Artikkelit

Se Hänen tahtonsa salaisuus

kirjoittaja

 

Kun Raamattu puhuu tietystä Jumalan tahdon salaisuudesta, niin tämä antaa ymmärtää, että Jumalalla on vielä Hänen tahtoaan koskeva salaisuus, jonka hän tahtoo meille paljastaa. Tällä annetaan ymmärtää myös sellainen tosiasia, että tuo mysteeri on ollut pitkään kätkettynä Hänessä ja on jäänyt odottamaan sopivaa aikaa sen paljastamiselle.

Tämä Hänen tahtonsa salaisuus paljastetaan vasta 60-luvulla Paavalin välittämän Efesolaisryhmän kirjeiden kautta. Tämän salaisuuden paljastaminen lyö kerralla laudalta kaikki siihen mennessä Raamatussa ennustetut lupaukset, joiden keskiössä on Israeliin kohdistuvat maanpäälliset lupaukset Jumalan valittuna kansana. Tämän mysteerin aukeaminen paljastaa meille ylivertaisen, kaikkivaltiaan ja rakastavan Jumalan päämäärän kaikkia ihmisisä ja koko luomakuntaa kohtaan.

 

—

Mutta ensin.
Mihin Jumala ja Hänen toimintaansa tahdotaan tänään ohjata?
Miksi Jumalan sanan tunteminen näyttää koko ajan hiipuvan?
Miksi ihmeet, merkit, joukkoesiintymiset ja yleensäkin joukkokäyttäytymiset näyttävä yleistyvän?
Miksi rahankeruu ns. kristilliselle toiminnalle näyttää koko ajan kasvavan?

Odotetaan ns. herätystä, jolla viitataan yleensä Apostolientekojen alussa kuvattuihin ns. alkuseurakunnan tapahtumiin ja niiden kautta saatavaan kansalliseen heräämiseen. Halutaan käännyttää kuitenkin meidän kansamme, mutta mihin tällöin unohdetaan Israel, ja sille luvattu kansallinen herääminen?
Halutaan käännyttää ihmisiä ottamaan vastaan syntien anteeksiantaminen pelastumiseen, mutta kun se ei vaan onnistu pelkän sanan julistamisen kautta, vaan se vaatii Jumalan lahjoittamaa uskoa Pyhän Hengen kautta?
Halutaan pelastaa ihmiset ns. ”ikuiselta kadotukselta”, koska vain uskon kautta on pelastuminen mahdollista. Mutta eikö tämä vain johda ihmislähtöisiin uskonnollisiin ponnisteluihin, joilla yritetään pelastaa ihmiset pienelle Jumalalle suuren Saatana käsistä ja pelastaa tuolta hirvittävältä kohtalolta?
Pidetään suuria mediatapahtumia, joista odotetaan maailmanlaajuisen herätyksen alkamista. Tuodaan parantuneita esiin tv-lähetyksissä, vaikka itse Jeesus maanpäällä eläessään usein kielsi parantuneita mainostamasta asiastaan ulos päin (Mark. 5:43; 7:36).

Mutta onko tässä kaikessa kuitenkin lopulta kysymys ihmisuskovaisuudesta; onko lopulta kysymys epäuskosta: epäluottamuksesta siihen mitä Jumala voi?
Onko kuitenkin paljolti kyse siitä, että Raamatun ilmoitusta meille ei tunneta, vaan kärsimättömästi halutaan ”auttaa” Jumalaa puuttumaan asioihin, joihin Hänellä ei itsellään näytä olevan ymmärrystä puuttua.

—

Sopiva aika yo. suuren otsakkeen salaisuuden paljastukselle oli ajankohta, jolloin oli siirrytty nykyiselle Jumalan armon salatulle hallintokaudelle. Siirrytty nykyiselle talouskaudelle, jolloin Israelilla ei ole erityisasemaa muihin kansoihin nähden. Efesolaiskirjeen alussa Paavali välittää meille (nykyisen Kristuksen seurakuntaruumiin jäsenille) tämän salaisuuden paljastuksen tiedoksi:


tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, (Ef. 1:9)

making known to us the secret of His •will (CLV)

 

Tämä Jumalan tahdon salaisuuden paljastamiseen johdatteleva lause kertoo selkeästi, että tämä (60-luvun alkuun asti) Jumalassa kätkettynä oleva salaisuus paljastetaan seuraavien jakeiden aikana.
Edelleen jakeessa puhutaan tietystä: siitä (kreik. ho), joka demonstratiivipronomini viittaa nimenomaan tiettyyn, edellä ilmoitettavaan valtavaan lupaukseen.

 

että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä (Ef. 1:9)

in accord with His •delight, which He purposed~ in Him (CLV)

 

Tässä ei alkuteksti puhu suinkaan ”päätöksestä”, vaan termi käännössanan ”delight” takana on vanhan kreikan eudokia, mikä tarkoittaa ”hyväntahtoisuutta” tai ”mieltymystä hyvään”. Eli tekstikohta kertoo siitä, miten edellä esitettävä valtava totuus perustuu Jumalan itsensä hyväntahtoisuuteen ja tarkoitukseen, jonka Hän aikoo Kristuksessa Jeesuksessa toteuttaa seuraavien maailmankausien ”iankaikkisuuksien” aikana. Siis riippumatta siitä miten moninaisissa näkökentissä ja asioissa kristityt tänä päivänä askartelevat.

 

siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, – oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä. (Ef. 1:10)

to have an administration of the complement of the eras, to head~ up •all in the Christ—both •that in the heavens and •that on the earth— (CLV)

 

Näin tulee Kristuksen sovitustyön vaikuttavuus lopulta kattamaan kaiken: kaikki ihmiset ja koko maailmankaikkeuden. Näin Jumala suuressa rakkaudessaan tulee tulevien (täyttymyksen) maailmankausien aikana viemään suunnitelmansa siihen maalin, jonka Hän on itsessään päättänyt toteuttaa Kristuksen Jeesuksen kautta.

 

Maan ylitsevaltius on annettu Israelin kansalle profeettojen mukaan. Taivaallisten ylitsevaltius on seurakunnan osuus: seurakunnan, joka on Hänen ruumiinsa. Näiden kahden välillä koko maailmankaikkeus saatetaan Kristuksen hallintoon. Näin ollen Hänen ruumiinsa on pleroma eli täydennys, joka täyttää sen puutteen, jonka maan vapautus jättäisi vielä taivaallisiin maailmoihin /Ef_1:22-23/. Sen tehtävänä on täyttää Jumalan tarkoitus koko maailmankaikkeudelle, josta tarkoituksesta Hän pystyy toteuttamaan vain osan kansansa Israelin kautta.

 

Sillä Jumala on sulkenut kaikki tottelemattomuuteen, että hän kaikkia armahtaisi.
Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat hänen tuomionsa ja käsittämättömät hänen tiensä!
Sillä kuka on tuntenut Herran mielen? Tai kuka on ollut hänen neuvonantajansa?
Tai kuka on ensin antanut hänelle jotakin, joka olisi tälle korvattava?
Sillä hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on kaikki; hänelle kunnia iankaikkisesti! Amen.
(Room. 11:32-36)

 

Rukoillaan ja anotaan Herramme Jeesuksen Kristuksen Isältä ja Jumalalta hengellistä viisautta ja ilmestystä, jotta nämä valtavat taivaalliset siunaukset saisivat avautua meille tietoisiksi todellisuuksiksi ja odotuksiksi /Ef_1:17-18/!

 

Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu

kirjoittaja

 

 

Israelin sota tänään on sotaa lihaa ja verta vastaan ​​Maan päällä. Israelin lupaukset liittyvät tulevaan maailmanhallintoon ja siksi Saatana joukkoinen kiihottaa maailman kansoja nousemaan sitä vastaan. Tästä on siis oikeuden mukaisuus kaukana, mutta näin Jumala kuitenkin valmistelee tänään omaisuuskansaansa ottamaan Hänet vastaan: Hänet, jonka ovat ristiinnaulinneet /Sak_12:9-10/.

Meidän sotamme ovat puolestaan pahoja henkiolentoja vastaan ​​taivaallisissa maailmoissa. Meidän tulisi aina muistaa, että meitä vastustavat ovat vain hengellisten voimien käyttämiä välikäsiä, ja kohdella heitä sen mukaisesti. Meidän tehtävämme ei ole painia veren ja lihan kanssa /1. Tim_2:1-4/, vaan meidän on katsottava ihmisvälineen tuolle puolen kohti todellista vastustajaa henkimaailmassa. Aineelliset aseet ovat meidän tapauksessamme hyödyttömiä. Suhtautumisemme ihmisiin tulisi olla puhtainta sovintoa, ei riitaa /Ef_ 6:15/.

 

Vasta 60-luvun alussa Paavali paljastaa nykyisen Armon talouskauden valittujen todelliset viholliset: viholliset, jotka tänään vielä miehittävät meille luvattuja taivaallisia, ulkoavaruuden alueita. Tämä opetus on uusi ja sen voimassaolo ajoittuu nykyiselle salatulle hallintokaudelle. Eikä tässä enää olekaan kysymys meidän vaelluksestamme tai käyttäytymisestämme kristittyinä, nämä opetukset tuodaan monin kohdin esiin apostolin aiemmissa kirjeissä.

Ei, vaan siitä

miten me pysymme tänään pystyssä ja lujina luottaen niihin lupauksiin  taivaallisista alueista ja siunauksista, mitkä meille on tämän Efesolaiskirjeen alussa luvattu: lupauksia jako-osuuksiin, joita alueita tänään Vihollinen vielä miehittää.

 

Otsakkeen kehotusta edeltää välittömästi sellainen totuus ja todellisuus, joka alkoi siis 60-luvun alussa ja on edelleen voimassa nykyisenä salatulla Armon hallintokaudella. Suomalainen käännös ”lopuksi” (Ef. 6:10) antaa vaikutelman siitä, että Paavali vetäisi tässä vain kirjeensä lopuksi tällaisen ”vanhan” totuuden.

 

6:10 Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.

alkukieleen on kirjoitettuna thou loipou [Strong G3063]. Ilmaisu tarkoittaa tarkalleen tästä lähtien tai tästedes, eikä suinkaan kirjeen ”lopetukseksi” tai ”päätökseksi”, kuten suomenkielinen käännös antaa ymmärtää (Zodihiatesin The Complete Word Study Dictionary, lyh. ZCWSD). Paavali välittää meille nykyistä vihollisuuttamme koskevan totuuden, joka tästä lähtien, tästedes (siis Efesolaiskierokirjeen julkaisemisesta lähtien) sisältyy Ympärileikkaamattomuuden evankeliumiin. Ts. 60-luvun alusta alkaen on tämä siunaava totuus ollut voimassa nykyisellä Jumalan Armon ja salatulla hallintokaudella eläville uskoville!
Siis.
6:10 Tästedes, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.

 

—

Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet. (Ef. 6:11)

Put on the panoply of  •God, to enable~ you to stand up to the stratagems of the Adversary, (CLV)

Alkutekstin ”pukekaa” tai ”put on” takaa löytyy vanhan kreikan endusasthe, joka ns. middle-luokkaisena verbinä tarkoittaa myös uskovan itsensä aktiivista osallistumista taisteluvarustuksensa ylläpitoon. Käännössanojen ”juonet” ja ”stratagems” takaa löytyy alkutekstistä methodeía; mikä tarkoittaa järjestelmällisesti suoritettavia menettelyjä. Menetelmiä, järjestelmällisten ja teknisten menettelyjen noudattamista tai toteuttamista jonkin asian käsittelyssä; tässä uskovan hengellisen elämän horjuttamisesa pois niistä todellisuuksista, joita hänelle tässä Efesolaiskirjeen alussa (Ef. 1:3-14) paljastetaan; tarkemmin /Ef_1:1-5/; /Ef_1:6-14/.

 

—

Sitten Paavali tuo esiin sen suojavarustuksen, jolla uskova voi Kristuksen Hengen vahvistamana mielensä alueella lujittua pysymään/seisomaan siinä hengellisessä todellisuudessa ja asemassa, joka hänellä on taivaallisissa Kristuksessa Jeesuksessa tänään totta ja voimassa.

 

  1. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä,

kreik. perizosamenoi, Strong G4024, being girded about. Tässä Apostoli viittaa siihen totuuden sanaan, joka on meille todellista ja voimassa tänä päivänä. Kyse on Ympärileikkaamattomuuden evankeliumista ja sen nauttimista uskonelämän varannoksi /2. Tim_2:15/. Tässäkin on alkutekstin kehotteessa middle -pääluokka, eli myös uskovan tulee olla tässä itse mukana so. kasvamassa tällä talouskaudella voimassa olevaan totuuden sanaan.

 

ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,

Ja tämän tiedostaminen, että olemme joka hetki täysin kelvollisia Kristuksessa, vanhurskautettuina ja vapaaksi julistettuina /Room_3:28/;  /Ef_4:22-24/. Vapautettuna elämään Jumalan lapsen vapaudessa. Tämäkin valtava totuus löytyy yksiomaan Paavalin evankeliumista: pelkän uskon kautta vanhurskauttaminen.

 

  1. ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.

Tämä ”Eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa” -totuus ja kehotus liittyy olennaisesti nykyisen talouskauden käyttäytymismalliin. Ei käännyttämään ulkopuolella olevia /Ef_3:9-10//, vaan rakentumaan Kristuksen ruumiissa sen jäsenenä sillä paikalla, jonka Isä Jumala on määrännyt sekä tulevia taivaallisia tehtäviä varten. Ei nousta esivaltoja vastaan, vaan päinvastoin rukoilla niiden puolesta /1. Tim_2:1-4/.

 

  1. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,

with all taking up the large shield of faith, by which you will be able to extinguish all the fiery arrows of the wicked one.

Ja näitä kaikkia edellä olevia todellisuuksia ja siunauksia vastaan Vastustaja tietenkin hyökkää yrittäen meitä horjuttaa niistä taivaallisista lupauksista, jotka koskevat Kristuksen ruumiin jäseniä. Koskapa usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan puheen kautta, niin Paavalin evankeliumin sisältyvän totuuden sanan kautta saamme suojan noihin Saatanan horjuttamisyrityksiin, kuten ”ei kai tämä tällainen voi olla totta. koskapa suuri osa kristityistä näyttää uskovan asioista toisella tavalla”. Ei katsota ihmismääriin, vaan luotetaan yksin siihen, mitä meitä varten on kirjoitettu!

 

  1. ja ottakaa vastaan pelastuksen kypärä ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.

Kun koko Efesolaiskirjeen sisällöstä on saatu vakuuttautua, me saamme (emme ota) pelastuksen kypärän. Ja sitten meille uskotaan hengen miekka – jumalallinen manifestaus ja puhe. Meillä ei ole mitään hyökkäävää voimaa paitsi Jumalan nimenomainen hengellinen julistus, jonka pahuuden henkivallat näkee ja kokee.

 

 

Ja miten?
Miten tämä tehdään?

  1. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;

During every prayer and petition be praying on every occasion (in spirit being vigilant also for it with eall perseverance and petition concerning all the saints, (CLV)

 

”joka aika” tai ”on every occasion” ei suinkaan tarkoita kokoaikaista, jatkuvaa rukoilemista ja anomista, vaan sopivan hetken (kreik. kairos) ja hetkien mukaisti.

Uskovalla on hyvä olla päivittäin tällaisia sopivia hetkiä, jolloin hän kääntyy Jumalan puoleen kaikella rukouksella ja anomisella. Kiittää näistä Efesolaiskirjeen lupaamista taivaallisista siunauksista ja sen kuvaamasta koko Jumalan taisteluvarustuksesta, jonka saamme Kristuksessa Jeesuksessa omistaa ja jonka turvin voimme lujittuen seistä ja pysyä pystyssäpäin.  Kun Efesolaisryhmän valtava sisältö saa avautua uskon elämämme todellisuudeksi, niin myös mielemme (pelastuksen kypärä) kiinnittyy näihin ylimaallisiin lupauksiin ja Jumalan Hengen miekka voin näkyä ja toimia voimallisena puheena myös noita taivaallisia vihollisiamme vastaan. Pahat henkivallat miehittävät vielä noita taivaallisia alueita, mutta ne tietävät menettämänsä ne pian Kristuksen ruumiille ja yrittävät palavin ja hämmennystä aikaansaavin nuolin peittää valittujen mielistä tätä todellisuutta. Mutta itse Jumala on antanut meille varman pelastuksen kypärän ja omalla Hengen miekalla Hän nyt itse sotii puolestamme. Ja tämän edessä pimeyden vallat vapisevat.

 

 

Teidätkin on kuoletettu laista

kirjoittaja

 

 

Mitenkä niin: kuoletettu laista?
Mistä laista meidät sitten on kuoletettu?
Olemmeko tulleet laittomiksi vai onko uusi laki tullut tilalle?
Mitä Paavali tahtoo tässä kohdin meille oikein opettaa?

 

Paavali näyttää tässä viittaavaan Mooseksen lakiin (”minä puhun lain tunteville”) eli Tooraan.  Toorassa viitataan viiteen Mooseksen kirjaan, jotka Jumala antoi Vanhassa testamentissa kansalleen ilmaisemaan tahtonsa. Se sisälsi paitsi vaatimuksia niin myös opastusta elämiseen.
Jeesus täytti kuitenkin kaikki nuo lain vaatimukset ja korosti sen täydellistä tarkoitusta /Matt_5:28/ aina sydämen tasolle saakka.
Uusi – Mooseksen Lain korvaava – laki, joka pitää sisällään myös Mooseksen lain ja profeetat – on rakkauden kaksoiskäsky /Matt_22:37-40/. Tämä Jumalan mielen mukaiseen elämiseen kehottava laki ei pidä sisällään enää vaatimuksia, vaan kehotusta ainoastaan rakastamaan Jumalaa, lähimmäistä ja itseään /Room_13:8-10/.

 

Niin, veljeni, teidätkin on kuoletettu laista Kristuksen ruumiin kautta, tullaksenne toisen omiksi, hänen, joka on kuolleista herätetty, että me kantaisimme hedelmää Jumalalle. (Room. 7:4)

So that, my brethren, you also were put to death to the law through the body of •Christ, for you •to become Another’s, •Who is roused from among the dead, that we should be bearing fruit to •God (CLV)

 

Teidätkin

Paavali viittaa siis meihin, nykyisen Armon talouskauden uskoviin, joille tämä kirje on osoitettu opetukseksi.

 

—

Teidätkin on kuoletettu

Kuoletettu (kreik. thanatoo, Strong G2289) tarkoittaa tuomita kuolemaan, surmauttaa, pahoille haluille kuolettamista, kuolemaan luovuttamista (The Complete Word Study Dictionary: New Testament). Verbi esiintyy alkutekstissä aoristina, tapahtuneena tosiasiana.
Jeesus Kristus on kantanut meidän vanhan ihmisemme, synnin ruumiimme /Room_6:6/, kuoleman ruumiimme /Room_7:24/: tämän jota tänään kannamme mukanamme, ristin häpeäkuolemaan. Tämä tapahtui 2000 vuotta sitten ja on tänään täyttä totta joka hetki Kristuksessa Jeesuksessa.

 

—

Ja myös herätetty

Emmekä ainoastaan kuolleet Hänen mukanaan, vaan myös herätetty hänen kanssaan /Ef_2:6/!

Tämä antaa meille – joilla on Kristuksen Henki – täyden oikeuden ja suorituskyvyn pyhitykseen: Kristuksen mielen mukaiseen kasvuun. Saamme elää kuolemanunesta herätettyinä ja siis tietoisina uudesta elämästämme Hänessä.
Tämä tapahtui 2000 vuotta sitten ja on tänään täyttä totta joka hetki Kristuksessa Jeesuksessa.

—

Tullaksemme toisen omiksi

Tätä nykyistä suhdetta ylösnousseeseen Kristukseen Paavali vertaa miehen ja naisen väliseen avioliittoon, siis aviomieheen ja aviovaimoon /Room_7:1/.
Aadamin (miehen) kautta olemme sidottu elämään kuolevaisuuden kanssa /1. Moos_2:16-17/.

Niin kuin Eeva ja hänen miehensä Aadam luotiin yhdeksi lihaksi /1. Moos_2:24/, niin myös uskova on tänään luotu yhdeksi Hengeksi Kristuksen kanssa.
Hänen ei tarvitse enää elää missään laillisessa ja sitovassa

liitossa vanhan ihmisensä kautta. Miten kuollut voi esittää Lain mukaisia vaatimuksia?
Ei mitenkään.
Miten kuolleeseen lihaan pitäisi suhtautua?
Ei mitenkään.

Fokuksen tulee olla meillä nyt uudessa liitossa, johon Elämän Hengen laki Kristuksessa on meidät siirtänyt /Room_8:2/. Tätä Paavalikin mielestäni tarkoitti, kun hän totesi, ”että yhden minä teen: unohtaen sen mikä on takana päin (minun vanha ihmiseni Hänen kuolemassaan) ja kurottautuen sitä koti, mikä on edessäpäin (eläen ja kasvaen uutena ihmisenä Kristuksessa Jeesuksessa)”; Fil: 3:13.
Tämä on totta ja todellista tänään Hänessä.
Tämä on uskon Tie.

 

Aadamin lihallinen tie johtaa kuolemaan.
Toisen Aadamin, Kristuksen, tie taas johtaa elämään ja rauhaan /Room_5:14/; /1. Kor_15:45/; /1. Kor_15:47/.
Uskon tiellä voimme tänään – Jumalan armon hallintokaudella – ojentautua uuden Lain: Elämän Hengen lain mukaiseen elämään.
Meille on tänään Kristuksessa luvattu kapasiteetti viedä kuolemaan (surmauttamaan ja heikentämään) nykyisen vanhan ihmisemme jäseniä (taipumuksia), antaa niille kuoliniskuja /Tästä tarkemmin/.
Meille on myös annettu – edelleen nykyisen Armon talouskauden toimintaperiaatteiden mukaisesti – kyvykkyys pukeutua Kristuksen piirteisiin /Room_8:11/. Kristuksen Hengessä ja mielemme alueella tämä on totta ja todellisuutta tänä päivänä /Room_8:13/. Näin ihmeellinen on Jumalan Henki uskovassa: sillä on kyky elävöittää jo tätä nykyistä kuoleman alaista ruumista
Tämä on pyhityksen prosessin tie. Tätä kautta saamme kasvaa Hänen omikseen ja kasvamaan hedelmää Jumalalle.
Tämä sisäinen kasvu tapahtuu tänään uskovan elämässä Kristuksessa koko hänen maanpäällisen elämänsä ajan.

—

Ja kaikki tämä rukoillen ja anoen Hengessä ja totuudessa.

 

p.s.

Kristus syrjäyttää meissä, jotka saamme uskoa, vanhaa ihmistä: Aadamia. Tämä nykyisen elinaikamme kestävä muutosprosessi valmistaa meissä kelpoisuutta niihin taivaallisiin tehtäviin, jotka meitä odottavat. Tämä on nykyisen talouskauden uskovien etu- ja esikoisosuus, joka tulee lopulta saavuttamaan koko ihmiskunnan.

Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,
mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan;
sitten tulee täyttymys (telos), kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman.
Sillä hänen pitää hallitseman ”siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle”.
Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.
Sillä: ”kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle”. Mutta kun hän sanoo: ”kaikki on alistettu”, niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa.
Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa. (1. Kor. 15:22-28)

 

 

Hengen taipumus vs. lihan taipumus

kirjoittaja

 

Mistä ihmeen taipuvuudesta tai taipuvaisuudesta on tässä kysymys?
Onko Hengellä olemassa jokin taipuvuus ja herkkyys johonkin käyttäytymiseen?
Onko lihallakin olemassa taipuvaisuutta ja määräytyvyyttä jonkin suuntaiseen toiminnallisuuteen?

Kyllä on.
Molemmilla sekä Hengellä että lihalla näyttää olevan luontainen taipumus ja suuntaus vaikuttaa tietynlaiseen käyttäytymiseen.

Raamattu antaa ymmärtää, että Hengellä on taipumus ja että myös lihalla on taipumus. Nämä asiat ilmoitetaan vielä suhteessa toisiinsa siten, että Hengen taipumus mukauttaa elämään ja rauhaan ja sitten myös sen, että lihan taipumus suuntautuu kuolevaisuuteen, siis rappeutumiseen ja lopulta kuolemaan.
Lisäksi Raamattu toteaa niiden toimivan – suhteessa Jumalan tahtoon – vastakkaisesti toisiinsa nähden.

Roomalaiskirjeen 8:5-6 jakeet ovat jakeet ovat tässä:

Sf38:
Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli, mutta niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen mieli.
Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä ja rauha;
CLV:
For •those who |are in accord with flesh are |disposed to •that which is of the flesh, yet •those who are in accord with spirit to •that which is of the spirit.
For the disposition of the flesh is death, yet the disposition of the spirit is life and peace

 

1—

Kyseessä ei kuitenkaan ole tässä tekstissä Hengen tai lihan ”mielestä” (kreik. nous), vaan niiden taipumuksista (kreik. phroneo).
Siis taipumuksesta, mukautuvuudesta, herkkyydestä, ohjautuvuudesta tai määräytyvyydestä jonkin käyttäytymiskaavan mukaisesti. Konkordanttinen menetelmä kääntää tämän alkutekstinmukaisesti termillä dispose, ”määräytyvyys”.

Taipumushan tarkoittaa yleisesti ottaen luontaista alttiutta, suuntausta tai viettiä tehdä tai olla jotakin, eli jonkin asian tapahtumisen tai jonkin luonteenpiirteen ilmenemisen todennäköisyyttä, kuten taipumus sairastua tiettyyn tautiin, taipumus olla ahkera tai taipumus johonkin toimintaan. (OpenAI)

2—

Lisäksi alkutekstissä ei puhuta ”lihan mukaan elämisestä” ikään kuin ihmisellä olisi luonnostaan mahdollista elää toisella tavalla, vaan ihmisen luontaisesta taipumuksesta lihallisuuteen, lihan tarpeiden mukaisuuksien perusteella elämiseen. Alkutekstissä puuttuvat em. jakeista tyystin ”elää” -verbit.  Tekstissä viitataan Aadamilta perittyyn lihan ruumiiseen, joka on luonnostaan alistettu heikkouteen ja kuolevaisuuteen /Room_8:3/; /1. Kor_15:42-44/. Siksi lihan taipuvuus eli luontainen mukautuvuus on heikentyä kuolevaisuuden tilassa ja siinä aina lopulta kuolemaan asti /1. Moos_2:16-17/.
Muuten tämän lihan mukaanhan myös me – jotka tänään uskomme – ennen vaelsimme aivan niin kuin muutkin ihmiset /Ef_2:2-3/. Siis tuo liha ikään kuin ohjasi luonnostaan meidän elämäämme, valintojamme ja käyttäytymistämme.

3—

Alkuteksti ei siis puhu tässä elämisestä jonkin valitun periaatteen mukaisesti vaan pikemminkin alisteisesta suhteesta Jumalan Henkeen.

Otsakkeen jakeissa esiintyy alkutekstissä kreikan prepositio kata (kata sarka ja kata pneuma). Se tarkoittaa ylhäältä alaspäin tai sisään suuntautuvaa vaikutusta [Strong G2596]. Tämän mukaan mielestäni loogisempi ja parempi käännös jakeissa olisi:

Lihan alaisuuteen taivutettuna ja Hengen alaisuuteen taivutettuna.

—

Yo. tarkastelujen mukaan kääntäisinkin otsakkeen lauseet jotenkin näin:

Sillä niillä, jotka ovat (luonnostaan) taipuvaisia lihallisuuteen, on lihan ohjautuvuus, mutta niillä, jotka ovat (uudessa luonnossaan) taipuvaiset Hengen mukaisuuteen, on Hengen ohjautuvuus.
Sillä lihan ohjautuvuus tuottaa kuolemista, mutta Hengen ohjautuvuus tuottaa elämää ja rauhaa;

 

Mutta valinta tehdään kuitenkin ihmisen mielen alueella!

(Ihmisen mielihän ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät. (Wikipedia))

Ja vaikka lihalla ei olekaan Raamatun mukaan mieltä (kreik. nous), niin hengellä kuitenkin on!

Jeesus tunsi hengessään, mitä Hänen aikansa teologit ajattelivat /Mark_2:8/.
Meitä taas kehotetaan uudistumaan mielemme hengessä /2. Tim_1:7/; /Ef_4:22-24/.
Henki on elämä; Hengessä on elämä /Joh_6:63/.

Mieli siis toimii Raamatun mukaan hengessä ja henki mielessä – eikä ihmisen liha (esim. uskonnollisuus) siinä mitään hyödytä!

—

 

Näin ollen Kristuksen Henki – jonka kautta tulemme osallisiksi myös Kristuksen mielestä – luo uskovalle tietoisen todellisuuden uuden ihmisen elämästä Kristuksessa. Kristuksen Hengen yhdistettyä ihmisen henkeen, niin on myös elämän ja rauhan rajapinta ihmisen ja ylösnousseen Kristuksen kanssa vaikuttamassa. Uskova on Tiellä, uskova saa olla mukana pyhitysprosessissa, jossa Kristus vähitellen saa syrjäyttää Aadamia /2. Kor_5:4/.

—

Kannattaa siis suunnata mieli ylös, missä Kristus on /Kol_3:1-3/. Vanhan ihmisemme Hän on vienyt ristille ja kuolemansa hautaan, siihen ei kannata kiinnittää huomiota, koska me olemme Kristuksessa kuolleet sille /Kol_2:20-23/. Kristuksen Hengessä meillä on tänään uusi elämä uutena luomuksina, katse kannattaa kiinnittää siis tähän todellisuuteen /Gal_6:15-16/.

Uskovan on hyvää ja terveellistä leikata oikein sitä Elämän Leipää, mikä antaa perusravinnon hänen hengelliselle elämälleen /2. Tim_1:13/; /Tästä tarkemmin/.
Uskovan on hyvää ja terveellistä noudattaa niitä pelisääntöjä, jotka ovat nykyisen salataun Armon hallintokauden mukaisia ja siis voimassa tänä päivänä /2. Tim_2:5/; /1. Kor_9:24-26/; /Tästä tarkemmin/
Meitä kehotetaan viemään kaikki huolemme Jumalalle tiedoksi /Fil_4:6-7/.
Meitä kehotetaan pitämään esirukouksia kaikkien ihmisten ja kaiken esivallan puolesta /1. Tim_2:1-4/.
Meitä kehotetaan ottamaan mallia apostoli Paavalin opetuksesta ja käytöksestä /1. Kor_11:1/.
Meitä kehotetaan kaikessa tukemaan toisiamme ja kiittämään Isää Jumalaa kaikesta!
Tällaiseen kaikkeen Kristuksen Henki tänään meissä mukautuu ja yhdistyy.

 

 

Kuolleet nukkuvat

kirjoittaja

 

 

Kuolleetko todella nukkuvat?
Jos näin on, niin silloinhan he ovat myös herätettävissä.
Silloinhan kuolemalla ei olekaan viimeistä sanaa!

Kuolema askarruttaa varmaan meitä monia. Mitä kuolemassa sitten oikein tapahtuu vai tapahtuuko mitään?

Mitä Raamattu opettaa kuolemasta ja kuolleiden tilasta?
Raamattu puhuu kuolemisesta poisnukkumisena.
Raamattu kertoo, että ihmisen kuollessa hänen henkensä palaa Jumalan luo.

Saarn_12:7
Sf38:
Ja tomu palajaa maahan, niin kuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin.
CLV:
And the soil returns onto the earth just as it was, And the spirit, it returns to the One, Elohim, Who gave it.

Henki palaa siis Jumalan tykö.

Näin on jokaisen ihmisen kohdalla, kun hän kuolee. Ruumis taas kelvottomana maatuu.
Kuolleen ihmisen henki lepää Jumalan luona! Ihminen nukkuu Jumalan luona; Jumalan, joka hänet aikaan myös herättää tuosta kuolemanunesta.
Ihmisille kuollut on taas poisnukkunut, mikä tarkoittaa sitä, että kuollut ihminen ei ole enää toisen ihmisen herätettävissä, on ihmisen herättämisen ulottumattomissa. Raamattu puhuu kuolleista nimenomaan poisnukkuneina /1. Tess_4:13-14/.

Ihmisen henki sen sijaan pitää sisällään hänen elämänsä /Joh_6:63/; /Jaak_2:26/. Ihmisen henkeen on tallennettuna kaikki se tieto, taito ja elämänkokemus, mitkä hän eläessään on hankkinut. Kuollessaan hän nukkuu täysin tiedotonta unta Jumalan luona /Saarn_9:5/. Tuota kuolemanunta voi mielestäni verrata syvään anestesiaan, jossa ihminen lääkkeellä nukutetaan täysin tiedottomaan tilaan ja jossa hän kadottaa kykynsä tietoisuuteen, ajantajuun sekä ympäristöön.

Kuolleesta ihmisestä tulee tiedostava, ajatteleva ja tunteva ihmissielu vasta kun Jumala liittää hänet ylösnousemusruumiiseen. Ihminen niin kuin eläimet tarvitsevat aina aineellisen kehon ”toimiakseen”. Tämä on myös ymmärrettävissä sitä kautta, että jokainen kuollut ihminen (myös Kristuksessa kuolleet) joutuvat tekemään tiliä maanpäällisestä elämästään /2. Kor_5:10/; /Room_2:14-16/; /Ilm_20:11-15/. Heidän omatuntonsa ja muistamisensa on nyt läsnä tuossa oikeudenkäynnissä, koska he ovat pukeutuneet uuteen ruumiiseen. /Tästä tarkemmin/

Maalliset rikkaudet eivät kanna hedelmää tulevaa elämää varten. Se, mikä on lihaa varten, katoaa. Sen sijaan mielen ja hengen alueelle panostaminen Kristuksessa tuottaa pääomaa tulevaa elämää varten /Gal_6:8/.

 

Jumalan sana kertoo meille: Kuolleet nukkuvat.
Profeetta Danielille sanottiin: ”Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa.” (Dan. 12:13).
Herramme Jeesus Kristus sanoi: ”Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta”. Niin opetuslapset sanoivat hänelle: ”Herra, jos hän nukkuu, niin hän tulee terveeksi”. Mutta Jeesus puhui hänen kuolemastaan; he taas luulivat hänen puhuneen unessa-nukkumisesta. Silloin Jeesus sanoi heille suoraan: ”Lasarus on kuollut,” /Joh_11:11–14/. Näin ollen uni, tiedottomuudessaan, on sopiva raamatullinen kuva kuoleman tilasta.
Herramme kuvaili myös Jairuksen kuollutta tytärtä nukkuvaksi. Kun Hän otti tytön kädestä ja huusi: ”Tyttö, herää!”, tytön henki palasi häneen, ja hän nousi heti ylös /Luuk_8:52–55/. Nämä muutamat sanat kertovat meille kaiken ja antavat meille täydellisen selkeyden. Tyttö heräsi ja nousi jälleen, kun hänen henkensä palasi hänen kehoonsa. Ennen sitä hän oli kuollut.
Sana ”kuollut” tarkoittaa juuri sitä, mitä se sanoo. Sillä hänen ruumiinsa oli kuollut, koska ruumis ilman henkeä on kuollut (Jaak. 2:26), eikä hän ollut tuolloin elävä sielu, eikä siis tietoisuutta, koska häntä ei ollut herätetty kuolleista. Mutta se, joka ei ole hereillä – kuvaannollisesti sanottuna – vaan nukkuu, on kuollut.

Raamattu tekee selkeän eron heräämisen ja ylösnousemuksen välillä puhuen heräämisenä ihmissielun heräämisestä tietoisuuden tilaan ja sitten heti sen jälkeen ylösnousemisesta ruumiillisen elämään.  Aivan kuten aamuisin, kun ensin heräämme ja sitten kohta nousemme ylös.

Kun Jeesus tunsi hengessään, mitä he mielessään ajattelivat (Mark. 2:8), niin tämä kertoo vahvasti siitä, miten ihmisen mieli ja henki toimivat yhdessä: toimivat sisäisenä ihmisenä. Ja ovat mukana myös ruumiillisessa ylösnousemuksessa.
Wikipedia määrittää ihmisen mielen näin:
Mieli ymmärretään yksilön sisäisenä, henkisenä olemuksena, jossa ajatukset, tunteet ja tietoisuus ilmenevät.

Kuolleiden tila heprean Sheol (käännetty usein ”Tuonelaksi”) kuvaa tätä syvää tiedostamatonta unitilaa Jumalassa, jossa ihminen nukkuu /Apt_17:26-28/. Konkordanttinen menetelmä purkaakin ilmaisun morfeemeiksi UN-PERCEIVED ja kääntää UNSEEN, eli havaitsemattomuus, tiedottomuus. Kun Daavid aikoinaan totesi kuvaannollisesti, että jos minä teen vuoteeni Tuonelaan (hepr. Sheol), niin Sinä (Jumala) olet sielläkin. Eli Daavid vahvistaa tässä myös sen, että kuoltuaan (poisnukuttuaan) hän (hänen henkensä) on Jumalan luona.

 

 

p.s.

Martti Luther kirjoitti aikanaan kuolleista: ”Raamattu sanoo heidän nukkuvan. Minusta tuntuu, että tällainen uni ympäröi heidät kokonaan, niin etteivät he tunne eivätkä näe mitään. Mutta kun heidät herätetään, he eivät tiedä, missä he ovat olleet.”

Itse sanoin äidilleni – kun hän oli sairaalassa ja teki kuolemaa – että sinulle on aivan sama oletko kuolleena yhden päivän tai tuhat vuotta, koska kuoleman unessa kaikki ajantaju katoaa ja seuraava asia minkä tiedostat täältä poisnukkumiseni jälkeen on Herran ääni, joka herättää sinut tuosta kuolemanunesta uuteen keholliseen ja kuolemattomaan ylösnousemuselämään.

 

 

WP2Social Auto Publish Powered By : XYZScripts.com

Ota yhteyttä