Raamatussa on tunnistettavissa neljä joukko-ylösnousemusta. Kaikkien näiden juurena ja alkuna on Jeesuksen nouseminen ensimmäisenä ihmisenä kuolleista. Nämä ylösnousemukset odottavat vielä aikaansa, hetkeä, jolloin ne tulevat Jumalan suunnitelmissa ajankohtaisiksi.
Ylösnousemus tarkoittaa aina kuolleista (so. kuoleman unesta) ylösnousemista, heräämistä ja ylösnousemista uuteen keholliseen elämään.
Ensin kuitenkin lyhyesti sielusta. Raamattu määrittelee ihmisen (ihmis-sielun) luomisen seuraavasti:
Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu. /1. Moos_2:7/
Eli ihmiseen ei tuolloin tullut sielua, vaan ihminen syntyi Jumalan henkäyksen ja maaperäisen kehon synteesinä eläväksi sieluksi. Ihminen tarvitsee elääkseen (niin kuin eläimetkin) siis aineellisen ruumiin.
Mitä sitten tapahtuu Raamatun mukaan kuolemisessa. Päinvastoin kuin edellä. Ihmisen henki palaa Jumalan luo, keho palaa maaperään ja ihmisen ”aistijärjestelmä”, sielu palaa ”Tuonelan” tai tiedottomuuden tilaan. Ihmisestä tulee kuollut sielu. Tuonela (hepr. scheol, kreik. hades), voitaisiin mielestäni kääntää suomeksi nimellä ”Tiedostamattomuus” tai ”Tajuttomuus”, koska Raamatun mukaan se on ihmiselle tiedoton unitila /Saarn_9:10/; /Ps_115:17/; /Jes_38:18/.
Konkordanttinen käännös jäsentää ”hadeksen” morfeemeiksi [UN-PERCEIVED] ja kääntää sen termiksi unseen eli tiedottomuus.
Tämä kaikki edellä siksi, että sielun ja kuoleman käsitteille on tärkeää saada niiden alkuperäiset merkitykset, koska esimerkiksi ihmisen kuollessa hän ei suinkaan ”lennä suoraan taivaaseen” tai siirry ”ajasta ikuisuuteen”, mitkä julistukset tulevat yleisesti papillisissa julistuksissa tuon tuostakin esille. Näin ei suinkaan ole, vaan Raamattu puhuu kuolleista ihmisistä ”poisnukkuneina” (Luuk. 8:52-46; 1. Tess. 4:13).
Yksin Jumalalla on valta ja voima herättää ihminen kuolemanunesta, koska kaikki kuolleet ihmiset nukkuvat Jumalassa ja Jumalalle /Joh_5:21/.
Itse asiassa vallalla olevat ”suoralento-taivaaseen” -”totuudet” noudattavat juuri Vastustajan ”ette te suinkaan kuole” -opetussuunnitelmaa /1. Moos_3:4-5/. Oikeastaan tämänkaltainen opetus vesittää koko ylösnousemuksen, koska se kieltää sen tarpeellisuuden ihmisen ollessa kuoleman jälkeen heti elävänä ja taivaassa. Eikö tällainen opetus ole pohjimmiltaan spiritististä? Mutta Raamattu opettaa kuitenkin selkeästi, että vain yksi on tähän mennessä noussut kuolleista.
Herra Jeesus oli, ja edelleen on, ensimmäinen kuolleista herätetty ja ”taivaaseen otettu” (tai taivaaseen mennyt) ihminen /Apt_1:9/; /Apt_1:10-12/. Hänen jäljessään seuraavat muut vielä edessä päin olevien ylösnousemusten kautta. Tämän vahvistaa myös Paavali, kun hän kirjoittaa noin 20 vuotta Herran ylösnousemuksen jälkeen korinttolaisille /1. Kor_15:6-8/: eivät nuo kuolleet veljet olleet suinkaan ”lentäneet taivaaseen”, vaan odottivat (ja edelleen odottavat) poisnukkuneina edessä päin olevaa ylösnousemistaan /Tästä tarkemmin/.
Ja hän on ruumiin, se on: seurakunnan, pää; hän, joka on alku, esikoinen kuolleista nousseitten joukossa, että hän olisi kaikessa ensimmäinen. (Kol. 1:18)
(CLV) Col 1:18
And He/ is the Head of the body, the ecclesia, Who is •Sovereign, Firstborn from among the dead, that in all He/ may be becoming~ |first,
Kaikilla tulevilla joukko-ylösnousemuksilla on siis juurensa ja syynsä Jeesuksen ylösnousemuksessa ensimmäisenä uutena ihmisenä, ensimmäisenä uuden ihmissuvun edustajana. Näin, jotta Hän voi tulla kaikessa ensimmäiseksi.
Ensimmäineni ylösnousemus tulee esille seuraavasta raamatunkohdasta
Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennen kuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. (Ilm. 20:5)
(CLV) Re 20:5
(The rest of the dead do not live until the thousand years should be |finished.) This is the former •resurrection.
Alkutekstissä sanan ”ensimmäinen” takaa löytyy vanhan kreikan termi protos, minkä Konkordanttinen käännös kääntää ilmaisulla ”edeltävä”. Tämä käännös linjautuukin mielestäni paremmin Joh. 5:28-29 kohtaan, jossa Jeesus tuo esiin elämän ylösnousemuksen ja myöhemmän (kaikkia koskevan) tuomion ylösnousemuksen.
—
Ensimmäinen ylösnousemus toteutuu ainoastaan Israelin pyhille.
Kirjoitukset (tässä Vanha testamentti) on annettu juutalaisille, heitä koskevat kaikki profeettojen lupaukset ja kaikki myös Uuden testamentin puolella esiintyvä ei-Paavalillinen opetus (eli kansojen uskoville kohdistunut ilmoitus): isät ovat heistä, temppelipalvelukset ovat heitä varten.
ovat israelilaisia: heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset; heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen! (Room 9:4-5)
Ja Kristuskin oli lihan puolesta heistä ja oli lähetetty aikanaan ainoastaan Israelin keskuuteen.
Hän vastasi ja sanoi: ”Minua ei ole lähetetty muitten kuin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö”. (Matt. 15:24)
Jeesus käytti lihansa päivinä ensimmäisestä ylösnousemuksesta myös nimityksiä elämän ylösnousemus ja vanhurskasten ylösnousemus.
Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen. (Joh. 5:28-29)
niin sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi maksaa sinulle; sillä sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa.” Tämän kuullessaan eräs pöytäkumppaneista sanoi hänelle: ”Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa!” (Luuk. 14:14-15)
Ensimmäinen ylösnousemus ei koske kansojen valittuja, vaan on kohdennettu ainoastaan Israelin uskoville.
Kansojen valittuja koskeva ylösnousemus paljastetaan (Israelin määräaikaisen hyllyttämisen jälkeen) kansojen opettajalle, Paavalille, ylösnousseen Herran Jeesuksen toimesta.
—
Ensimmäinen ylösnousemus tarkoittaa kuolleiden (”haudassa makaavien”) Israelin vanhurskasten ruumiillista ylösnousemista kuoleman unesta nykyisen Maan päälle 1000-vuotisen Kuningaskunnan alussa.
Enteenä tästä tulevasta vanhurskasten ylösnousemuksesta voitaneen pitää tapahtumasarjaa, joka alkoi välittömästi Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemisen jälkeen. Tuolloinhan oli Israelille luvattu Kuningaskunta tullut lähelle ja tulevat maailmanajan voimat: ihmeet ja merkit alkoivat tulla esiin. Ja juuri tuhatvuotisen Kuningaskunnan toteutuessahan tapahtuu Israelin pyhien ylösnousemus – ensimmäinen ylösnousemus.
Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, ja maa järisi, ja kalliot halkesivat, ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monelle. (Matt. 27:51-53)
Ensimmäisestä ylösnousemisesta osalliset Israelin pyhät saavat siis hallita Kristuksen kanssa nykyisen Maan päällä tuhannen vuoden (”iankaikkisuuden”) ajan. Muut kuolleet saavat vielä tuolloin jatkaa kuoleman unessa nukkumistaan. Ensimmäinen ylösnousemus tapahtuu heti ns. Kansojen tuomion /Matt_25:31-33/ jälkeen tuhatvuotisen Kuningaskunnan aloittaessa Israelin Messiaan johdolla maailmanhallinnon.
Ensimmäinen ylösnousemus koskee yksistään Israelin pyhiä. Siksipä se on tullut heille ilmoituksena VT:n profeettojen, lihaksi tulleen Jeesuksen ja Johanneksen Herralta saadun ilmestyksen kautta.
Kansojen apostolille on ylösnoussut Herra taas erikseen paljastanut (ilmestyksen kautta) pakanakansojen uskovia koskevan ylösnousemuksen, joka kohdistuu Maan ulkopuoliselle alueelle, tästä lisää myöhemmin.
—
Ensimmäinen ylösnousemus tapahtuu ns. Vihan hallintokauden lopussa Herran Jeesuksen palatessa lupauksensa mukaan Maan päälle ja perustaessa Israelille sille luvatun Kuningaskunnan.
Tällöin myös Jeesuksen antamat lupaukset Israelin pyhille heidän hallinnollisista ja uskonnollisista viroistaan toteutuvat. Tämä tapahtuu siis seuraavan maailmankauden (kreik. aion) alussa Herran Jeesuksen perustaessa Israelille Jumalan sille lupaaman ”ikuisen” (tässä tuhat vuotta kestävän) Kuningaskunnan nykyisen Maan päälle. Tähän joukkoon kuuluvat myös Vihan hallinnon eli Israelin suuren ahdistuksen aikana uskonsa tähden teloitetut ihmiset.
Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta. (Ilm. 20:4)
Kaikki muut siihen asti kuolleena nukkuvat ihmiset jäävät vielä ”hautoihinsa” odottamaan tulevaa tilinpäätöstapahtumaansa: Suuren valkean valtaistuimen oikeudenkäsittelyä (”tuomion ylösnousemusta”), mikä tapahtuu tuhatvuotisen Kuningaskunnan jälkeen, tästä lisää myöhemmin.
Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennen kuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. Autuas ja pyhä on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, (Ilm. 20:5-6)
Johannes sai näyssään – Jumalan suunnitelman paljastuksena – nähdä (tuhatvuotisen Kuningaskunnan jälkeisen) uuden Maan päälle. Johanneksen annettiin nähdä kuitenkin ainoastaan uuden Maan päälle (koska Israelin lupaukset ovat aina kansallisia ja maanpäällisiä). Paavalille Herra taas paljasti uuden, meitä kansojen uskovia koskevan, (kolmannen) taivaan /tästä tarkemmin/.
Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta. Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennen kuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. (Ilm. 20: 4-5)
Ja kaikkien muiden kuolleiden ns. tuomion ylösnousemus – se Joh. 5:n mukaan jälkimmäinen – tapahtuu siis sitten, kun nuo tuhat vuotta ovat kuluneet: Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennen kuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet.
Kirkkolaitokset, jotka ovat omineet itselleen Israelille luvatun papillisen vallankäytön, vaikenevat näistä asioista miltei tyystin. Ne ovat ottaneet itselleen ns. ”hengellisen Israelin” roolin ja välimiesaseman Jumalan ja ihmisten välille. Ne eivät kuitenkaan tuo systemaattisesti esille opetuksissaan Israelin kansan ainoalaatuisuutta Jumalan valittuna kansana. Vaikenemalla tästä ne myös osallistuvat antisemitistisen hengen levittämiseen maailmalla. Kirkkolaitokset ovat pötköyttäneet Kuningaskunnan evankeliumin ja Paavalin evankeliumin ihmisissä ristiriitoja ja hämmennystä herättäväksi julistukseksi. Mutta tämähän ei tule ajan myötä menestymään eikä se voi saada kaikilta osiltaan Jumalalta siunausta.
Kunnioitetaan sitä, mitä Israelille on luvattu ja arvostetaan sitä mitä meille on osoitettu ja luvattu!
Ensimmäiseen, vanhurskasten ja elämän ylösnousemukseen laittaa uskova Israel toivonsa. Odotus koskee nykyisen Maan päälle luvattua siunauksen aikaa, jolloin myös muut kansakunnat saavat kokea ennen näkemätöntä siunausta Israelin kautta ja tässä toteutuu myös Paavalin antama ennustus kansastaan: ” Mutta jos heidän lankeemuksensa on maailmalle rikkaudeksi ja heidän vajautensa pakanoille rikkaudeksi, kuinka paljoa enemmän heidän täyteytensä!” /Room_11:12/. Apostoli Paavali kuitenkin kirjoittaa, että meillä (toisin kuin Israelilla) ”on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi” /Fil_3.20-21/.
Ja tämähän tapahtuu ennen Israelin uskovia koskevaa ensimmäistä ylösnousemusta /Ef_1:12/.
p.s.
Luterilainen tulkinta näyttää kuitenkin aivan toisenlaiselta. Sen mukaan mitään tuollaista aikaa ei tule, vaan tuhatvuotinen valtakunta on menossa nyt: Kristus hallitsee omiensa kanssa taivaasta käsin ja Saatana on sidottu eikä kykene murskaamaan Kirkkoa. Vasta lopun aikana hänet päästetään irti – mutta silloin loppu onkin jo käsillä. ks.
https://www.sley.fi/toiminta/raamattu-tutuksi/raamattuluennot/tuhatvuotinen-valtakunta/
Tämän on korvausteologinen tulkinta, jonka mukaan kirkko on korvannut Israelin, ja ominut Ilmestyskirjan tuhatvuotisen valtakunnan kuvaannollisesti itselleen samoin kuin sen, että Paha on tänä päivän sidottuna?! Eipä kyllä juurikaan siltä näytä!
Edelleen luterilaisen tulkinnan mukaan
Viimeinen tuomio tapahtuu välittömästi sen jälkeen, kun Kristus tulee takaisin näkyvällä tavalla (Matt. 16:22, 25:31): Hän on ”kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita” (Nikean-Konstantinopolin uskontunnustus). ks.
https://www.luterilainen.net/viimeinen-tuomio/
Tämähän tarkoittaisi sitä, että kun Jeesus tämän aikanaan juutalaisille veljilleen /Matt_15:24/ ennusti: miten Hän tulee takaisin pelastamaan kansansa suuren ahdingon alta ja antamaan sille luvatun maanpäällisen Kuningaskunnan, olikin pelkkää kuvaannollista jutustelua. Tämän pohjalta kirkko nostaa itsensä Jumalan ilmoitetun sanan yläpuolelle ja varastaa itselleen sen lupauksen, jonka Jumala on kohdistanut valitsemalleen kansalle. ”Viimeisen tuomion” ilmaisulla (joka tyystin puuttuu Kirjoituksista) on kirkko myös katkaissut näkökykynsä (samalla kuin häivyttänyt käännöksissään ajan ja sen etenemisen) tuleviin Herran ja Jumalan Päiviin. Voi tätä ylpeyttä, voi tätä pöyhkeyttä!
