5:1 Olkaa siis Jumalan seuraajia, niin kuin rakkaat lapset,
5:2. ja vaeltakaa rakkaudessa, niin kuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle ”suloiseksi tuoksuksi.”
5:3. Mutta haureutta ja minkäänlaista saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne – niin kuin pyhien sopii –
5:4. älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä, jotka ovat sopimattomia, vaan paremmin kiitosta.
5:5. Sillä sen te tiedätte ja tunnette, ettei yhdelläkään haureellisella eikä saastaisella eikä ahneella – sillä hän on epäjumalanpalvelija – ole perintöosaa Kristuksen ja Jumalan valtakunnassa.
5:6. Älköön kukaan pettäkö teitä tyhjillä puheilla, sillä semmoisten tähden kohtaa Jumalan viha tottelemattomuuden lapsia;
5:7. älkää siis olko niihin osallisia heidän kanssaan.
CLV Eph 5:1 – Eph 5:6
1 |Become~, then, imitators of •God, as beloved children,
2 and be walking in love, according as •Christ also loves you, and -°gives Himself up fors us, an approach present and a sacrifice to •God, iofor a fragrant odor.
3 Now, eall prostitution and uncleanness or greed—let it not yeven be |named~ among you, according as is becoming in saints—
4 and vileness and stupid speaking or insinuendo, which are not proper, but rather thanksgiving.
5 For this you |perceive, knowing that not paramour at eall or unclean or greedy person, who is an idolater, |has any enjoyment of the allotment in the kingdom of •Christ and of God.
6 Let no one be seducing you with empty words, for because of these things the indignation of •God is coming~ on the sons of •stubbornness.
7 Do not, then, |become~ joint partakers with them,
Jakeissa 1 ja 2 meitä kehotetaan tulemaan Jumalan matkijoiksi /tästä tarkemmin/. Meitä kehotetaan elämään Jumalan rakastettuina lapsina ja ikään kuin ”kopioimaan” ja soveltamaan Hänen rakkautensa ja huolenpitonsa käyttäytymisen mallia toisiin ihmisiin nähden. Jumalan rakkaus meitä kohtaan Kristuksessa on ylitsevuotavan tuhlailevaa, jatkuvaa kestorakastamista; ei niin että Kristus vain kerran rakasti (suom. käännöksen imperfekti), vaan edelleen aktiivisesti rakastaa (kreik. aoristi)!
Meitä kehotetaan vaeltamaan uuden ihmisen todellisuuden mukaan ja kasvamaan kiittämisessä ja luottamisessa taivaallisen Isämme huolenpitoa kohtaan (jae 4). Kiitosmielellä ja tyytyväisyydellä vedämme samalla itseämme aktiivisesti Jumalan Armon toiminta-alueen alle.
Jae 5 antaa ymmärtää, että ahneus (kreik. pleonexa; MORE-HAVing, jonka voisi suomentaa ”enemmän omistaminen”) on ”syntien synti” ja siten epäjumalanpalvelusta.
Jakeessa 6 varoitetaan uskovia ”tyhjistä” puheista, jotka salakavalasti viekottelevat meitä pois terveestä uskosta. Tässä Paavali varoittaa tarkemmin ihmisen uskonelämää tyhjentävistä puheista.
Alkukielessä löytyy sanan ”tyhjä” takaa termi kenoo, joka verbinä tarkoittaa tyhjentymistä todellisuudesta ja voimasta, esim. Fil. 2:7.
Tässäkin kohtaan Paavali tähdentää hänen evankeliuminsa terveiden ja tervehdyttävien sanojen esimerkkiä ja mallia /tästä tarkemmin/.
Itse ajattelen uskon elämän tyhjentymisellä sitä, että kun uskova (ehkä toistuvastikin ) alkaa seurata ihmisen mielen mukaista opetusta /Gal_1:11-12/, mitä tänään on yleisesti ja paljon tarjolla, niin hänen mielensä alkaa tyhjentyä siitä Kristuksen sanan runsaudesta, joka on totta ja voimassa olevaa nykyisellä Jumalan hallintokaudella. Paavalin evankeliumin rinnalle lisätyt opetukset ja rituaalit myös sitovat ja rajoittavat ihmisen kasvua Jumalan armossa ja rauhassa. ”Tyhjät sanat” eivät siis tarkoita vain tyhjänpäiväistä tai totuudelle vierasta opetusta, vaan niillä on uskonelämää ”tyhjentävä”, ”pettävä” vaikutus. Vaikka kaikki onkin tänään uskovalle luvallista, niin kaikki ei välttämättä rakenna (1. Kor. 10:23)! Apostolille oli Henki selvästi ilmoittanut /1. Tim_4:1/, että hänen lähtönsä jälkeen alkavat uskovat jakaantua eri lahkoihin ja että tätä kaikkea ovat johtamassa uskovien keskuudesta nousevat ”saarnamiehet”.
Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä, ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, (Apt. 20: 29-30).
