Onko Jumalan valtakunnassa oleminen on-off -toimintaa. Onko Kristus ihmisessä joko ”päällä” tai sitten ”pois päältä”? Onko eläminen Jumalan yhteydessä mustaa tai valkoista? Onko pelastuminen uskon kautta päämäärä saavuttaa taivaallinen tila vai onko se vasta alku kasvuun uutena ihmisenä?
Perinteiset raamatunkäännökset esittävät asian usein näin. Ne antavat vaikutelman siitä, että ns. uuden ihmisen pitäisi olla koko ajan täysimittainen ja että kasvulle ei juuri aikaa annettaisi. Esimerkiksi seuraavat Paavalin antamat kehotteet kristityn käyttäytymiselle ja elämiselle näyttävät antavan jyrkän ja kovan käskymäisen viestin heti paikalla samaistua johonkin täydelliseen kohteeseen tai olotilaan.
Kehoitan siis teitä: olkaa minun seuraajiani. (1. Kor. 4:16)
Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minä olen Kristuksen seuraaja. (1. Kor. 11:1)
Veljet, älkää olko lapsia ymmärrykseltänne, vaan pahuudessa olkaa lapsia; mutta ymmärrykseltä olkaa täysi-ikäisiä. (1. Kor. 14:20)
Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut. (Ef. 4:32)
Olkaa siis Jumalan seuraajia, niin kuin rakkaat lapset, (Ef. 5:1)
Hyvin tärkeitä ja aivan keskeisiä ohjeita kristitylle, mutta kuka kykenee tällaiseen heti uskon lahjan saatuaan? Kuka kykenee täyttämään nämä vaatimukset myöhemminkään?
Alkukielessä on kaikkien em. lihavoitujen sanojen takana termi ginomai (Strong 1096), joka tarkoittaa prosessinomaista tulemista tai kasvamista tilasta tilaan jotain tavoitetilaa kohti.
Konkordanttinen menetelmä kääntää vastaavat jakeet seuraavasti.
(CLV) 1Co 4:16
I/ am entreating you, then,|become~ imitators of me.
(CLV) 1Co 11:1
|Become~ imitators of me, according as I also am of Christ.
(CLV) 1Co 14:20
Brethren, do not |become~ little children in •disposition. But in •evil be |minors, yet in •disposition |become~ mature.
(CLV) Eph 4:32
yet |become~ kind ioto one another, tenderly compassionate, dealing graciously~ among yourselves, according as •God also, in Christ, deals graciously~ with you.
(CLV) Eph 5:1
|Become~, then, imitators of •God, as beloved children,
Lihavoitujen apuverbien ympärillä olevat symbolit (jotka löytyvät suoraan Konkordanttisen Uuden testamentin leipätekstistä) kertovat, että kyseessä on keskeneräistä toimintaa kuvaava verbi ja että verbin pääluokka on ns. middle. Vanhassa kreikassa on vielä tällainen kolmas pääluokka aktiivin ja passiivin lisäksi. Middle -luokassa oleva teonsana ilmaisee, että myös lauseessa oleva subjekti on enemmän tai vähemmän tekemisen kohteena.
Kukin uskosta osallinen voi siis omassa erinomaisessa erilaisuudessaan kasvaa täydentämään yhteistä hengellistä seurakuntaa Jumalan armoon luottaen.
Sillä niin kuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä, niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itse kukin olemme toistemme jäseniä; (Room. 12:4-5)
Eikä minkään ulkoisen kristityn tai kristillisen suunnan mieltymys tuoda esiin uskonnollisuuttaan ulkoisin merkein tai käytöstavoin saa vaikuttaa kristityn kasvuun Kristuksessa omalle paikalleen.
Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen ja pöyhkeilee näyistään ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua (Kol. 2:18-19)
Uskovan ihmisen elämä on jatkuvaa kasvua, kasvua ja valmentautumista Kristuksen täyteyden täysi-ikäisyyden määrään (jolloin suoja erilaisia kristillisiä opintuulia vastaan saavutetaan). Tämän jälkeen vahvistuvat edellytykset kaikin tavoin yksilöllisellä tavalla kasvaa Häneen, joka on pää: Kristukseen! (Ef. 4:13-16)
Minä istutin, Apollos kasteli, mutta Jumala on antanut kasvun. Niin ei siis istuttaja ole mitään, eikä kastelijakaan, vaan Jumala, joka kasvun antaa. (1. Kor. 3:6-7)
