhun täynnä vihaa ja vimmaa, koska te olette joutuneet muiden kansojen häväistäviksi. Sen tähden sanoo Herra Jumala: Minä kohotan käteni ja vannon, että teidän ympärillänne olevat kansat saavat itse häväistyksen osakseen. (SF92; Hes. 36:4-7)
Hesekiel tässä siis vielä tarkentaa, että rangaistustuomion kohteena ovat paljolti Israelin ympärille sijoittuvat, siihen vihamielisesti suhtautuvat, kansat. Muita tähän kansojen tuomioon liittyviä jakeita ovat esim. Ps. 9:8 ja Ps. 66:7.
—
Neljäs tuomio, jota joskus nimitetään myös ”Viimeiseksi tuomioksi”, on ns. Suuri valkean valtaistuimen tuomio. Tähän oikeuskäsittelyyn herätetään kaikki kuolleet ihmiset. Ne kuolleet – joiden nimet löytyvät Elämän kirjasta – tuomitaan tekojensa mukaan. Ja ne loput kuolleet, joiden nimeä ei Elämän kirjassa esiinny heitetään ”Tuliseen järveen”.
Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan. Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi. Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen. (Ilm. 20:11-15)
Herra Jeesus antaa itse tässä paljastuksessaan Johannekselle selityksen em. kohdan kielikuvalle ”Tulinen järvi”: se tarkoittaa toista kuolemista. Ts. kaikki tässä oikeuskäsittelyssä rangaistustuomion saaneet kuolevat toiseen kertaan.
—
Sitten kun tullaan ajallisesti lähemmäksi tätä päivää, niin päästään toiseen tuomioon. Tästä tuomiosta ovat sekä Vanha testamentti että ns. neljä evankeliumikertomusta täysin vaienneet. Miksi?
Koska tähän toiseen oikeuskäsittelyyn päättyy nykyinen Armon salattu hallintokausi, johon Israelille kansana ei ole annettu mitään erityislupausta tai -oikeutta. Tämä toisen tuomion on ylösnoussut Herra paljastanut ainoastaan Paavalille, joka edelleen välittää sen meille: kansojen uskoville kirjeissään.
Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikään kuin tulen läpi. (1. Kor. 3:10-15)
Paavali puhuu tässä ns. ”palkkiotuomioistuimesta” (kreik. bema), oikeuskäsittelystä, joka on suunnattu kaikkiin nykyisen Armon talouskautena pelastettuihin uskoviin. Ainoastaan Jumalan armon vaikuttamat teot kestävät, kun taas ihmisen lihan tuottamat teot palavat. Tämä tapahtuu Paavalin paljastaman salaisuuden: /1. Kor_15:51-55/ toteuduttua.
—
Entäpä se ensimmäinen tuomio? Se tapahtuu ja on päällä ja toteutuu jatkuvana prosessina jokaisen uskovan kohdalla:
mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi. (1. Kor. 11:32)
(CLV) 1Co 11:32
Yet, being judged~, we are being disciplined~ by the Lord, that we may not be condemned with the world.
Tämä Kristuksessa ja uskovan kohdalla tapahtuva oikeaan ohjaus (kreik. krino) on Jumalan Hengen kautta tapahtuvaa Jumalan kasvatusta ihmisessä, ohjausta, joka valmentaa häntä enemmän ja enemmän Kristuksen ja uuden ihmisen kaltaisuuteen. Toinen em. jakeessa esiintyvä tuomiota kuvaava ilmaus on alkukielessä katakrino, jolla taas viitataan (edellä mainittuun) ns. Suureen valkean valtaistuimen oikeuskäsittelyyn, ns. vertaisoikeudenkäsittelyyn /Room_8:1/.
Kun katsotaan nykyhetkestä tulevaisuuteen, niin tuomiomenettelyiden aikajärjestys näyttää seuraavalta. Kaksi ensimmäistä koskevat meitä, kansojen uskovia, kolmas Israelia ja muita eläviä kansoja nykyisen Pahan maailmanajan päättyessä, ja neljäs – kun nykyinen taivas ja maa hävitetään /Ilm_20:11/ – kaikkia kuoleman unesta herätettyjä.
Kun yleisesti puhutaan ns. ”Viimeisestä tuomiosta”, niin usein tässä sekoitetaan aikaisemmin tapahtuva elossa olevia kansoja koskeva oikeuskäsittely ja myöhemmin tapahtuva (kaikkia kuolleista herätettyjä ihmisiä koskeva) Suuren valkean valtaistuinmen oikeuskäsittely. Lisäksi ilmaisu ”Viimeinen tuomio” – joka ei edes Raamatussa esiinny – luo harhaisen vaikutelman kohtalokkaasta, mustavalkoisesta uhkakuvasta, jossa sinne joutuvat saavat vihdoinkin ja lopullisesti ansionsa mukaan. Tämä tuomioiden sekoittaminen johtuu juuri Israelille annetun Kuningaskunnan evankeliumin ja meille annetun Paavalin evankeliumin yhteen pötköyttämisestä. Johtuu paljolti myös siitä, että kirkkolaitokset ovat ”onnistuneet” sopivasti häivyttämään ajan ja sen etenemisen pois ”virallisista” käännöksistään ja näin ”häivyttämään” tulevat (myös Israelia koskevat) lupaukset.
