.. ja joka ei saisi satakertaisesti nyt tässä ajassa ..

 

Mitähän Jeesus mahtoi tarkoittaa puhuessaan aikanaan juutalaisille opetuslasilleen sillä, mitä he tulisivat saamaan palkkioksi siitä, että lähtevät Häntä seuraamaan?
Hänhän lupasi tuolloin seuraajilleen satakertaisia – jo tässä ajassa toteutuvia – siunauksia. Hän lupasi seuraajilleen myös tulevaa ”iankaikkista” elämää.
Toteutuiko tämä sitten Hänen opetuslastensa kohdalla – ja miten?
Koskevatko nämä lupaukset lainkaan meitä: tämän päivän kansojen uskovia?
Oletko kohdallasi joutunut pohtimaan tätä asiaa?

Markuksen evankeliumissa Jeesus puhuu oppilailleen tulevista kärsimyksistään ja myös Hänen opetuslastensa kohdalle tulevista kärsimyksistä:

Jeesus sanoi: ”Totisesti minä sanon teille: ei ole ketään, joka minun tähteni ja evankeliumin tähden on luopunut talosta tai veljistä tai sisarista tai äidistä tai isästä tai lapsista tai pelloista,
ja joka ei saisi satakertaisesti: nyt tässä ajassa taloja ja veljiä ja sisaria ja äitejä ja lapsia ja peltoja, vainojen keskellä, ja tulevassa maailmassa iankaikkista elämää. (Mark. 10:29-30)

CLV Mk 10:29 – Mk 10:30
29  •Jesus averred to him, ”Verily, I am saying to you that there is not one who -°leaves a house, or brothers, or sisters, or father, or mother, or wife, or children, or fields, on My account and on account of the evangel,
30  who should not be getting back a hundredfold now, in this era, houses and brothers and sisters and mother and father and children and fields, with persecutions, and in the coming~ eon, life eonian.

Tämä Jeesuksen opetuspuhe lähti liikkeelle Pietarin toteamisesta: ”Katso, me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua” ja opetuslasten uteliaisuudesta, odotuksista siitä, mitä he tulevat saamaan tulevaisuudessa palkaksi Herran seuraamisesta. Tulevaisuus näytti siis heitäkin hieman huolettavan.

Tämä kohta on tietenkin täyttä totta; näin on kirjoitettu. Se on myös jo osittain toteutunut, mutta sen sovittaminen nykyiselle salatulle Armon hallintokaudelle johtaa vääjäämättömästi hämmentäviin ja ristiriitaisiin tulkintoihin.
Kirjoituksia lukiessa on aina hyvä tulla tietoiseksi siitä: keille kyseinen ilmoituksen kohta on osoitettu, milloin siihen liittyvät lupaukset on tarkoitus toteutua ja koskevatko ne nykyistä Armon hallintokautta eli ovatko ne totta ja voimassa nykyisellä Jumalan talouskaudella.

Ensinnäkin.

Jeesuksen sana oli osoitettu Hänen juutalaisille opetuslapsilleen, jotka olivat tuolloin – Hänen lihansa päivinä – lähteneet Häntä seuraamaan. Jeesuksen seuraaminen tarkoitti tuolloin ja myös myöhemmän ns. Helluntain hallinnon aikana sitä, että heidän tuli konkreettisesti jättää kaikki maallinen omaisuutensa ja verisiteensä ja lähteä kulkemaan Hänen jalanjäljissään. Kyse oli yhdessä Mestarinsa kanssa ristin tielle lähtemisestä, ”kärsimyksen maljan” juomisesta.

Jeesus puhuu noiden satakertaisten siunausten toteutuvan ”tässä ajassa”, kreik. en to kairo. Alkukielen kairos tarkoittaa sellaista ajanjaksoa, joka täyttää tietyt tunnusmerkit.
Tässä tuon ajan tai ajanjakson tunnusmerkit täyttyivät Helluntain hallinnon aikana. Silloin tapahtui Pyhän Hengen vuodatus ja silloin alkoivat opetuslapset Pietarin johdolla julistaa Israelille Kuningaskunnan evankeliumia, Ympärileikkauksen evankeliumia /Gal_2:6-7/. Tuolloin elettiin ihmeitten ja merkkien aikaa.

Helluntain hallinnon aikana olivat opetuslapset saaneet satakertaisesti taloja, veljiä, sisaria, äitejä, lapsia ja peltoja. Helluntain aikana opetuslapsille oli kaikki yhteistä. Kaikki sosiaalinen ja taloudellinen tuki oli yhteistä ja jaettua:
Ja kaikki, jotka uskoivat, olivat yhdessä ja pitivät kaikkea yhteisenä, ja he myivät maansa ja tavaransa ja jakelivat kaikille, sen mukaan kuin kukin tarvitsi. (Apt. 2:44-45).
Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu; eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään siitä, mitä hänellä oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä. (Apt. 4:32)

Myöskään kukaan uskovista ja heidän perhekuntalaisistaan ei kärsinyt tuolloin puutteesta eikä minkäänlaisesta köyhyydestä, koska kaikki möivät omaisuutensa ja antoivat niistä syntyneet varat kokonaisuudessaan yhteiseksi hyväksi:
Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista; sillä kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät ne ja toivat myytyjen hinnan. (Apt. 4:34)

Helluntain hallinnon aika oli uskoville myös vainon aikaa: tämä tulee ilmi jakeen 30 alussa, jossa Jeesus kertoo tuon satakertaisen siunauksen tulevan opetuslastensa osaksi ”keskellä vainon aikaa” (kreik. meta diogmon). /tästä tarkemmin/

Tämä kaikki on siis ollut totta ja toteutunut Helluntain taloukauden aikana.

Toiseksi.

Jeesus antaa juutalaisille opetuslapsilleen samalla myös lupauksen maailmanajallista elämästä tulevana maailmanaikana (kreik. en to eo to erchomeno) (jae 30). Tässä Hän viittaa seuraavaan tuhatvuotiseen, ”iankaikkiseen” Kuningaskuntaansa ja koko sen ajan kestäviin lupauksiin.

Tämä taas on totta ja tulee toteutumaan Jeesuksen tullessa taivaalta Messiaana ja perustaessaan Israelille sille lupaamansa Kuningaskunnan.


Yritykset näiden jakeiden lupausten soveltamiseksi nykyisen Kristuksen hengellisen ruumiin (seurakunnan) kohdalle on monelle uskovalle osoittautunut kompastuskiveksi
.
Vaikka tällaista esim. kirkollisten jumalanpalveluskaavojen kautta annetaan ymmärtää, niin se ei tarkoita sitä, että se olisi voimassa, olisi totta tänään meille Kristuksen seurakunnan jäsenille. Perimätiedoilla ja -opetuksilla tehdään tänään ”tyhjäksi” Jumalan sanaa aivan samalla lailla kuin sitä tehtiin Jeesuksen maallisen elämänkin aikana /Mark_7:13/.

Kristuksen ruumiin jäsenten yhteys on tänään hengellistä. Se rakentuu ja toimii jokaisen jäsenen kohdalla Pyhän Hengen ja ylösnousseen Pään, Kristuksen kautta. Se toimii pelkän uskon kautta ja se ”näkyy” Uskon Hengen vaikuttamana kirjeenä tai tuoksuna maailmalle. Olen monesti miettinyt sitä, miten tämänkaltaiset opetukset (joissa omitaan uskovalle Israelille luvattua) on saanut historian aikana (ja yhä edelleen) hämmennystä, epäuskoa ja monenlaista heikkoutta ja kärsimystä uskovien keskuudessa.

 

 

 

 

Isäni talossa on monta asuinsijaa

 

Kun Jeesus aikanaan piti juutalaisille opetuslapsilleen jäähyväispuhetta, niin Hän lohdutti heitä sanomalla

Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? (Joh. 14:2)
(CLV) Jn 14:2

In My Father’s house are many abodes; yet if not I would have told you, for I am going~ to make ready a place for =you.

Mitä Jeesus tarkoitti Isänsä kodilla tai Isänsä talolla?
Käännöksissä esiintyvän sanan ”koti” tai ”talo” tai ”huone” takaa löytyy kreikan oikia, joka tarkoittaa asuinrakennusta. Jeesus osoitti nämä sanat juutalaisille opetuslapsilleen. Hänen opetuslapsensa tiesivät mitä Hän tällä tarkoitti, muutenhan he eivät olisi voineet tulla lohdutetuiksi (Joh. 14.1).

Jeesus tarkoitti Isänsä talolla Jerusalemin temppeliä, temppelirakennusta. Tämän myös hänen opetuslapsensa tunnistivat Jumalan taloksi, rakennukseksi tai huoneeksi. Tämän vahvistaa myös se, miten Jeesus oli aiemmin vihastunut Jerusalemin temppelissä oleileviin kauppiaisiin

Ja hän sanoi kyyhkysten myyjille: ”Viekää pois nämä täältä. Älkää tehkö minun Isäni huonetta markkinahuoneeksi.” (Joh. 2:16)
(CLV) Jn 2:16

And to •those selling •doves He said, ”Take these away hence, and do not be making My Father’s house a house for a merchant’s store.”

Tästä jakeesta löytyy käännössanan ”huone” takaa sama vanhan kreikan termi: oikia.
Jerusalemin temppelin muureihin oli rakennettu papeille ja leeviläisille omia asuinsijoija, eräänlaisia soluja (kreik. topon) [POSITION], joissa he saattoivat – palvelustehtävää suorittaessaan – asustaa.

Juutalaiset eivät odota, eivätkä tunnusta mitään taivaallista, so. taivaissa sijaitsevaa, heille luvattua valtakuntaa. Sen sijaan he odottavat taivaalta (ulkoavaruudesta) Maan päälle tulevaa Messiaan kuningaskuntaa. Taivaiset lupaukset olivat myös Israelin opettajalle Nikodemukselle täysin vieraita /Joh_3:10-12/.

Jeesuksen puhe opetuslapsilleen oli lohdutus ja lupaus heidän tulevista hallinnollisista ja papillisista viroistaan, jotka he tulevat saamaan, kun Hän Messiaana tulee taivaalta takaisin Maan päälle. Kuvaannollisesti Hän käytti tässä puheessaan Jerusalemin temppeliä, jossa myös heillä tulee tuhatvuotisessa Kuningaskunnassa olevat sijat ja positiot, kuten papeilla ja leeviläisillä on ollut aiemman temppelin (Isän talon) sisällä.

Tästä myös apostoli Pietari muistuttaa ja lohduttaa juutalaisia opetuslapsia:

Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto (1. Piet. 2:9)

Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa. (Matt. 19:28)

Opetuslasten tulevissa (tuhatvuotisen Kuningaskunnan) tehtävissä yhdistyvät sekä hallinnolliset että papilliset tehtävät. Tästä ennakoivana havaintona meille on annettu esimerkkinä Ananian ja Safiiran oikeuskäsittely, jossa Pietari Pyhän Hengen johdolla sovelsi noita tulevia tuomarin ja papin tehtäviä. /tästä tarkemmin/

 

Jeesus ei todellakaan tarkoita tässä sitä, että Hän menee taivaaseen valmistelemaan opetuslapsilleen asuinsijoja ja ottaisi heidät sitten sinne (heidän kuoltuaan) kanssaan asumaan. Tätä selitystä kuulee toisinaan, mutta tällaisessa selittelyssä sekoitetaan jälleen hämmentävällä tavalla Ympärileikkauksen ja Ympärileikkaamattomuuden evankeliumit keskenään. Tehdään tarpeettomiksi myös kuolleista ylösnousemukset, joiden kautta ihmiset vasta (Raamatun mukaan) herätetään kuoleman unesta uuteen elämään. Kirjoituksista ei löydy mitään vihjettä siihen, että opetuslapset menisivät taivaaseen!

Taivaallinen tulevaisuus ja odotus paljastettiin vasta Paavalille hänen ollessaan Rooman vankeudessa. Sen ylösnoussut Herra välitti meille Paavalin kautta hänen Efesolaiskirjeessään. Meillä, kansojen uskovilla, on puolestaan yhdyskuntamme taivaissa /Fil_3:20-21/. Kun puhutaan ”taivaaseen menosta”, niin tämän ilmaisun todellinen sisältö löytyy vasta ja ainoastaan Paavalilta /Tästä tarkemmin/. Israelin odotukset kohdistuvat taivaalta maan päälle tuleviin siunauksiin; myös uusi Jerusalem laskeutuu taivaalta uuden Maan päälle (Ilm. 21:2).

 

Jeesuksen jäähyväispuhe oli tarkoitettu siis lupaukseksi Hänen juutalaisille opetuslapsilleen siitä, että vaikka Hän meneekin Isän luo, niin Hän tulee Messiaana takaisin Maan päälle ja ottaa oppilaansa taas ”siipiensä suojaan”:
Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. (Joh. 14:3)

Ja hän lupasi olla myös fyysisesti läsnä heidän kanssaan koko tulevat tuhatvuotisen maailmankauden ajan: sen päätökseen asti:
Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”
(CLV) Mt 28:20
teaching them to be keeping all, whatever I direct~ you. And |lo~! I/ am with you all the days till the conclusion of the eon! Amen!”

 

 

 

Kaikki sovintoon Jumalan kanssa

 

Miksi sovitusta tarvitaan?

Synti on vieraannuttanut ihmisen Jumalan elämästä (Ef. 4:17-19); ja saanut aikaan hänen ajatuksenkulussaan turhamaisuutta (Room. 1:21; 1. Kor. 3:18-20). Ihminen on etääntynyt Jumalasta ja vihoittunut Häneen mielessään ja pahoissa teoissaan (Kol. 1:21; Room. 8:7); jotkut ovat jopa Jumalan vihaajia (Room. 1:28-32). Tällainen Jumalasta vieraantuminen tekee nykyisen elämän tarkoituksettomaksi, turhauttavaksi ja vailla todellista rauhaa ja tyydytystä sisältäväksi.
Kaikki tämä on vaikutusta Aadamin tottelemattomuuden teosta, jonka seurauksena ihmissuku elää luonnostaan erossa Jumalasta. Aadamin perintönä on sielullisen (maaperäisen) ihmisen osaksi tullut kuolevaisuus ja täydellinen heikkous ja kyvyttömyys elää Jumalan yhteydessä Hänen mielensä mukaista elämää.

Mikä on sovituksen tarkoitus? Mihin sovitusta tarvitaan?

Rauhan ja sovinnon tekemiseen.
Rauhan ja sovinnon tekemiseen Jumalan ja ihmisen välillä.
Vieraantumisen, vihamielisyyden ja kylmäkiskoisuuden poistamiseen ihmisen suhteessa Jumalaan.

Kuka on aloittanut sovinnonteon?

Jumala itse. Jumala on rakentanut tien ihmisen luo. Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan vaikutti niin, että Hän uhrasi Poikansa Tieksi yhteyteensä.

Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa (2. Kor. 5:19)
(CLV) 2Co 5:19
God was in Christ, conciliating the world to Himself

Jumala on tehnyt aloitteen. Jumala on ottanut vastuun luomastaan ihmisestä ja hänen tilastaan. Jumala on kertakaikkisesti sovitettu Kristuksen uhrin kautta. Kaikki Jumalaa ja ihmistä erottava syntivelka on maksettu. Rangaistus jokaisen ihmisen osalta kärsitty. Kaikki on tältä osin valmistettu ihmisen tulemiseksi Jumalan yhteyteen.

Uudessa testamentissa esiintyy kaksi verbiä teonsanalla ”sovittaa”:

Ensinnäkin:
katallasso
[DOWN-CHANGE], mikä tarkoittaa vieraantumis- ja vihollisuussuhteessa tapahtuvaa yksipuolisen sovinnon tekemistä.
Verbi esiintyy UT:ssa 6 kertaa ja ainoastaan Paavalin evankeliumissa.

Toinen UT:ssa sovitusta esiintyvä teonsana on:
apokatallasso [FROM-DOWN-CHANGE]. Teonsana kuvaa sovinnon tulemista molemminpuoliseksi eli sovinnon toteutumista ja täyttymistä.
Tämä teonsana esiintyy UT:ssä ainoastaan 3 kertaa, ja nämä kaikki Paavalilla hänen Efesolais- ja Kolossalaiskirjeissään.

Tavanomaiset käännökset eivät tunnista näiden kahden teonsanan merkitysten ratkaisevaa eroavaisuutta!

 

Ensinnäkin.
Niin kuin Konkordanttinen menetelmä jäsentää sanan katallasso morfeemeiksi DOWN-CHANGE, niin tämä kuvaa sitä ”ylhäältä-alaspäin” eli ”Jumalasta luotujaan” kohti tulevaa sovittelemista, sovinnontekoa. Kuten kohdassa

Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. (2. Kor. 5:19)

(CLV) 2Co 5:19
how that God was in Christ, conciliating the world to Himself, not reckoning~ their •offenses to them, and placing~ in us the word of the conciliation.

Tässä meillä on Jumalan edessä heikolle ja riittämättömälle ihmiselle Evankeliumi: Sana rististä.


Toisekseen.
Sitten kun oli siirrytty nykyiselle Jumalan Armon tai Salaisuuden talouskaudelle, niin ylösnoussut Herra paljastaa meille koko sovituksen salaisuuden. Sen Jumalan käsittämättömän rakkauden osoituksen salaisuuden, joka oli tuohon asti (noin 60 jKr.) ollut kätkettynä Jumalan suunnitelmissa. Nyt Paavali välittääkin tämän ilosanoman meille termin apokatallasso kautta. Tämä sana taas jäsentyy morfeemeiksi FROM-DOWN-CHANGE, mikä hyvin kuvaa sitä, miten ylhäältä tulleeseen sovinnon ele on otettu vastaan, miten siihen on ihmisen puolelta tartuttu; miten sovinto on tullut kaksipuoleiseksi.
Konkordanttinen käännös soveltaa tässä englannin kielen standardia ”reconcile”. Teonsana esiintyy alkutekstissä ainoastaan Paavalin evankeliumissa ja siellä kohdissa: Ef. 2:16; Kol. 1:20 ja Kol 1:21.

Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi
ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa.
(Kol. 1:19-20)

CLV Col 1:19 – Col 1:20
19  tfor in Him the entire complement delights to dwell,
20  and through Him to reconcile all to Him (making peace through the blood of His cross), through Him, whether •those on the earth or •those in the heavens.

Sovitus on tapahtunut 2000 vuotta sitten Kristuksen ristin veren kautta. Ristin alttarin veri on peittänyt ihmisen synnin vaatiman rangaistuksen Jumalan puolelta. Sovituksen vastaanottaminen tänään tapahtuu uskon kautta. Tämä usko ei ole inhimillistä uskottelua, vaan  Jeesuksen uskoa, koska se on Hänen Henkensä vaikuttamaa yliluonnollista luottamusta ihmisessä (2. Kor. 4:13).

Sovinnon rakentaminen on siis alkanut meistä, jotka uskomme. Mutta se ei tietenkään pääty vain muutamaan prosenttiin. Sovinnon laajeneminen ei jää ainoastaan heihin, jotka tänään uskovat.
Ei, vaan se tulee Jumalan suunnitelman mukaan saavuttamaan kaikki ihmiset. Eikä vaan kaikkia ihmisiä, vaan kaikki hänen luotunsa koko maailmankaikkeudessa.
Jumala tulee lopulta sovittamaan – saattamaan molemminpuoliseen ja täydelliseen sovinnon tilaan – ”kaikki sekä maan päällä että taivaissa”.
Näin on kirjoitettu. /katso myös/

Vanhurskautettuina eli Jumalan edessä  – Jeesuksen uskon kautta – syyttömäksi julistettuina (Room. 3:26) saamme tänä Jumalan Armon hallintokautena luottavaisina kasvaa Isän Jumalan huolenpidon ja rakkauden tuntemisessa. Saamme elää molemminpuolisessa sovinnossa ja kasvaa Isä-lapsi -suhteessa. Kasvaa Hänen armonsa ja rauhansa tuntemisessa. Tästä voimme kiittää ja tästä voimme iloita!

 

 

Efesolaiskirje – luku 6:1-9

 

6:1 Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein.
6:2. ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi” – tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus –
6:3. ”että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä”.
6:4. Ja te isät, älkää kiihottako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.
6:5. Palvelijat, olkaa kuuliaiset maallisille isännillenne, pelossa ja vavistuksessa, sydämenne yksinkertaisuudessa, niin kuin Kristukselle,
6:6. ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan Kristuksen palvelijoina, sydämestänne tehden, mitä Jumala tahtoo,
6:7. hyvällä mielellä palvellen, niin kuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä,
6:8. tietäen, että mitä hyvää kukin tekee, sen hän saa takaisin Herralta, olkoonpa orja tai vapaa.
6:9. Ja te isännät, tehkää samoin heille, jättäkää pois uhkaileminen, sillä tiedättehän, että sekä heidän että teidän Herranne on taivaissa ja ettei hän katso henkilöön.

CLV Eph 6:1 – Eph 6:10
1  •Children, be obeying your •parents, in the Lord, for this is just.
2  ”Honor your •father and •mother” (whicha is the first precept iwith a promise),
3  that it may be becoming~ well with you, and you should be a long time on the earth.
4  And •fathers, do not be vexing your •children, but be nurturing them in the discipline and admonition of the Lord.
5  •Slaves, be obeying your •masters according to the flesh with fear and trembling, in the singleness of your •heart, as to •Christ,
6  not acwith eye-slavery, as hman-pleasers, but as slaves of Christ, doing the will of •God ofrom the soul,
with good humor slaving as to the Lord and not to men,
8  being °aware that, whatsoever good each one should be doing, for this he will be |requited~ bby the Lord, whether slave or free.
9  And, •masters, be doing the same toward them, being lax in •threatening, being °aware that their •Master as well as yours is in the heavens, and there is not partiality bwith Him.

Paavali jatkaa edellisen luvun opetusta kuuliaisuudesta Herralle. Jumalan antamaa kuuliaisuusjärjestystä tulee soveltaa myös työelämän ja perhe-elämän tasoilla. Vaikka Kristuksessa ei ole ” juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista”, niin Herrassa on Jumalan antaman järjestyksen mukaista alamaisuutta hyvä noudattaa. Kristuksessa kaikki jäsenet ovat Pyhässä Hengessä keskenään tasa-arvoiset Pään, Kristuksen alaisuudessa. Herrassa taas Jumalan järjestys toimii myös fyysisellä tasolla.
Kaikkeen palvelemiseen kuitenkin pätee yksi ja sama ohje: palvelkaa ”hyvällä mielellä”, tai ”hyvällä huumorilla” (kreik. eunoia) niin kuin Herraa ettekä ihmisiä (jae 7)!

Kaikki edellä olevat kehotukset ja ohjeet on suunnattu uskovan vaellukseen maailmaa, sen ihimisiä ja esivaltoja kohtaan.

Seuraavissa jakeissa (jakeesta 10 alkaen) onkin sitten kysymys aivan muusta. Kysymys Efesolaiskierokirjeen julkaisemiseen asti vaietusta salaisuudesta ja sen paljastamisesta. Todelliset vihollisemme ovatkin tänään taivaan avaruuksissa; ovat niillä alueilla, joihin nykyisen seurakunnan tulevat hallintalupaukset kohdistuvat. Kyse on tämän päivän evankeliumin totuudesta.

 

 

Efesolaiskirje – luku 5:8-33

 

Niin kuin valossa oleminen vaikuttaa kasvua luonnossa ja saa aikaan hedelmää niin vastaavasti myös Herrassa eläminen, liikkuminen ja oleminen vaikuttaa vääjäämättä uuden ihmisen kasvua ja Hengen hedelmää. Tähän apostoli kehottaa meitä orientoitumaan:

5:8. Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina

(CLV) Eph 5:8
8 for you were once darkness, yet now you are light in the Lord. As children of light be walking

 

5:9. – sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä –
5:10 ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle;

CLV Eph 5:9 – Eph 5:10
9  (for the fruit of the light is in all goodness and righteousness and truth),
10  testing what is well pleasing to the Lord.

Paavali kehottaa meitä koko ajan tutkimaan tai tarkemmin testaamaan (kr. dokimazo), mikä on hyvää ja Kristuksen mielen mukaista. Hän kehottaa meitä ikään kuin tutustumaan hyviltä vaikuttaviin asioihin ja omaksumaan niistä sen ideaalin, jonka Kristuksen valo meille osoittaa /1. Tess_5:21/.

Seuraavaksi apostoli antaa meille luettelon siitä, mitä valossa vaeltaminen ei ole ja mistä tulee tarkoin pysyä erossa.

5:11. älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä.
5:12. Sillä häpeällistä on jo sanoakin, mitä he salassa tekevät;
5:13. mutta tämä kaikki tulee ilmi, kun valkeus sen paljastaa, sillä kaikki, mikä tulee ilmi, on valkeutta.
5:14. Sen tähden sanotaan: ”Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!”
5:15. Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niin kuin tyhmät, vaan niin kuin viisaat,
5:16. ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha.
5:17. Älkää sen tähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.

CLV Eph 5:11 – Eph 5:17
11  And be not joint |participants in the unfruitful •acts of •darkness, yet rather be exposing them also,
12  for it is a shame +even to |saspeak of the hidden things occurring~, done by them.
13  Now all •that which is being exposed~, by the light is made |manifest~, for everything •which is making manifest~ is light.
14  Wherefore He is saying, ”|Rouse! O •|drowsy one, and rise ofrom among the dead, and •Christ shall |dawn upon you!”
15  Be observing accurately, then, brethren, how you are walking, not as unwise, but as wise,
16  reclaiming~ the era, tfor the days are wicked.
17  Therefore do not |become~ imprudent, but |understand awhat the will of the Lord is.

Jakeessa 16 Paavali muistuttaa, että nykyiset päivät ovat pahat (kreik. hai hemerai ponerai eisin). Hän puhuu nykyisestä Pahasta maailmanajasta /Gal_1:4/, ja kehottaa meitä käyttämään hyväksi meille annettu oikea hetki tai ajanjakso (kreik. kairos). Tässä voidaan mielestäni viitata myös meille annettuun koko uskomisen elinaikaan Kristuksessa.
Jakeessa 17 Paavali varottaa meitä vajoamasta samaan ”mielettömyyteen” tai kuten Konkordanttinen menetelmä kääntää ”imprument” (kreik. aphron, UN-DISPOSED) ”häpemättömyyteen” tai ”julkeuteen” tai ”röyhkeyteen” maailman hengen kanssa – sama asia kuin Room. 12.2.

Sitten apostoli jatkaa kehotuksilla toimia uuden ihmisen aktiviteettien alueella.

5:18. Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,
5:19. puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
5:20. kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
5:21. Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.

CLV Eph 5:18 – Eph 5:21
18  And be not |drunk~ with wine, in which is profligacy, but be |filled~ full iwith spirit,
19  speaking to yourselves in psalms and hymns and spiritual songs, singing and playing music in your •hearts to the Lord,
20  giving thanks always fors all things, in the name of our Lord, Jesus Christ, to our God and Father,
21  being subject~ to one another in the fear of Christ.

Humaltumisen viinistä apostoli kehottaa vaihtamaan täyttymiseen Hengellä. ”Täyttymään”, ”Juopumaan, niin että yli-läikkyy” (kreik. plerousthe) Hengestä (jae 18)! Tässä teonsana on alkukielessä ns. middle-pääluokassa, mikä tarkoittaa sitä, että uskova pystyy myös osaltaan vaikuttamaan tällaiseen Hengellä täyttymiseen.
Miten sitten?
Vastaukset Paavali antaa heti seuraavissa jakeissa.
Laulaen sydämistänne ja huuliltanne hengellisiä lauluja. Tässä apostoli tarkoittaa tietenkin sellaista laulua ja ylistystä, joka on totta Kristuksessa (jae 19).
Ja (jae 20) kiittäen aina ja kaikesta Isää Jumalaa Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Tässä voimme antaa läikkyä yli (toisin kuin viinin kohdalla), tällainen käytös vahvistaa Jumalan Armon hallinnan otetta elämässämme.
Seurakunta, Kristuksen ruumis, Kristuksen hengellinen organisaatio ei ole jäsentensä osalta tänään hierarkkinen (jae 21). Toinen jäsen ei voi sanoa toiselle, että minä olen tärkeämpi tai ylempänä kuin sinä (1. Kor. 12.22). Hierarkkisuus muodostuu ainoastaan Pään ja jäsenten välille. Kristus Jeesus on Herra ja me Hänen ruumiinsa jäseniä. Itse kukin oikealla ja tärkeällä paikallaan. Itse kukin sillä paikalla kuin Jumalan on hänen osakseen antanut. Tämän soveltamiseksi apostoli kehottaakin meitä ” toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailemaan keskenänne” (Room. 12:10).

Sitten Paavali kehottaa Kristuksen ruumiin järjestyksen soveltamista myös avioliittoon: miehen ja vaimon väliseen suhteeseen.

5:22. Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niin kuin Herralle;
5:23. sillä mies on vaimon pää, niin kuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.
5:24. Mutta niin kuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset.
5:25. Miehet, rakastakaa vaimojanne, niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
5:26. että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
5:27. saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.
5:28. Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa niin kuin omia ruumiitaan; joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä.
5:29. Sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä, niin kuin Kristuskin seurakuntaa,
5:30. sillä me olemme hänen ruumiinsa jäseniä.
31. ”Sen tähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.”
5:32. Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.
5:33. Mutta myös teistä kukin kohdaltaan rakastakoon vaimoaan niin kuin itseänsä; mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä.

CLV Eph 5:22 – Eph 5:33
22  Let the wives be |subject~ to •their own husbands, as to the Lord,
23  tfor the husband is head of the wife +even as •Christ is Head of the ecclesia, and He/ is the Saviour of the body.
24  btNevertheless, as the ecclesia is |subject~ to •Christ, thus are the wives also to •their husbands in everything.
25  •Husbands, be loving your •wives according as •Christ also loves the ecclesia, and -°gives Himself up for its sake,
26  that He should be hallowing it, -cleansing it in the bath of the water (iwith His declaration),
27  that He/ should be presenting to Himself a glorious •ecclesia, not having spot or wrinkle or any •such things, but that it may be holy and flawless.
28  Thus, the husbands also |ought to be loving •their sfown wives as •their sfown bodies. He •who is loving his sfown •wife is loving himself.
29  For not one at any time hates his sfown •flesh, but is nurturing and cherishing it, according as •Christ also the ecclesia,
30  tfor we are members of His •body.
31  idFor this ”a hman shall |leave his •father and •mother and shall be |joined to td his •wife, and the two shall be io one flesh.”
32  This •secret is great: yet I/ am saying this as ioto Christ and as ioto the ecclesia.
33  Moreover, you also •individually, each be loving his sfown •wife thus, as himself, yet that the wife may be fearing~ the husband.

 

Herra (kreik. Kurios) pitää autoritääristä valtaa alaisiinsa nähden. Kristuksessa so. Kristuksen ruumiissa on auktoriteetti Herralla Jeesuksella, joka toimii seurakunnan Päänä. Kaikki uskovat ovat taas tasavertaisina Hänen alaisuudessaan. Uskova ihminen on Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija tai Kristuksen ”orja”. Paavali kehottaa edellä sekä miestä että naista alamaisuuteen Herraan nähden. Vaimoa hän kehottaa olemaan alamainen mieheensä nähden, mutta samalla miestä rakastamaan vaimoaan niin kuin Kristus rakastaa seurakuntaa (jakeet 22 ja 23).

Paavali tuo edellä esiin kolmannen Efesolaiskirjeen salaisuuden: Seurakunnan salaisuuden. Aikaisemmin hänen paljastamansa salaisuudethan ovat ”Kristuksen salaisuus” /Ef_1:9/ ja nykyisen ”Hallinnon salaisuus” /Ef. 3:8-11/. Hän jopa sanoo, että tämä hänen paljastamansa avioliittoa, seurakuntaa, Herraa ja Kristusta koskeva (tuohon asti Jumalassa kätkettynä ollut) salaisuus on suuri.

Kun Paavali taas puhuu Kristuksesta (kreik. Christos), niin hän tuo jälleen esiin sen Hengen yhteyden, jossa kaikki fyysiset erot häviävät. Tänään Kristuksessa ei ole eroa työntekijöillä eikä työnantajilla, ei ole eroja sukupuolten (miehen ja naisen) välillä (Gal. 3:28).
Mutta Herrassa nämä fyysiset erot tunnistetaan ja ne muodostavat Jumalan mielen mukaisen käyttäytymismallin toisiamme kohtaan. Kristuksen ruumiin jäsen on Herrassa alamainen Päähän nähden, vaimo on avioliitossa alamainen mieheensä nähden ja lapsi on perhesuhteessa alamainen vanhempiinsa nähden. Lopullinen ”palkka” myös tällaisessa ”alamaisuussuhteessa” elämisestä tulee sitten Taivaalliselta Isältä (1. Kor. 7:20-23).

Mielestäni on ensiarvoisen tärkeää erottaa kaksoissuhde, jota ylläpidämme Kristukseen ja Herraan.

 

 

 

WP2Social Auto Publish Powered By : XYZScripts.com

Ota yhteyttä