Isäni talossa on monta asuinsijaa

kirjoittaja

 

Kun Jeesus aikanaan piti juutalaisille opetuslapsilleen jäähyväispuhetta, niin Hän lohdutti heitä sanomalla

Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? (Joh. 14:2)
(CLV) Jn 14:2

In My •Father’s •house are many abodes; yet if not I would have told you, for I am going~ to make ready a place for =you.

Mitä Jeesus tarkoitti Isänsä kodilla tai Isänsä talolla?
Käännöksissä esiintyvän sanan ”koti” tai ”talo” tai ”huone” takaa löytyy kreikan oikia, joka tarkoittaa asuinrakennusta. Jeesus osoitti nämä sanat juutalaisille opetuslapsilleen. Hänen opetuslapsensa tiesivät mitä Hän tällä tarkoitti, muutenhan he eivät olisi voineet tulla lohdutetuiksi (Joh. 14.1).

Jeesus tarkoitti Isänsä talolla Jerusalemin temppeliä, temppelirakennusta. Tämän myös hänen opetuslapsensa tunnistivat Jumalan taloksi, rakennukseksi tai huoneeksi. Tämän vahvistaa myös se, miten Jeesus oli aiemmin vihastunut Jerusalemin temppelissä oleileviin kauppiaisiin

Ja hän sanoi kyyhkysten myyjille: ”Viekää pois nämä täältä. Älkää tehkö minun Isäni huonetta markkinahuoneeksi.” (Joh. 2:16)
(CLV) Jn 2:16

And to •those selling •doves He said, ”Take these away hence, and do not be making My •Father’s •house a house for a merchant’s store.”

Tästä jakeesta löytyy käännössanan ”huone” takaa sama vanhan kreikan termi: oikia.
Jerusalemin temppelin muureihin oli rakennettu papeille ja leeviläisille omia asuinsijoija, eräänlaisia soluja (kreik. topon) [POSITION], joissa he saattoivat – palvelustehtävää suorittaessaan – asustaa.

Juutalaiset eivät odota, eivätkä tunnusta mitään taivaallista, so. taivaissa sijaitsevaa, heille luvattua valtakuntaa. Sen sijaan he odottavat taivaalta (ulkoavaruudesta) Maan päälle tulevaa Messiaan kuningaskuntaa. Taivaiset lupaukset olivat myös Israelin opettajalle Nikodemukselle täysin vieraita /Joh_3:10-12/.

Jeesuksen puhe opetuslapsilleen oli lohdutus ja lupaus heidän tulevista hallinnollisista ja papillisista viroistaan, jotka he tulevat saamaan, kun Hän Messiaana tulee taivaalta takaisin Maan päälle. Kuvaannollisesti Hän käytti tässä puheessaan Jerusalemin temppeliä, jossa myös heillä tulee tuhatvuotisessa Kuningaskunnassa olevat sijat ja positiot, kuten papeilla ja leeviläisillä on ollut aiemman temppelin (Isän talon) sisällä.

Tästä myös apostoli Pietari muistuttaa ja lohduttaa juutalaisia opetuslapsia:

Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen papisto (1. Piet. 2:9)

Niin Jeesus sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä, jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella, saatte tekin, jotka olette minua seuranneet, istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa. (Matt. 19:28)

Opetuslasten tulevissa (tuhatvuotisen Kuningaskunnan) tehtävissä yhdistyvät sekä hallinnolliset että papilliset tehtävät. Tästä ennakoivana havaintona meille on annettu esimerkkinä Ananian ja Safiiran oikeuskäsittely, jossa Pietari Pyhän Hengen johdolla sovelsi noita tulevia tuomarin ja papin tehtäviä. /tästä tarkemmin/

 

Jeesus ei todellakaan tarkoita tässä sitä, että Hän menee taivaaseen valmistelemaan opetuslapsilleen asuinsijoja ja ottaisi heidät sitten sinne (heidän kuoltuaan) kanssaan asumaan. Tätä selitystä kuulee toisinaan, mutta tällaisessa selittelyssä sekoitetaan jälleen hämmentävällä tavalla Ympärileikkauksen ja Ympärileikkaamattomuuden evankeliumit keskenään. Tehdään tarpeettomiksi myös kuolleista ylösnousemukset, joiden kautta ihmiset vasta (Raamatun mukaan) herätetään kuoleman unesta uuteen elämään. Kirjoituksista ei löydy mitään vihjettä siihen, että opetuslapset menisivät taivaaseen!

Taivaallinen tulevaisuus ja odotus paljastettiin vasta Paavalille hänen ollessaan Rooman vankeudessa. Sen ylösnoussut Herra välitti meille Paavalin kautta hänen Efesolaiskirjeessään. Meillä, kansojen uskovilla, on puolestaan yhdyskuntamme taivaissa /Fil_3:20-21/. Kun puhutaan ”taivaaseen menosta”, niin tämän ilmaisun todellinen sisältö löytyy vasta ja ainoastaan Paavalilta /Tästä tarkemmin/. Israelin odotukset kohdistuvat taivaalta maan päälle tuleviin siunauksiin; myös uusi Jerusalem laskeutuu taivaalta uuden Maan päälle (Ilm. 21:2).

 

Jeesuksen jäähyväispuhe oli tarkoitettu siis lupaukseksi Hänen juutalaisille opetuslapsilleen siitä, että vaikka Hän meneekin Isän luo, niin Hän tulee Messiaana takaisin Maan päälle ja ottaa oppilaansa taas ”siipiensä suojaan”:
Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen. (Joh. 14:3)

Ja hän lupasi olla myös fyysisesti läsnä heidän kanssaan koko tulevat tuhatvuotisen maailmankauden ajan: sen päätökseen asti:
Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.”
(CLV) Mt 28:20
teaching them to be keeping all, whatever I direct~ you. And |lo~! I/ am with you all the days till the conclusion of the eon! Amen!”

 

 

 

Kaikki sovintoon Jumalan kanssa

kirjoittaja

 

Miksi sovitusta tarvitaan?

Synti on vieraannuttanut ihmisen Jumalan elämästä (Ef. 4:17-19); ja saanut aikaan hänen ajatuksenkulussaan turhamaisuutta (Room. 1:21; 1. Kor. 3:18-20). Ihminen on etääntynyt Jumalasta ja vihoittunut Häneen mielessään ja pahoissa teoissaan (Kol. 1:21; Room. 8:7); jotkut ovat jopa Jumalan vihaajia (Room. 1:28-32). Tällainen Jumalasta vieraantuminen tekee nykyisen elämän tarkoituksettomaksi, turhauttavaksi ja vailla todellista rauhaa ja tyydytystä sisältäväksi.
Kaikki tämä on vaikutusta Aadamin tottelemattomuuden teosta, jonka seurauksena ihmissuku elää luonnostaan erossa Jumalasta. Aadamin perintönä on sielullisen (maaperäisen) ihmisen osaksi tullut kuolevaisuus ja täydellinen heikkous ja kyvyttömyys elää Jumalan yhteydessä Hänen mielensä mukaista elämää.

Mikä on sovituksen tarkoitus? Mihin sovitusta tarvitaan?

Rauhan ja sovinnon tekemiseen.
Rauhan ja sovinnon tekemiseen Jumalan ja ihmisen välillä.
Vieraantumisen, vihamielisyyden ja kylmäkiskoisuuden poistamiseen ihmisen suhteessa Jumalaan.

Kuka on aloittanut sovinnonteon?

Jumala itse. Jumala on rakentanut tien ihmisen luo. Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan vaikutti niin, että Hän uhrasi Poikansa Tieksi yhteyteensä.

Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa (2. Kor. 5:19)
(CLV) 2Co 5:19
God was in Christ, conciliating the world to Himself

Jumala on tehnyt aloitteen. Jumala on ottanut vastuun luomastaan ihmisestä ja hänen tilastaan. Jumala on kertakaikkisesti sovitettu Kristuksen uhrin kautta. Kaikki Jumalaa ja ihmistä erottava syntivelka on maksettu. Rangaistus jokaisen ihmisen osalta kärsitty. Kaikki on tältä osin valmistettu ihmisen tulemiseksi Jumalan yhteyteen.

—

Uudessa testamentissa esiintyy kaksi verbiä teonsanalla ”sovittaa”:

Ensinnäkin:
katallasso [DOWN-CHANGE], mikä tarkoittaa vieraantumis- ja vihollisuussuhteessa tapahtuvaa yksipuolisen sovinnon tekemistä.
Verbi esiintyy UT:ssa 6 kertaa ja ainoastaan Paavalin evankeliumissa.

Toinen UT:ssa sovitusta esiintyvä teonsana on:
apokatallasso [FROM-DOWN-CHANGE]. Teonsana kuvaa sovinnon tulemista molemminpuoliseksi eli sovinnon toteutumista ja täyttymistä.
Tämä teonsana esiintyy UT:ssä ainoastaan 3 kertaa, ja nämä kaikki Paavalilla hänen Efesolais- ja Kolossalaiskirjeissään.

Tavanomaiset käännökset eivät tunnista näiden kahden teonsanan merkitysten ratkaisevaa eroavaisuutta!

 

Ensinnäkin.
Niin kuin Konkordanttinen menetelmä jäsentää sanan katallasso morfeemeiksi DOWN-CHANGE, niin tämä kuvaa sitä ”ylhäältä-alaspäin” eli ”Jumalasta luotujaan” kohti tulevaa sovittelemista, sovinnontekoa. Kuten kohdassa

Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. (2. Kor. 5:19)

(CLV) 2Co 5:19
how that God was in Christ, conciliating the world to Himself, not reckoning~ their •offenses to them, and placing~ in us the word of the conciliation.

Tässä meillä on Jumalan edessä heikolle ja riittämättömälle ihmiselle Evankeliumi: Sana rististä.


Toisekseen.
Sitten kun oli siirrytty nykyiselle Jumalan Armon tai Salaisuuden talouskaudelle, niin ylösnoussut Herra paljastaa meille koko sovituksen salaisuuden. Sen Jumalan käsittämättömän rakkauden osoituksen salaisuuden, joka oli tuohon asti (noin 60 jKr.) ollut kätkettynä Jumalan suunnitelmissa. Nyt Paavali välittääkin tämän ilosanoman meille termin apokatallasso kautta. Tämä sana taas jäsentyy morfeemeiksi FROM-DOWN-CHANGE, mikä hyvin kuvaa sitä, miten ylhäältä tulleeseen sovinnon ele on otettu vastaan, miten siihen on ihmisen puolelta tartuttu; miten sovinto on tullut kaksipuoleiseksi.
Konkordanttinen käännös soveltaa tässä englannin kielen standardia ”reconcile”. Teonsana esiintyy alkutekstissä ainoastaan Paavalin evankeliumissa ja siellä kohdissa: Ef. 2:16; Kol. 1:20 ja Kol 1:21.

Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi
ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa. (Kol. 1:19-20)

CLV Col 1:19 – Col 1:20
19  tfor in Him the entire complement delights to dwell,
20  and through Him to reconcile •all to Him (–making peace through the blood of His •cross), through Him, whether •those on the earth or •those in the heavens.

—

Sovitus on tapahtunut 2000 vuotta sitten Kristuksen ristin veren kautta. Ristin alttarin veri on peittänyt ihmisen synnin vaatiman rangaistuksen Jumalan puolelta. Sovituksen vastaanottaminen tänään tapahtuu uskon kautta. Tämä usko ei ole inhimillistä uskottelua, vaan  Jeesuksen uskoa, koska se on Hänen Henkensä vaikuttamaa yliluonnollista luottamusta ihmisessä (2. Kor. 4:13).

Sovinnon rakentaminen on siis alkanut meistä, jotka uskomme. Mutta se ei tietenkään pääty vain muutamaan prosenttiin. Sovinnon laajeneminen ei jää ainoastaan heihin, jotka tänään uskovat.
Ei, vaan se tulee Jumalan suunnitelman mukaan saavuttamaan kaikki ihmiset. Eikä vaan kaikkia ihmisiä, vaan kaikki hänen luotunsa koko maailmankaikkeudessa.
Jumala tulee lopulta sovittamaan – saattamaan molemminpuoliseen ja täydelliseen sovinnon tilaan – ”kaikki sekä maan päällä että taivaissa”.
Näin on kirjoitettu. /katso myös/

Vanhurskautettuina eli Jumalan edessä  – Jeesuksen uskon kautta – syyttömäksi julistettuina (Room. 3:26) saamme tänä Jumalan Armon hallintokautena luottavaisina kasvaa Isän Jumalan huolenpidon ja rakkauden tuntemisessa. Saamme elää molemminpuolisessa sovinnossa ja kasvaa Isä-lapsi -suhteessa. Kasvaa Hänen armonsa ja rauhansa tuntemisessa. Tästä voimme kiittää ja tästä voimme iloita!

 

 

Efesolaiskirje – luku 6:1-9

kirjoittaja

 

6:1 Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein.
6:2. ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi” – tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus –
6:3. ”että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä”.
6:4. Ja te isät, älkää kiihottako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.
6:5. Palvelijat, olkaa kuuliaiset maallisille isännillenne, pelossa ja vavistuksessa, sydämenne yksinkertaisuudessa, niin kuin Kristukselle,
6:6. ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan Kristuksen palvelijoina, sydämestänne tehden, mitä Jumala tahtoo,
6:7. hyvällä mielellä palvellen, niin kuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä,
6:8. tietäen, että mitä hyvää kukin tekee, sen hän saa takaisin Herralta, olkoonpa orja tai vapaa.
6:9. Ja te isännät, tehkää samoin heille, jättäkää pois uhkaileminen, sillä tiedättehän, että sekä heidän että teidän Herranne on taivaissa ja ettei hän katso henkilöön.

CLV Eph 6:1 – Eph 6:10
1  •Children, be obeying your •parents, in the Lord, for this is just.
2  ”Honor your •father and •mother” (whicha is the first precept iwith a promise),
3  that it may be becoming~ well with you, and you should be a long time on the earth.
4  And •fathers, do not be vexing your •children, but be nurturing them in the discipline and admonition of the Lord.
5  •Slaves, be obeying your •masters according to the flesh with fear and trembling, in the singleness of your •heart, as to •Christ,
6  not acwith eye-slavery, as hman-pleasers, but as slaves of Christ, doing the will of •God ofrom the soul,
7  with good humor slaving as to the Lord and not to men,
8  being °aware that, whatsoever good each one should be doing, for this he will be |requited~ bby the Lord, whether slave or free.
9  And, •masters, be doing the same toward them, being lax in •threatening, being °aware that their •Master as well as yours is in the heavens, and there is not partiality bwith Him.

Paavali jatkaa edellisen luvun opetusta kuuliaisuudesta Herralle. Jumalan antamaa kuuliaisuusjärjestystä tulee soveltaa myös työelämän ja perhe-elämän tasoilla. Vaikka Kristuksessa ei ole ” juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista”, niin Herrassa on Jumalan antaman järjestyksen mukaista alamaisuutta hyvä noudattaa. Kristuksessa kaikki jäsenet ovat Pyhässä Hengessä keskenään tasa-arvoiset Pään, Kristuksen alaisuudessa. Herrassa taas Jumalan järjestys toimii myös fyysisellä tasolla.
Kaikkeen palvelemiseen kuitenkin pätee yksi ja sama ohje: palvelkaa ”hyvällä mielellä”, tai ”hyvällä huumorilla” (kreik. eunoia) niin kuin Herraa ettekä ihmisiä (jae 7)!

Kaikki edellä olevat kehotukset ja ohjeet on suunnattu uskovan vaellukseen maailmaa, sen ihimisiä ja esivaltoja kohtaan.

Seuraavissa jakeissa (jakeesta 10 alkaen) onkin sitten kysymys aivan muusta. Kysymys Efesolaiskierokirjeen julkaisemiseen asti vaietusta salaisuudesta ja sen paljastamisesta. Todelliset vihollisemme ovatkin tänään taivaan avaruuksissa; ovat niillä alueilla, joihin nykyisen seurakunnan tulevat hallintalupaukset kohdistuvat. Kyse on tämän päivän evankeliumin totuudesta.

 

 

Efesolaiskirje – luku 5:8-33

kirjoittaja

 

Niin kuin valossa oleminen vaikuttaa kasvua luonnossa ja saa aikaan hedelmää niin vastaavasti myös Herrassa eläminen, liikkuminen ja oleminen vaikuttaa vääjäämättä uuden ihmisen kasvua ja Hengen hedelmää. Tähän apostoli kehottaa meitä orientoitumaan:

5:8. Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina

(CLV) Eph 5:8
8 for you were once darkness, yet now you are light in the Lord. As children of light be walking

 

5:9. – sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä –
5:10 ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle;

CLV Eph 5:9 – Eph 5:10
9  (for the fruit of the light is in all goodness and righteousness and truth),
10  testing what is well pleasing to the Lord.

Paavali kehottaa meitä koko ajan tutkimaan tai tarkemmin testaamaan (kr. dokimazo), mikä on hyvää ja Kristuksen mielen mukaista. Hän kehottaa meitä ikään kuin tutustumaan hyviltä vaikuttaviin asioihin ja omaksumaan niistä sen ideaalin, jonka Kristuksen valo meille osoittaa /1. Tess_5:21/.

Seuraavaksi apostoli antaa meille luettelon siitä, mitä valossa vaeltaminen ei ole ja mistä tulee tarkoin pysyä erossa.

5:11. älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä.
5:12. Sillä häpeällistä on jo sanoakin, mitä he salassa tekevät;
5:13. mutta tämä kaikki tulee ilmi, kun valkeus sen paljastaa, sillä kaikki, mikä tulee ilmi, on valkeutta.
5:14. Sen tähden sanotaan: ”Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!”
5:15. Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niin kuin tyhmät, vaan niin kuin viisaat,
5:16. ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha.
5:17. Älkää sen tähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.

CLV Eph 5:11 – Eph 5:17
11  And be not joint |participants in the unfruitful •acts of •darkness, yet rather be exposing them also,
12  for it is a shame +even to |saspeak of the hidden things occurring~, done by them.
13  Now all •that which is being exposed~, by the light is made |manifest~, for everything •which is making manifest~ is light.
14  Wherefore He is saying, ”|Rouse! O •|drowsy one, and rise ofrom among the dead, and •Christ shall |dawn upon you!”
15  Be observing accurately, then, brethren, how you are walking, not as unwise, but as wise,
16  reclaiming~ the era, tfor the days are wicked.
17  Therefore do not |become~ imprudent, but |understand awhat the will of the Lord is.

Jakeessa 16 Paavali muistuttaa, että nykyiset päivät ovat pahat (kreik. hai hemerai ponerai eisin). Hän puhuu nykyisestä Pahasta maailmanajasta /Gal_1:4/, ja kehottaa meitä käyttämään hyväksi meille annettu oikea hetki tai ajanjakso (kreik. kairos). Tässä voidaan mielestäni viitata myös meille annettuun koko uskomisen elinaikaan Kristuksessa.
Jakeessa 17 Paavali varottaa meitä vajoamasta samaan ”mielettömyyteen” tai kuten Konkordanttinen menetelmä kääntää ”imprument” (kreik. aphron, UN-DISPOSED) ”häpemättömyyteen” tai ”julkeuteen” tai ”röyhkeyteen” maailman hengen kanssa – sama asia kuin Room. 12.2.

—

Sitten apostoli jatkaa kehotuksilla toimia uuden ihmisen aktiviteettien alueella.

5:18. Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,
5:19. puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
5:20. kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.
5:21. Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.

CLV Eph 5:18 – Eph 5:21
18  And be not |drunk~ with wine, in which is profligacy, but be |filled~ full iwith spirit,
19  speaking to yourselves in psalms and hymns and spiritual songs, singing and playing music in your •hearts to the Lord,
20  giving thanks always fors all things, in the name of our •Lord, Jesus Christ, to our •God and Father,
21  being subject~ to one another in the fear of Christ.

Humaltumisen viinistä apostoli kehottaa vaihtamaan täyttymiseen Hengellä. ”Täyttymään”, ”Juopumaan, niin että yli-läikkyy” (kreik. plerousthe) Hengestä (jae 18)! Tässä teonsana on alkukielessä ns. middle-pääluokassa, mikä tarkoittaa sitä, että uskova pystyy myös osaltaan vaikuttamaan tällaiseen Hengellä täyttymiseen.
Miten sitten?
Vastaukset Paavali antaa heti seuraavissa jakeissa.
Laulaen sydämistänne ja huuliltanne hengellisiä lauluja. Tässä apostoli tarkoittaa tietenkin sellaista laulua ja ylistystä, joka on totta Kristuksessa (jae 19).
Ja (jae 20) kiittäen aina ja kaikesta Isää Jumalaa Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Tässä voimme antaa läikkyä yli (toisin kuin viinin kohdalla), tällainen käytös vahvistaa Jumalan Armon hallinnan otetta elämässämme.
Seurakunta, Kristuksen ruumis, Kristuksen hengellinen organisaatio ei ole jäsentensä osalta tänään hierarkkinen (jae 21). Toinen jäsen ei voi sanoa toiselle, että minä olen tärkeämpi tai ylempänä kuin sinä (1. Kor. 12.22). Hierarkkisuus muodostuu ainoastaan Pään ja jäsenten välille. Kristus Jeesus on Herra ja me Hänen ruumiinsa jäseniä. Itse kukin oikealla ja tärkeällä paikallaan. Itse kukin sillä paikalla kuin Jumalan on hänen osakseen antanut. Tämän soveltamiseksi apostoli kehottaakin meitä ” toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailemaan keskenänne” (Room. 12:10).

—

Sitten Paavali kehottaa Kristuksen ruumiin järjestyksen soveltamista myös avioliittoon: miehen ja vaimon väliseen suhteeseen.

5:22. Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niin kuin Herralle;
5:23. sillä mies on vaimon pää, niin kuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.
5:24. Mutta niin kuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset.
5:25. Miehet, rakastakaa vaimojanne, niin kuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä,
5:26. että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
5:27. saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.
5:28. Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa niin kuin omia ruumiitaan; joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä.
5:29. Sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä, niin kuin Kristuskin seurakuntaa,
5:30. sillä me olemme hänen ruumiinsa jäseniä.
31. ”Sen tähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.”
5:32. Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.
5:33. Mutta myös teistä kukin kohdaltaan rakastakoon vaimoaan niin kuin itseänsä; mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä.

CLV Eph 5:22 – Eph 5:33
22  Let the wives be |subject~ to •their own husbands, as to the Lord,
23  tfor the husband is head of the wife +even as •Christ is Head of the ecclesia, and He/ is the Saviour of the body.
24  btNevertheless, as the ecclesia is |subject~ to •Christ, thus are the wives also to •their husbands in everything.
25  •Husbands, be loving your •wives according as •Christ also loves the ecclesia, and -°gives Himself up for its sake,
26  that He should be hallowing it, -cleansing it in the bath of the water (iwith His declaration),
27  that He/ should be presenting to Himself a glorious •ecclesia, not having spot or wrinkle or any •such things, but that it may be holy and flawless.
28  Thus, the husbands also |ought to be loving •their sfown wives as •their sfown bodies. He •who is loving his sfown •wife is loving himself.
29  For not one at any time hates his sfown •flesh, but is nurturing and cherishing it, according as •Christ also the ecclesia,
30  tfor we are members of His •body.
31  idFor this ”a hman shall |leave his •father and •mother and shall be |joined to td his •wife, and the two shall be io one flesh.”
32  This •secret is great: yet I/ am saying this as ioto Christ and as ioto the ecclesia.
33  Moreover, you also •individually, each be loving his sfown •wife thus, as himself, yet that the wife may be fearing~ the husband.

 

Herra (kreik. Kurios) pitää autoritääristä valtaa alaisiinsa nähden. Kristuksessa so. Kristuksen ruumiissa on auktoriteetti Herralla Jeesuksella, joka toimii seurakunnan Päänä. Kaikki uskovat ovat taas tasavertaisina Hänen alaisuudessaan. Uskova ihminen on Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija tai Kristuksen ”orja”. Paavali kehottaa edellä sekä miestä että naista alamaisuuteen Herraan nähden. Vaimoa hän kehottaa olemaan alamainen mieheensä nähden, mutta samalla miestä rakastamaan vaimoaan niin kuin Kristus rakastaa seurakuntaa (jakeet 22 ja 23).

Paavali tuo edellä esiin kolmannen Efesolaiskirjeen salaisuuden: Seurakunnan salaisuuden. Aikaisemmin hänen paljastamansa salaisuudethan ovat ”Kristuksen salaisuus” /Ef_1:9/ ja nykyisen ”Hallinnon salaisuus” /Ef. 3:8-11/. Hän jopa sanoo, että tämä hänen paljastamansa avioliittoa, seurakuntaa, Herraa ja Kristusta koskeva (tuohon asti Jumalassa kätkettynä ollut) salaisuus on suuri.

Kun Paavali taas puhuu Kristuksesta (kreik. Christos), niin hän tuo jälleen esiin sen Hengen yhteyden, jossa kaikki fyysiset erot häviävät. Tänään Kristuksessa ei ole eroa työntekijöillä eikä työnantajilla, ei ole eroja sukupuolten (miehen ja naisen) välillä (Gal. 3:28).
Mutta Herrassa nämä fyysiset erot tunnistetaan ja ne muodostavat Jumalan mielen mukaisen käyttäytymismallin toisiamme kohtaan. Kristuksen ruumiin jäsen on Herrassa alamainen Päähän nähden, vaimo on avioliitossa alamainen mieheensä nähden ja lapsi on perhesuhteessa alamainen vanhempiinsa nähden. Lopullinen ”palkka” myös tällaisessa ”alamaisuussuhteessa” elämisestä tulee sitten Taivaalliselta Isältä (1. Kor. 7:20-23).

Mielestäni on ensiarvoisen tärkeää erottaa kaksoissuhde, jota ylläpidämme Kristukseen ja Herraan.

 

 

 

Armo ja rauha Jumalalta ..

kirjoittaja

 

Jumalan armo ja rauha liittyvät toisiinsa.
Apostoli Paavali aloittaa useat kirjeensä tervehdyksellä:

”Armo ja rauha Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta”.

Mikä viesti tähän usein toistuvaan alkutervehdykseen voisi sitten sisältyä?
Onko kyse pelkästä kohteliaisuudesta?
Vai onko kysymys lopultakin paljon suuremmasta asiasta, viestistä ja opetuksesta, joka tähän lauseeseen sisältyy?

Tämä tervehdyslause esiintyy Uudessa testamentissa 12 kertaa, joista peräti 11 kertaa Paavalin kirjeissä!

Paavali puhuu tässä tämän päivän evankeliumista, siitä evankeliumista, jonka Herra Jeesus on hänelle – meitä varten välitettäväksi – ilmoittanut /Gal_1:11-12/. ”Armo ja rauha”: ”charis kai eirene” on kirjoitettu ja sidottu tässä yhteen. Myös järjestyksellä on väliä: ensin ”Armo” ja sitten ”rauha”.

”Armo” (kreik. charis) tarkoittaa Jumalan rakkauden ilmenemis- ja huolehtimistapaa, joka tuottaa iloa (kreik. chara) sen kohteena olevalle ihmiselle ja vaikuttaa hänessä kiitollisuutta (kreik. eucharisteo) Jumalaa kohtaan. Armo on siis kaikkivaltiaan Jumalan lähestymisvaikutusta heikkoa ihmistä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa. Armo tarkoittaa – täysin ihmisen ansiollisuuden poissulkevaa – Jumalan oman suosiollisuuden asennetta ja toimintatapaa uskovaansa kohtaan. Armo on siis alkukielen mukaan vahvasti sukua ilolle ja kiittämiselle. Suomen kielen ”armollinen” vastaava alkukielen termi on taas oikirmos, minkä Konkordanttinen menetelmä puolestaan kääntää sanalla ”pity” eli ”armahtavaisuus” tai ”myötätuntoisuus” eli myötätunteeksi ahdingossa olevan puolesta.

”Rauha” (kreik. eirene; hepr. shalom) tarkoittaa eheää ja täydellistä olemista tai eheäksi ja täydelliseksi tulemista. Vanhassa testamentissa sitä on käytetty ilmaisemaan hyvinvointia, lepoa, turvallisuutta, huolenpitoa  ja sisäistä viihtyvyyttä; vastakohtina riita, levottomuus ja epäjärjestys.

Maailman tarjoama rauha ihmiselle perustuu ulkoisiin asioihin, kuten rahaan ja omaisuuteen. Myös onnettomuuksien, sairauksien, kulkutautien ja sotien poissaolo luo tunteen turvallisuudesta. Ihmiskunta kuitenkin ”rakentaa” tänään uppiniskaisesti omaa rauhaansa ja turvallisuuttaan poissulkemalla siitä Jumalan täysin pois. Ihmisen rakentamaa rauhaa toteutetaan Vastustajan valheellisella myötävaikutuksella. Mutta synnin rasittaman ihmiskunnan ponnistelut yksin omaan ”suuruuteensa” luottaen eivät tietenkään voi mitenkään tässä onnistua. Ihmisen ”rauhan tiekartta” vie ihmisiä vain poispäin Rauhan Jumalasta. ”Rauhan tietä he eivät tunne” (Room. 3:17).

Mutta Herran Jeesuksen antama rauha on toisenlaista. Se ei perustu ulkoisiin asioihin ja olosuhteisiin. Sitä ei anneta sillä tavalla kuten maailma antaa.

Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö. (Joh. 14:27)
(CLV) Jn 14:27
”Peace I/ am leaving with you. •My peace I am giving to you. Not according as the world is giving to you, am I/ giving to you. Let not your •heart be |disturbed~, neither let it be |timid.

—

Nykyisen Pahan maailmanajan – ja siis Ihmisen päivän – päättymiseen Hän näyttää tosin tarjoavan rauhan tilalle miekan, kuten Hän aikanaan juutalaisille opetuslapsilleen ilmoitti:
Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. (Matt. 10:34)
(CLV) Mt 10:34
”You should not be inferring that I came to be casting peace on the earth. I did not come to be casting peace, but a sword.

Alkuteksti ei puhu tässä menneessä aikamuodossa, vaan elthon balei  ”minä tulen heittämään/iskemään/pistämään..”. Herra näyttää tässä viittaavaan tuloonsa Maan päälle (Ilm. 19:15). /Tästä tarkemmin/

—

Jumalan rauha tulee tänään kuitenkin yksin armon kautta Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta. Jumalan rauha on Isän Kristuksen Hengen kautta antamaa sisäistä lepoa ja luottamusta Jumalan huolenpitoon.

Mihin Jumalan rauha sitten perustuu?
Jumalan rauha perustuu Kristuksen sijais- ja sovituskuolemaan ristillä. Jumalan viha syntiä kohtaan on kertakaikkisesti sovitettu Kristuksen kuoleman kautta. Jumalan puolelta on kaikki valmistettu ihmisen pelastumista varten. Jumala on ihmisen synnin osalta sovitettu, ”lepytetty”. Rauhantila on saavutettavissa ottamalla vastaan Jumalan ihmisen puolesta tekemä sovitus. Tällöin sovituksesta tulee sovinto. Jumalan ja ihmisen välinen, molemminpuolinen, sovinto, rauhantila. Jumala tekee ”rauhan hänen ristinsä veren kautta” (Kol. 1:20).
Jumalan rauha on uskovan elämässä myös Hengen hedelmää (Gal. 5:22) eli sillä on taipumus kasvaa. Jumalan rauha on Jumalalta tulevaa yliluonnollista sisäistä rauhaa. Jumalan rauhaa kuvataan Hengen hedelmänä, joka kertoo sen pyrkimyksestä myös sisäiseen, luonteenomaiseen kasvuun.

—

Miten sitten ylläpitää ja kasvaa tuossa Jumalan rauhassa?

Nyt tullaan terveen ja tervehdyttävän opin alueelle.

  • Uskossa kuulemisen kautta (Gal. 3:2). Elämällä ja ruokkimalla itseämme sen evankeliumin opin mukaan, joka on tänään voimassa ja joka meille on osoitettu /Room_6:17/.
  • Luottamalla yksinomaan Jumalaan ja hänen armoonsa Kristuksessa, armoon, jonka alaisuudessa meitä valmennetaan hylkäämään jumalattomuutta ja maailmallista menoa ja elämään oikeamielisemmin /Tiit_2:11-13/. Sillä, kuten Ef. 2:8 sanatarkasti sanotaan ”te gar chariti este sesosmenoi” eli ”Armolle (kreik. datiivi) me olemme pelastetut”, niin tämä evankeliumi kuvaa sitä, miten Jumala on itse siirtänyt (pelastanut) meidät omalle suosiollisuuden, suosimisen – siis vaikutusalueelleen. Hän on siis meidät pelastanut ja siirtänyt armoonsa, suosiollisuutensa piiriin! Tämä on totta tänä päivänä jokaisen uskovan kohdalta, eikä mikään luotu voi meitä siitä pois siirtää /Room_8:35-39/! Kristus on antanut Henkensä meille etumaksuna vakuuttamaan meitä Jumalan lapseudesta.
  • Ruokkimalla itseä niillä kehotuksen sanoilla, joita Paavali meitä kehottaa soveltamaan käyttäytymisessämme (2. Kor. 13:11; Fil. 4:8-9).

—

Entä sitten kun Jumala meitä kurittaa?

Nyt tullaan Jumalan kasvatuksen ja valmennuksen alueelle.

Jumala kurittaa tai kasvattaa jokaista lastaan. Jumalan kuritus ei ole koskaan mielivaltaista, vaan tapahtuu aina lopulta parhaaksemme. Kuritus tai kasvatus on Isän rakkauden osoitusta. Niin kuin me vanhempina asetamme rajoja ja ohjaamme lastemme käytöstä oikean suuntaan, niin miten paljon sitten enemmän meidän Taivaallinen Isämme? Vaikka kuritus voi tuntua hyvinkin raskaalta, niin Jumalan kuritus tapahtuu aina Hänen armonsa sisällä ja vaikuttaa aina meidän parhaaksemme. Eikä Jumalan kaikkitietävä kuritus koskaan mene kohdallamme liian raskaaksi: Hän tuntee meidät ja tarpeemme täysin. Isällä on ainoana viisaus valita sopiva kasvatusmenettely lastaan kohtaan. Jumalan kuritus saa aikaan Jumalan mielen mukaista murhetta ja on osoitus Hänen isällisestä rakkaudestaan lastaan kohtaan (Hepr. 12:6). Jumalan Armon hallinnossa tapahtuva kasvatus tuottaa meissä lopulta rauhan hedelmää ja eheyttää meitä yhä enemmän luottamaan hänen kaikkitietävään rakkauteensa.

Mikään kuritus ei tosin sillä kertaa näytä olevan iloksi, vaan murheeksi, mutta jälkeenpäin se antaa vanhurskauden rauhanhedelmän niille, jotka sen kautta ovat harjoitetut. (Hepr. 12:11)

Jumala on ainoa Isä, jolla on tarvittava viisaus valita sopivin tapa ohjata lapsiaan. Huolimatta siitä kuinka raskaalta Hänen kätensä saattaa tuntua, voimme olla varmoja siitä, että Hän tuntee myötätuntoa ohimenevälle ahdistuksellemme ja auttaa meitä kantamaan hedelmää omaksi parhaaksemme ja Hänen kunniakseen.

—

Entä sitten, kun pelot ja huolet pyrkivät painamaan mielentilaamme alaspäin?

Nyt tullaan Vastavaikuttajan (kreik, Diabolos; hepr. Satan) hyökkäysalueelle.

Mielen alueelle. Vastavaikuttajan menettelytapoihin (kreik. methodeias, Ef. 6:11) kuuluu hyökkäykset Kristuksessa eläviä ihmisiä kohtaan. Vastustajan päästrategioita on nimenomaan saada uskovan mieli kääntymään ja kiinnittymään maanpäällisiin huoliin ja tapahtumiin. Siis uskosta epäuskoon.

Miksi?
Koska niissä Vastustajan valta on tunnistettavissa: elämmehän nykyisessä Pahassa maailmanajassa /Gal_1:4/. Jumala on antanut Saatanalle tänään vallan villitä ja harhauttaa maailmaa: sen ihmisiä ja kansoja – tätähän ei Jeesuskaan aikanaan kiistänyt /Luuk_4:5-6/. Mutta meillä on odotuksen ja tulevaisuuden yhdyskuntamme ylhäällä, taivaallisella alueella /Kol_3:1-3/; /Fil_3:20-21/, siis taas enemmän mieltä ylöspäin!

Paavali kehottaa meitä pukemaan yllemme Jumalan koko sota-asun, jotta voisimme kestää Vastustajan hyökkäykset ja pysyä pystyssä (Ef. 6:11-18). Sota-asuun varustautuminen tehdään kaikella rukouksella ja anomisella (jae 18). Yksi tärkeimmistä rukouksista on säännöllisesti (so. päivittäin) tuoda kunkin hetkiset huolemme rukouksessa anomisella ja kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi. On tärkeää tunnistaa säännöllisesti mieltä vaivaamat ja levottomiksi tekevät huolet ja tunnustaa ne rukouksessa Jumalalle tiettäväksi. Tähän liittyy lupaus Jumalan miehittävästä (kreik. phroureo) rauhasta niin, että nuo huolet eivät pääse hallitsemaan ajatuksiamme ja sisintämme.

Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa. (Fil. 4:6-7)
CLV Php 4:6 – Php 4:7
Do not |worry about anything, but in everything, by •prayer and •petition, with thanksgiving, let your •requests be made |known~ tod •God,
and the peace of •God, •that is |superior to every frame of mind, shall be garrisoning your •hearts and your •apprehensions in Christ Jesus.

Olen itse löytänyt edellisestä Paavalin evankeliumin osoittaman työkalun päivittäiseen käyttööni ja havainnut, että tämä toimii! Rauhan Jumalan Henki ottaa sen käyttöönsä (Hengen miekka, joka on Jumalan puhetta) ja vartioi ajatusteni ja sydämeni pysymisen Hänessä (Pelastuksen kypärä).

—

Jumalan rauha ei ole tunneperusteinen kokemus, josta voitaisiin päätellä, että nyt minulla ei sitä ole, on vähän, tai sitten paljon. Jumalan armossa oleminen ja eläminen pitää meidät aina kiinni myös hänen ylivertaisessa, yliluonnollisessa ja varjelevassa rauhassaan. Kristuksen uskollisuuden kautta meidät on pysyvästi asetettu Jumalan armon ja samalla Hänen rauhansa vartioimaan vaikutuspiiriin.
olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo. (Room. 5:2).
(CLV) Ro 5:2
through Whom we °have the access also, by •faith, into this •grace in which we °stand, and we may be glorying~ onin expectation of the glory of •God.

Totuus, vanhurskautus ja rauha ovat niitä siunauksia, joilla voimme jatkuvasti varustaa itseämme uskossa, kun otamme vastaan nämä siitä evankeliumista, jonka kautta Jumalan voima tulee ilmi. Näin me saamme sitten myös Jumalan armon vaikutuksesta uskossa omistaa siunausta Hengen sisäisestä työstä ja tulevan odotuksen ilosta.

 

p.s.

Paavalin evankeliumiin sisältyy myös lupaus kaikkien ihmisten (ja koko luomakunnan) sovituksesta. Kaikista on hinta maksettu. Siksi hän kehottaa meitä ”laittaman jalkaamme” valmiuden rauhan evankeliumilleen (Ef. 6:15). Siksi hän kehottaa meitä myös elämään rauhassa kaikkien ihmisten kanssa (Room. 12:18). Siksi hän kehottaa meitä myös kiittämään kaikkien ihmisten puolesta (1. Tim. 2:1).

 

 

WP2Social Auto Publish Powered By : XYZScripts.com

Ota yhteyttä