jolla ainoalla on kuolemattomuus

 

 

Mistä tämä iso väite on peräisin?
Kuka sen kirjoitti ja millä valtuudella?
Milloin tämä ilmoitus kirjoitettiin?
Onko tämä väite totta vielä tänä päivänä; onko joku, joka yksin elää kuolemattomana tänään?

Kyse on tästä tekstikokonaisuudesta.

että tahrattomasti ja moitteettomasti pidät käskyn meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ilmestymiseen saakka,
jonka aikanansa on antava meidän nähdä se autuas ja ainoa valtias, kuningasten Kuningas ja herrain Herra,
jolla ainoalla on kuolemattomuus; joka asuu valkeudessa, mihin ei kukaan taida tulla; jota yksikään ihminen ei ole nähnyt eikä voi nähdä – hänen olkoon kunnia ja iankaikkinen valta. Amen.
(1. Tim. 6:14-16)

Nämä sanat ovat apostoli Paavalin noin 65 jKr. kirjoittamasta opetustestamentissaan Timoteukselle. Hänen lähtönsä hetki oli tuolloin lähellä. Hän oli tuolloin saanut Herralta saamansa evankeliumin sanan välityksen meille kirjeittensä kautta valmiiksi  /Kol_1:25-26/.

Jeesuksen ylösnousemuksesta ja Hänen ylös taivaallisiin ottamisesta /Apt_1:9/ oli tuolloin kulunut noin 35 vuotta.
Kun apostoli oli aiemmin (53 jKr.) kirjoittanut korintolaiselle ja todennut:

Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä nytkin ovat elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois. (1. Kor. 15:6)

niin hän antaa selvästi ymmärtää, että siitä ajasta, kun Jeesus kirkastettiin taivaalliseen, kuolemattomaan ruumiiseensa, aina em. kirjeen kirjoitusaikaan saakka oli ehtinyt veljiä kuolla. Nämä Kristuksessa kuolleet eivät siis siirtyneet kuolemattomaan elämään (tai ”taivaaseen”), koska tämä tila oli tuolloin yksin ruumiillisesti ylösnousseella Herralla (jae 16).
Ei. Vaan he jäivät vielä (ensimmäisinä Kristuksen ruumiin jäseninä) kuoleman uneen odottamaan tulevaa ylösnousemusta kuoleman vallasta, jonka Jeesus Kristus on vasta ensimmäisenä ihmisenä (Isän jumalan voimasta /Room_6:4/) saanut osakseen.

Se mitä kirkolliset tahot ja myös monet kristilliset yhteisöt antavat opetuksissaan ymmärtää: että kun uskova ihminen kuolee, niin hän ei oikeasti kuolekaan, vaan lentää suoraan taivaaseen; tällainen ei ole ollenkaan Kirjoitusten mukaista.
Tällainen opetus on ehkä ihmisille mieluista kuunnella (koska se on ihmisen mielen mukaista), mutta eikö tässä lopulta ole kuitenkin kysymys spiritismistä? Eikö lopulta kaikessa tällaisessa ole kysymys Vastustajan ”ette te suinkaan kuole” -opetuksesta, joka tietenkin kuulostaa ihmisestä mieluisalta /Tästä tarkemmin/. Tällainen opetus lähtee kuitenkin hänestä, joka ”ei ajattele sitä mikä Jumalan on (ja siis Kirjoitusten mukaista), vaan sitä mikä ihmisen on”.

 

Kristus Jeesus on ensimmäinen kuolleista nousseista /Kol_1:18/.
Yksikään toinen ihminen, ei ollut vuonna 65 jKr. (kun Paavali kirjoitti tämän kirjeensä) noussut vielä kuolleista ”taivaaseen”.
Yksikään ihminen – paitsi Jeesus Kristus – ei ole vielä 2023 jKr. mennessä noussut kuolleista.

 

Uskovat kuolleet ”syvänukkuvat” tänään Kristuksessa Jeesuksessa. Nukkuvat syvässä tiedottomuuden tilassa Kristukseen sinetöitynä Jumalassa /Tästä tarkemmin/.
Viimeisen 2000 vuoden aikana Kristuksessa kuolleet nostetaan (Raamatun mukaan) kuolleista kuitenkin yhdessä ja yhtä aikaa vielä elossa olevien Kristuksen ruumiin jäsenten kanssa. Tämän noin vuoteen 53 jKr. saakka salaisuutena olleen Jumalan suunnitelman kohdan Paavali paljasti meille (Kristuksen ilmestyksen kautta) 1. Korintolaiskirjeen 15. luvussa:

 

Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme,
yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.
Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen, ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen.

Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: ”Kuolema on nielty ja voitto saatu”.
”Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?” (jakeet 51-55)

Kun Herra tempaa seurakuntaruumiinsa tulevan Vihan ajan alta lähiavaruuden alueelle, niin Hän tietenkin ottaa ylös kerralla koko ruumiinsa. Kuolleista ”taivaaseen” siirtymiset eivät siis Raamatun mukaan tapahdu ikään kuin tipottain, yksi kerrallaan, aina uskovan kuollessa – ja vuosisatojen kuluessa. Ei ainakaan Kirjoitukset tue lainkaan tällaista uskomusjärjestelmää.

Tuossa tulevassa silmänräpäyksellisessä hetkessä kaikki uskovat (kuolleet ja elävät) pääsevät samanaikaisesti osallisiksi taivaallisista, kuolemattomista kehoista /1. Kor_15:40/. Tämän ylösoton

hoitaa Hän, jolla tällä hetkellä (kun uskovia vielä elää Maan päällä) on yksin kuolemattomuus (jae 16). Hän, joka tällä hetkellä ensimmäisenä ihmisenä omistaa kirkastetun, kuolemattoman kehon, jossa olemuksessa ei Paavalikaan voinut Damaskoksen edustalla Häntä – Hänen fyysisessä ylösnousemuskehossaan – nähdä, vaan sokeutui (jae 16) /Apt_9:3-8/.

 

 

Päättelen näin ollen 😉

Siis koska minä vielä elän ja uskon, niin ei uskovan seurakunnan ”taivaalle menoa” ole vielä voinut tapahtua!
/Seurakunnan ylösnousemuksesta tarkemmin/

Ylösnousemuksen salaisuus

 

Ylösnoussut Herra Jeesus paljasti Paavalille sellaisia Jumalan suunnitelman kohtia, jotka olivat tuohon asti (noin 50 jKr.) olleet salattuina Jumalan suunnitelmissa. Nämä nykyisen – Jumalan salatun Armon hallintokauden – seurakunnan ylösnousemusta koskevat ilmoitusosuudet olivat olleet tuohon saakka kätkettyinä ihmisiltä. Israelin pyhiä koskeva ylösnousemus /tästä tarkemmin/ oli Kirjoituksissa (Vanhan testamentin puolella) moneen kertaan profeettojen kautta tuotu esiin; mutta kaikki nuo ylösnousemus-lupaukset koskivat Israelia ja koskivat ylösnousemusta kuolleista nykyisen Maan päälle tulevaan tuhatvuotisen Kuningaskunnan elämää varten.

Ylösnoussut Kristus viestitti Paavalille ilmestystensä kautta Jumalan kirjallisen  Ilmoituskokonaisuuden loppuosuuden. Tämän tiedotuskäytännön Herra teki Paavalille selväksi alusta alkaen pysäytettyään tämän Damaskoksen edustalla.

Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn. (Apt. 26:16)

Herran nykyistä seurakunnan ylösnousemusta (Kristuksen ruumista) koskevat paljastukset apostoli tuo vaiheittain esiin. Ensin hänen ns. Siirtymäkauden hallinnon [∼Apt. 9:3-4 – 28:26-28] kirjeissään ja sitten täyttymysosuuden viimeisissä nykyisen Armon talouskaudelle (60-luvun alusta alkaen) ajoittuvissa  kirjeissään.

Ensinnäkin Jumala tulee uudelleen kääntymään valitun kansansa puoleen ja tämä tapahtuu heti sen jälkeen kuin viimeinenkin jäsen on tullut liitetyksi Kristuksen seurakunta-ruumiiseen. Tämä, nykyisen seurakunnan ylösnousemuksen hetki pysyy meiltä näin piilotettuna ja on yksin Isän Jumalan tiedossa ja tapahtuu heti kun Kristuksen hengellinen ruumis saavuttaa täyden jäsenyytensä.

Sillä minä en tahdo, veljet – ettette olisi oman viisautenne varassa – pitää teitä tietämättöminä tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisälle tullut, (Room. 11:25)

Tätä kristilliset kirkot eivät tahdo tunnustaa. Jumala ei ole suinkaan hylännyt Israelia. Jumala ei ole suinkaan korvannut Israelia kristillisillä kirkkolaitoksilla. Tällaisella ylimielisellä suhtautumisella Jumalan valitsemaa kansaa kohtaan ovat maailmankirkot sokeutuneet Jumalan vielä toteutumattomille suunnitelmille Israelia ja koko maailmaa kohtaan.

Toiseksi meille on paljastettu, että tuo ylösnousemus tapahtuu ennen Jumalan Vihan hallintokautta /1. Tess_5:9/, jolloin nykyinen – maailmalta salattu – Jumalan Armon hallintokausi on juuri päättynyt. Myös tämän salaisuuden on Herra Paavalille ilmestystensä kautta paljastanut: tuo ylösnousemus koskee kaikkia Kristuksessa kuolleita ja vielä elossa olevia. Ja myös se paljastettiin, että tuo ylösnousemus tapahtuu yhdessä hetkessä, jolloin Kristus tempaa samanaikaisesti koko ruumiinsa kaikkine jäsenineen pilviin verhottuina ylös jonnekin lähiavaruuden alueelle.

Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niin kuin muut, joilla ei toivoa ole. Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan. Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. (1. Tess. 4:13-17)

Kolmanneksi Paavali tuo esiin Korinttolaiskirjeessään sen Kristuksen ilmestyksen paljastaman salaisuuden, johon hän on kirjannut uutena tietona sen, miten uskovien kehot muutetaan silmänräpäyksessä (kreik. en atomo) ennen poistempausta sellaisiksi, että ne kykenevät elämään ja toimimaan myös kosmisella, ulkoavaruuden alueella.

Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme. (1. Kor. 15:51-52)

Ja Kristuksen ruumiin kirkastetut jäsenet temmataan pilviin verhottuina Herraa vastaan ”yläilmoihin”. Kristus on tuolloin tullut fyysisesti lähelle (kreik. parousia) Maata ja kokoaa omansa kuolemattomina ja kirkastettuina palkkiotuomioistuimensa (kreik. bema) eteen.
Ihmisen nykyinen kehohan ei siedä avaruuselämää:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkimus-avaruusmatkailu-saa-aikaan-radikaaleja-muutoksia-ihmiskehossa-astronautin-silmamunat-menivat-340-vuorokauden-jalkeen-uuteen-uskoon/7996306#gs.mo2vbu

Kirjoitukset eivät paljasta kauanko tuo – Kristuksen ruumiin jäseniä koskeva – palkkio-oikeudenkäsittely kestää, mutta kyseessä näyttää olevan tietynlainen tilinpäätöskäsittely, jossa osoitetaan uskovien omien (”lihan toiminnallisuuden varaan”) perustuvien tekojen arvottomuus ja toisaalta Jumalan armon vaikuttamien tekojen (hedelmien)  arvokkuus.

Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa. (2. Kor. 5:10)

Sen Jumalan armon mukaan, joka on minulle annettu, minä olen taitavan rakentajan tavoin pannut perustuksen, ja toinen sille rakentaa, mutta katsokoon kukin, kuinka hän sille rakentaa. Sillä muuta perustusta ei kukaan voi panna, kuin mikä pantu on, ja se on Jeesus Kristus. Mutta jos joku rakentaa tälle perustukselle, rakensipa kullasta, hopeasta, jalokivistä, puusta, heinistä tai oljista, niin kunkin teko on tuleva näkyviin; sillä sen on saattava ilmi se päivä, joka tulessa ilmestyy, ja tuli on koetteleva, minkälainen kunkin teko on. Jos jonkun tekemä rakennus kestää, on hän saava palkan; mutta jos jonkun tekemä palaa, joutuu hän vahinkoon; mutta hän itse on pelastuva, kuitenkin ikään kuin tulen läpi. (1. Kor. 3:10-15)

Ylösnousemuksessa muutumme Kristuksen kaltaisiksi ja saamme nähdä Hänet sellaisena kuin Hän on. Emme elä enää tuolloin lihan ruumiissa, vaan kirkastetussa, kuolemattomassa kehossa, hengellisessä ruumiissa. Kehossa, joka on luotu elämään ja toimimaan koko maailmankaikkeuden alueella: sekä näkyvällä että näkymättömällä alueella. Ylösnousemuksessa tapahtuu ruumiimme lunastus. Kristus vapauttaa meidät nykyisestä (kuolemalle alistetusta) ruumiistamme oman kirkastetun kehonsa kaltaisuuteen.

Sitten viimeisenä, ylösnousemustamme koskevana, salaisuutena ylösnoussut Herra paljastaa meille sen ”toivon” tai tarkemmin odotuksen, johon kaikki tähtää. Tämän Paavali on kirjannut ylös viimeisiin ns. vankeuskirjeisiinsä, jotka hän kirjoitti Rooman vankeudesta 60 -luvun alkupuolella. Israelin väliaikainen hyllytys oli silloin astunut voimaan. Siirtymäkauden hallintokausi oli tullut tuolloin päätökseensä ja oli siirrytty nykyiselle Jumalan Armon hallintokaudelle.

Tämän viimeisen salaisuuden paljastumiseksi me tarvitsemme Jumalalta erityistä hengellistä viisautta ja ilmestystä, jota Paavali kehottaa meitä anomaan Efesolaiskirjeen alussa.

1:17 anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan
1:18 ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut,
(Ef. 1:17-18)

CLV Eph 1:17 – Eph 1:18
17  that the God of our •Lord Jesus Christ, the Father of •glory, may be giving you a spirit of wisdom and revelation in the realization of Him,
18  the eyes of your heart having been enlightened~, iofor you to perceive awhat is the expectation of His calling, and awhat the riches of the glory of the enjoyment of His allotment among the saints,

Taivaat tai taivas ei ole mitään epämääräistä ”tuonpuoleista”. Ei mitään yksitoikkoista ja ehkäpä tylsältäkin kuulostavaa ”harpunsoittoa”. Ei mitään mekaanista hokematyyppistä, ”iankaikkista”  joukkokäyttäytymistä.
Ei, näin ei meille meidän toivoamme tässä kuvata.
Taivaallinen elämä on jotain riemullista, Isän Jumalan kunniaksi tapahtuvaa, elämistä ja toimimista. Jumalan rakkauden ja huolenpidon esiin tuomista koko luomakunnan osalle. Jotain sellaista suurta ja yllättävää, jota meidän on vaikea kuvitella nykyisessä olotilassamme. Mutta tähän meitä kaikkia valmistellaan: kasvamisessa uudeksi luomukseksi, uuden ihmissuvun edustajiksi. Ensin uskossa ja sitten ylösnousemuksen jälkeen myös näkemisessä.

1:9 tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä –
1:10 siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, – oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.
(Ef 1:9-10)

CLV Eph 1:9 – Eph 1:10
9  –making known to us the secret of His will (in accord with His •delight, which He purposed~ in Him)
10  ioto have an administration of the complement of the eras, to head~ up all in the Christ—both that in the heavens and that on the earth

 

Meitä koskevaa ylösnousemuksen salaisuutta ja sen paljastusta ei löydy Kirjoituksista mistään muualta kuin Paavalin kirjeistä!
Salaisuuden verhot poistetetaan meiltä hänen kirjeissään vaiheittain ja toivoa koskeva loppuosuus julkaistaan Paavalin viimeisissä kirjeissä. Tämä, ylösnousemustamme koskeva, tulevaisuuden ja toivon salaisuus koskee ainoastaan kansojen uskovia ja huipentuu tulevalla ”aikojen täyttymyksen hallintokaudella” /Ef_1:10-11/. Efesolais- Kolossalais- ja Filippiläis- kiertokirjeissä paljastetaan nykyisen seurakunnan toivo eli se odotus, joka on todellista ja meitä koskevaa. Odotus siitä, miten me Kristuksessa (Kristuksen ruumiillisena organisaationa) saamme olla mukana tuossa universaalissa ”lähetystyössä”: yhdistämässä Kristuksen yhteyteen ”kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä ”. Tämän tulevaisuuden ja toivon ymmärrykseen tarvitsemme kuitenkin Jumalan Hengen paljastamaa näkökykyä, jota apostolimme kehottaa meitä Jumalalta myös anomaan.

 

 

WP2Social Auto Publish Powered By : XYZScripts.com

Ota yhteyttä